Uusi Opel Grandland – Perusvarma sähköauto saksalaisilla painotuksilla – Parasta maltillinen kulutus ja hyvät tilat

Kuinka ihmeessä tässä näin on käynyt? Pitkän ja kunniakkaan historian saksalaismerkki Opel on luisunut Euroopan myydyimpien autovalmistajien joukossa viime vuonna jo TOP-10-joukon ulkopuolelle, vasta sijalle 13. Opel, jonka ensimmäiset autot valmistuivat vuonna 1899, ja joka oli ensimmäinen saksalainen valmistaja, joka pystyi ylittämään yli 100 000 auton valmistusmäärän jo 90 vuotta sitten, on eksistentiaalisesti vakavan tilanteen edessä. Maineikkaasta pioneeristatuksesta rakettivuosineen ja Euroopan autoistumisen demokratisoinnista ei taida olla enää jäljellä kuin kalpeiksi haalistuneet maininnat historian lehdillä.

Euroopan automarkkinoilla on edessään aivan uudet ajat, ja viime vuodet ovat olleet omistuksesta toiseen ajelehtineelle salamamerkille haastavat. Voidaan puhua jopa myynnillisestä romahduksesta. Vielä parikymmentä vuotta sitten, General Motorsin siipien suojissa, Opel myi Euroopassa yli miljoona autoa vuodessa. Kun GM luopui Opelin omistuksesta 2017, sai PSA haltuunsa kohtalaisen tasaisesti suorittavan brändin, jonka myyntimäärät Euroopassa ylittivät hyvänä suorituksena pidettävän 700 000:n vuosikappaleen rajan.

Ohjaamo | Ohjauspyörässä on melko ohut kehä, mutta se säätyy riittävästi. Käytettävyys on kunnossa. Matala, 16-tuumainen keskinäyttö on käännetty fiksusti kohti kuljettajaa. Keskikonsolissa on runsaasti erilaisia säilytystiloja ja kannen alla myös viilennetty osa.

Tavaratila | Tavaratilaa riittää, ja välipohjan voi asettaa kahteen eri tasoon. Välipohjan alla olevaan poteroon mahtuu esimerkiksi harvemmin tarvittava asiointikaapeli. Takaistuimen selkänojat taittuvat 40–20–40 osiin, ja tavaratilan pohjasta tulee laajennettaessa kätevän tasainen.

Ajettavuus | Grandlandin jousitus on yksioikoisen kova. Auto heilahtelee, nypyttää, keinahtelee ja tömähtelee kuoppaisella tai epätasaisella tiellä tavalla, joka alkaa pidemmän päälle ärsyttää. Sileällä Grandland etenee siististi.

Uuden omistajan aikana, joka vaihtui Stellantis-konserniksi reilut neljä vuotta sitten, on Opelin suunta ollut syöksylaskussa. Koronavuodet olivat tietenkin kaikille vaikeat, mutta Opel ei ole onnistunut toipumaan. Viime vuonna Opel ja sen sisarmerkki Vauxhall onnistuivat myymään Euroopan markkinoilla enää noin 413 000 autoa. Se on tuskallisen vähän, ja trendi on ollut jo pitkään sama: 15 viime vuoden aikana Opelin myynti on käytännössä puolittunut. Brändinäkökulmasta tilanne on erittäin vakava alalla, jolla menestyminen perustuu ennen kaikkea tuotteiden valmistusmäärän ylöspäin skaalaamiseen.

Viime vuoden Euroopan 50 myydyimmän automallin joukossa Opelilla on vain kaksi onnistujaa: Corsa sijalla 13, sekä entinen kestotähti Astra, joka löytyy listauksesta vihoviimeisenä sijalta 50. Uuden Peugeot 308:n kanssa perusrakenteensa jakavan Astran lanseeraus ei sekään siis ole mennyt aivan kuin elokuvissa. Vielä 2016, viimeisenä kokonaisena GM-vuotenaan, myi Astra Euroopassa kolminkertaisen määrän ja löytyi sijalta kahdeksan. Voidaan siis sanoa, että Opelilla on käsissään melkoinen dilemma.

Kaikki tämä on tärkeä muistaa, kun käännämme katseen kohti toisen sukupolven Opel Grandlandia. Opel tarvitsee kipeästi malleja, joka muuttavat perinteikkään merkin kurssin kohti parempia aikoja. Ja uusi Grandland onkin iso ja merkittävä harppaus Opelille, jonka on tehtävä sähköisestä liikkumisesta houkuttelevampaa. Grandlandin nimestä on nyt tiputettu X-liite pois, ja se perustuu Stellantis-konsernin upouudelle STLA Medium -täyssähköperusrakenteelle. Samalle pohjalle valmistetaan lukuisia muitakin Stellantiksen sateenkaarikonsernin tuotteita: nykyiset Peugeot 3008 ja 5008, sekä tulevat Citroën C5 Aircross, Jeep Compass, DS N°7 ja DS N°8 ja vaikkapa Alfa Romeo Giulietta. Kyseessä on siis iso panostus, jonka hedelmiä poimitaan vielä pitkään.

Kaikki tämä kuulostaa periaatetasolla hienolta, ja uusi perusrakenne on varmasti nykyaikainen, mutta toisaalta vaarana on, että tuotteet muuttuvat liian geneerisiksi. Jo nyt monet eurooppalaiset kilpailevat automallit muistuttavat liiaksi toisiaan. Myös Opelin pitäisi pystyä erottua joukosta, jossa se on aiemmin ollut kilpailukykyinen ennen kaikkea alemman hintansa ansiosta. Onnistuuko sama enää 2020-luvulla, kun konsernikilpailijoiden lisäksi markkinoille ovat tunkeutuneet myös edulliset kiinalaistuotteet?

Etuistuimet | Vakiovarusteena tulevat erinomaiset AGR-etuistuimet. Näiden syleilyssä viihtyy pitkään.

Takatilat | Takaistuimilla on hyvin tilaa kaikissa suunnissa kahdelle aikuiselle; hartiatila keskellä on niukka.

Uusi Grandland on saatavilla kolmena eri sähköistettynä versiona: 1,6-liraisena lataushybridinä, 1,2-litraisena 48 voltin kevythybridinä ja nyt koeajettuna täyssähköversiona. Edeltävään sukupolveen verrattuna Grandland on kasvanut pituutta yli 17, korkeutta lähes kaksi ja leveyttä yli kuusi senttimetriä. Auto on siis reilusti entistä isompi, ja se myös näkyy. Sisätilojen kannalta tärkeä akseliväli vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä jompikumpi hybridimalleista vai täyssähköversio. Ero juontuu taka-akseliston rakenteesta, sillä hybrideissä on yksinkertaisempi yhdystukiakselisto, sähköauton taka-akselisto taas on toteutettu sivistyneemmin monivarsituennan avulla. Sähköversion akseliväli on pidempi, kaikissa versioissa on edessä tavanomainen McPherson-akselisto.

Täyssähköautosta on aluksi tarjolla kaksi akkukokoa: 73 kWh ja 82 kWh. Koeajomme ensin mainitun version WLTP-toimintamatka on 521 km, isompiakkuisen 582 km. Myöhemmässä vaiheessa mallistoon tuodaan vieläkin isoimmalla 97 kWh:n akulla varustettu versio, jonka WLTP-toimintamatka on jopa 700 km. Myös kaksimoottorinen nelivetomalli on valittavissa; sen lisähinta on 6 600 euroa koeajoauton lähtötasoon verrattuna. NCM-akustot käyttävät tavanomaista 400 voltin tekniikkaa. Suurin suurteholatausteho on 160 kW, mutta nollakelissä tehdyssä kenttätestissä saimme 150 kW:n laturilla keskitehoksi vain 44,5 kW, kun varaustasoa nostettiin välillä 16–43 prosenttia. Parhaimmillaan teho kävi 98 kW:ssa, kun akku alkoi ladattaessa hiljalleen lämmetä.

Ensimmäisissä maahantuoduissa autoissa ei ole vielä suomalaisissa oloissa tärkeää akuston latauksen esivalmisteluominaisuutta valmiina, mutta jatkossa uutena tehtaalta tulevissa autoissa se jo on. Toiminto avautuu myös aiempiin autoihin aivan näinä aikoina, mutta aktivoituminen vaati käynnin huollossa. Alkuvaiheessa akkua lämmitetään silloin, kun auto on latauksessa ja matkustamon esilämmitys on aktivoitu. Kytkimestä ja navigaattorin kautta aktivoituva ajon aikainen akuston esilämmitys on tällä hetkellä parhaan tiedon mukaan tulossa autoon toukokuussa. Eri asia sitten on, miksi nykyisin niinkin hyväksi tunnettu ja yleinen toiminto on ylipäätään jäänyt puuttumaan auton alkupään suunnittelussa. Onko Grandlandin kanssa tullut kiire?

Opelin nykyaikaiset matriisi-led-ajovalot ovat mainio varuste – varsinkin, kun ne sisältyvät jo perushintaan.

Keskikonsolin läpinäkyvän kannen taakse saa kännykän lataukseen. Vihreä valo kertoo homman pelittävän.

Grandlandin ratin taakse pääsee edullisimmillaan hieman alle 40 000 eurolla, mutta sähköversion lisähinta on noin kymppitonni. Jos tahtoo nelivedon tai hieman lisää varusteita, ollaan sitten jo 55 000 euron hujakoilla. Hintaetua Opelilla ei siis enää ole.

Korin muotoilu on tehtaan mukaan strukturoitua ja orgaanista. Ulkomuotojen osalta autoa voikin luonnehtia modernin sutjakaksi tuotteeksi, joka miellyttänee useimpia silmäpareja, kuitenkin ilman sykähdyttävimpiä wau-elämyksiä. Grandland on ensimmäinen Opelin malli, jossa on uusi versio merkin visiirikeulailmeestä. Keulamaskissa on nyt valaistu Opel-logo, josta on tehty erottuvampi uuden valaistusteknologian avulla. Konepellin keskellä loistaa pitkittäinen taite, ja kaksivärisen kelluvan katon sekä kontrastiväristen kattokaiteiden avulla autoon on tuotu visuaalisesti venytetty, elegantiksikin luonnehdittava ulkoilme.

Matkustamo on Opelille tyypillisen tapaan kuljettajakeskeinen. Leveä ja matalahko 16-tuumainen keskinäyttö sekä korkea keskikonsoli luovat modernia tunnelmaa. Ratin takana on selkeälukuinen kymppituumainen digitaalimittaristo, joka tarjoaa oleellisen informaation. Ratkaisu on hyvä. Usein käytetyille toiminnoille, kuten ilmastoinnille, löytyy edelleen perinteiset fyysiset kytkimet, hienoa. Toki näitä kytkimiä voisi olla hieman enemmänkin. Kuljettajilla on myös mahdollisuus kytkeä päälle Pure Mode -tila, joka vähentää kuljettajan näkökenttään tulevan tiedon määrää mittaristossa ja keskinäytössä. Tästä mieleen muistuu väkisinkin Saabin Night Panel, jonka idea oli täysin sama – mutta jo yli 30 vuotta sitten. Sisätilojen lämmitystä ja energiansäästöä ajatellen autossa on ilmalämpöpumppu vakiovarusteena. Istuin- ja ohjauspyörän lämmitys ovat tehokkaat ja nopeatoimiset.

Mitattu kulutus

Pääsimme lopputalven pikkupakkasissa lähelle normilukemia: 55 km/h keskinopeudella keskikulutus jäi 21,2 kWh:iin sadalla kilometrillä.

Opel osaa edelleen panostaa olennaiseen. Kuljettajaa miellyttävät sekä AGR-etuistuimet että mainiot matriisi-led-ajovalot, molemmat vakiovarusteita Grandlandissa, samoin kuin erityiset FSD-iskunvaimentimet. Patentoidussa ergonomiapenkissä on istuinosan keskellä ura, joka vähentää häntäluuhun kohdistuvaa painetta ja lisää ajomukavuutta pidemmillä matkoilla. Säädöt ovat osittain manuaaliset, mutta mikä tärkeintä, ne ovat monipuoliset, eikä erinomaisista etuistuimista ole pahaa sanaa sanottavana. Jos tahtoo herkutella, istuimiin saa myös hierontatoiminnot nappanahkaverhoilun yhteydessä, lisähinta tästä on 2 800 euroa.

Huipputekniikkaa edustavissa HD-ajovaloissa on yli 51 000 yksittäistä valoelementtiä, jotka mahdollistavat erittäin terävän, paljon perinteisiä tekniikoita kirkkaamman ja yhtenäisemmän valokeilan. Vastaantulevaa liikennettä tarkkaillaan auton kamerajärjestelmän avulla häikäistymisen estämiseksi, eikä kuljettajan tarvitse tehdä elettäkään, kun automatiikka huolehtii pitkien ja lyhyiden valojen muokkaamisesta. Käytännössä Grandlandin ajovaloja voi kutsua mainioksi varusteeksi Suomen talvikuukausien pimeille teille.

FSD-tekniikkaan perustuvissa iskunvaimentimissa käytetään lisäventtiiliä ja kahta öljynkiertoa. Tekniikka luo toisen hydraulisen kierron iskuvaimentimen sisään, jonka avulla iskunvaimennin mukautuu mekaanisesti iskujen taajuusmuutoksiin. Periaatteessa ratkaisu mahdollistaa mukavan ja pehmeän kyydin nopeilla taajuuksilla, mutta myös urheilullisuutta tarjoamalla tarkan yhteyden tiehen matalilla taajuuksilla. Siis periaatteessa.

Todellisuudessa Grandlandin jousitus on yksinkertaisesti kova ja yksioikoinen. Auto heilahtelee, nypyttää, keinahtelee ja tömähtelee kuoppaisella tai epätasaisella tiellä tavalla, joka alkaa pidemmän päälle ärsyttää. Sileällä Grandland etenee siististi, mutta kaikkihan me tiedämme, millaisessa kunnossa Suomen tiestö on. Niinpä niin.

Poimintoja varusteista

Kovasta jousituksestaan huolimatta Grandland on tien päällä pätevä ajettava. Ajotiloja on kolme: eko-, normaali- ja sport-tila. Ohjaustuntuma on normaalisti hieman rauhaton, mutta pyörien suunnasta välittyy hyvä kuva, ohjaus keskittää tarmokkaasti ja vastetta on riittävästi. Urheiluauto Grandland ei tietenkään ole, mutta se vastaa ohjauskäskyihin suorasti ja Opelille tyypilliseen tapaan käyttäytyminen on vakaata mutka-ajossa ja jarrutuksissa. Matkustamo pysyy moottoritienopeuksissakin hiljaisena ilman ylimääräisiä suhinoita, ja laadullinen vaikutelma on muutoinkin hyvä.

Grandlandin turvavarustelu on hyvällä tasolla, mutta nykyisin hyvin yleinen katvealueavustin on saatavilla vasta tekniikkapaketin yhteydessä 1990 euron lisähintaan. Koeajoyksilöön jäimme kaipaamaan myös sähkötoimista takaluukkua.

Yksityiskohdat

Auto on reilusti entistä suurempi, ja se myös näkyy. Sisätilojen kannalta tärkeä akseliväli vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä jompikumpi hybridimalleista vai täyssähköversio. Sähköversiossa tilaa on enemmän.

Kosketusnäytössä on terävä kuva. Sen alapuolella on rivi joitakin fyysisiä painikkeita.

Kymppituumaisesta digimittaristosta löytyy kaikki olennainen ja erilaisia infonäkymiä.

Grandlandin sisustailme on nykyaikainen ja positiivisen fiini.

Kännykän latausalustan eteen voi sijoittaa kannen alle pikkusälää pois ajelehtimasta. USB-C-portteja on kaksi, toinen vain latausta varten.

Komentosillan painikkeista tulee helposti Peugeot mieleen, sillä sieltä osia on lainattu. Opelin nykyaikaiset matriisi-led-ajovalot ovat mainio varuste – varsinkin, kun ne sisältyvät jo perushintaan.

Opel Grandland 73 kWh 213 hv GS A

• Moottori Sähkömoottori edessä
• Teho/vääntö 157 kW (213 hv)/345 Nm Voimansiirto Etuveto, automaatti
• Latausteho 11 kW/160 kW
• WLTP-toimintamatka 521 km
• 0−100 km/h 9,0 s
• Huippunopeus 170 km/h
• Yhd. EU-kulutus 17,0 kWh/100 km
• CO2-päästöt 0 g/km
• Mitat Pituus 4 650 mm, leveys 1 905 mm, korkeus 1 667 mm, akseliväli 2 794 mm, tavaratila 550 l
• Omamassa 2 207 kg
• Hinta Koeajettu auto vakiovarustein 48 390 €, Mallisto alkaen: 38 939 €

Kenelle?

Reilunkokoista eurooppalaista sähköperheautoa etsivälle ja saksalaista autonvalmistusta arvostavalle luonteva, perusasioita painottava vaihtoehto.

Kommentti

Automerkkejä on aina tullut ja mennyt, ja nyt näyttäisi siltä, että Opel on ajautumassa Stellantis-omistuksessa marginaaliin. Voiko suunnan vielä kääntää? Avainasemassa tulee olemaan brändin ytimen terävöittäminen, ja se on ennen ollut edullinen hinta. Entä jatkossa?

– Harry Kuurio –