Apu

Työelämän ikäsyrjintä: ”Ikääntyvä mies voi edetä urallaan, nainen ei”, sanoo sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta

Työelämän ikäsyrjintä: ”Ikääntyvä mies voi edetä urallaan, nainen ei”, sanoo sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta
Kun yli viisikymppinen ei saa töitä tai hänet irtisanotaan, koetaan syyksi useimmiten ikä. Eläkeputken poistamista perustellaan ikääntyvien työllistymisen parantamisella, mutta putkea pidetään myös tärkeänä turvana.
Julkaistu: 1.4.2021
Älä kuvittelekaan, että kukaan ottaa sinua enää töihin, kun olet tuon ikäinen, minulle sanottiin. Olin 59-vuotias. Tiesin, että osaan tehdä asioita ja että minussa on potentiaalia.
Noin kertoo markkinointialalla uran tehnyt Riitta Rouhiainen hetkestä, joka havahdutti hänet ajattelemaan, että moni muukin kokee saman. Hän huomasi, että työnhaku oli muuttunut.
Nuorille järjestettiin rekrytointitapahtumia, mutta niitä ei ollut tarjolla yli viisikymppisille, joiden on muutenkin vaikeaa työllistyä.
Tuoreen Akavan erityisalojen kampanjan mukaan nainen on liian vanha työelämässä jo nelikymppisenä.
"Ikäryhmääni suhtaudutaan niin, ettemme enää opi mitään. Ja kun joku osaa tehdä Facebook-markkinointia, hän on kingi."
Riitta Rouhiainen
Rouhiainen on järjestänyt Uusio-Ura-rekrytointitapahtuman Helsingissä 45+-ikäisille kahdesti. Jatkoa noin 4 000 osallistujaa keränneelle tapahtumalle seuraa syksyllä, mikäli korona sallii.
Lähes neljä viidestä UusioUra-tapahtumassa käyneestä on ilmoittanut, että ikä vaikeuttaa työllistymistä eniten. Rouhiainen on törmännyt myös ilmiöön, jossa nuoret rekrytoijat palkkaavat mieluummin kaltaisiaan.
Naisten kertomukset ikäsyrjinnästä ovat rajumpia kuin miesten.
– Ikäryhmääni suhtaudutaan niin, ettemme enää opi mitään. Ja kun joku osaa tehdä Facebook-markkinointia, hän on kingi. Ei senkään oppimisessa ole mitään kummallista.

Elinajanodote nousussa

Sekä naisten että miesten elinajanodote nousee koko ajan. Lähde: Tilastokeskus.

Sukupuolten erilaiset haasteet

Naisten työelämä on haastavampaa kuin miesten. Vaikka valtaosa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista on naisia, he päätyvät johtaviin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin harvemmin kuin miehet. Heiltä odotetaan enemmän kuin miehiltä.
– Naisen työelämässä ikääntyminen alkaa aikaisemmin kuin miehen. Ikääntyvä mies voi edetä urallaan, nainen ei, toteaa sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta.
Ikääntyneet miehet taas kohtaavat rekrytoinnissa ongelmia ICT-alalla, vaikka siellä on paljon työpaikkoja.
Melinin mukaan on tekosyy ajatella ikääntyvien olevan heikompia käyttämään ja omaksumaan tietotekniikkaa.
– Ihminen on koko elämänsä oppiva eläin. Jos ihminen haluaa ja jos työorganisaatio haluaa, ei ole esteitä.
"Pisimpiä työpäiviä tekevät 30–50-vuotiaat. Silloin myös perhe-elämä on intensiivisimmillään."
Tutkija Petri Palmu, Ammattiliitto Pro
Vanhemmilla, jotka ovat nähneet erilaisia organisaatiomalleja ja työvälineitä, on eväitä kyseenalaistaa, mikä uudistus auttaa mitenkin paljon.
– Selvityksissämme ihmiset suhtautuvat teknologiaan perusmyönteisesti iästä riippumatta. Pääosin teknologian haltuunotto ei ole ongelma, sanoo Ammattiliitto Pron tutkija Petri Palmu.
Hän kertoo, että tietotyössä nuorten mielenter­veysongelmat ovat yleisempiä kuin ikääntyneiden ja että vanhemmat sairastavat muutenkin keskimäärin vähemmän kuin nuoret. Palmu peräänkuuluttaa joustavuutta ja parempaa johtajuutta työuran kaikkiin vaiheisiin.
– Pisimpiä työpäiviä tekevät 30–50-vuotiaat. Silloin myös perhe-elämä on intensiivisimmillään. Nuoria taas rasittavat pätkätyöt ja rikkonaiset työsuhteet, Palmu erittelee.

Ikääntyneiden työllistymisaste, ansiopäivärahalla olleet 52–63-vuotiaat työttömät

Ikääntyneiden työllistymisaste lähtee 58-vuotiaissa jyrkkään laskuun. Lähde: Tilastokeskus.

Nuoruuden ihannointi alkoi 50–60-luvulla

Ikäsyrjintä kuuluu leimallisesti moderniin länsimaiseen maailmaan. Aasiassa ja Afrikassa on yhä yhteiskuntia, joissa ikä on arvokasta. Euroopassa sukupolviajattelu muuttui toisen maailmansodan jälkeen, kun suuret ikäluokat kasvoivat.
– 50–60-luvulla alkoi nuoruuden ihannointi ja vanhempien hiljainen unohtaminen. Kulttuurimuutos näkyy ikäsyrjintänä kaikilla elämänalueilla. Muutoksen lasketaan alkaneen Helsingin olympiavuodesta 1952, ja nuorisokulttuuri alkoi olla vallitseva 1970-luvun alussa, Melin toteaa.
Työelämä myötäilee koko yhteiskuntaa. Nuoruuden ihannoinnin levy on päällä, vaikka Suomi on Euroopan ikääntyvin maa. Elinkeinoelämän Keskusliiton vuonna 2018 teettämässä tutkimuksessa kävi ilmi, että kun ollaan töissä, työnantajan ei koeta syrjivän iän vuoksi.
Tunne syrjinnästä liittyy rekrytointiin ja työyhteisön keskeisiin ja asiakassuhteisiin. Erityisesti alle 35-vuotiaat kokevat ikäsyrjintää muiden kuin työnantajan taholta ja naiset enemmän kuin miehet. Yhdeksän kymmenestä ei silti ilmoita kokemastaan ikäsyrjinnästä.
"Kilpailussa syrjintä ja suosiminen korostuvat, ja se on pelottavaa. Jos et jousta, olet hankala. Ja kun tulee yt-tilanne, olet se vaikea tapaus, josta halutaan päästä eroon."
Tutkija Petri Palmu, Ammattiliitto Pro
EK:n tutkimuksen yhteydessä johtaja Ilkka Oksala sanoi, että iällä ei saa olla merkitystä työelämässä ja että kaiken­ikäisten työpanosta tarvitaan.
Tutkija Palmun mielestä merkittävä tekijä on myös asennemaailma, jossa työntekijöitä kilpailutetaan keskenään.
– Kilpailu luo itsekkyyttä ja lisää sukupolvien välistä vastakkainasettelua. Kilpailussa syrjintä ja suosiminen korostuvat, ja se on pelottavaa. Jos et jousta, olet hankala. Ja kun tulee yt-tilanne, olet se vaikea tapaus, josta halutaan päästä eroon. Sitä ihmiset pelkäävät, tutkija Palmu sanoo.
Kilpailu murentaa kulttuuria, jossa sitoudutaan työnantajaan. Työnantaja taas katsoo ihmisiä kustannuksina, jolloin kokenut, palvelusvuosilisiä nauttiva työntekijä tuntuu kalliilta.
– Nuorten tulisi olla tietoisia työehtosopimuksilla turvatuista vähimmäispalkoista. Halpuutettu työ voi vääristää työmarkkinoita ja heikentää yli 50-vuotiaiden työllistymistä.

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2000-luvulla jatkaa nousuaan. Lähde: Tilastokeskus.

Eläkelainsäädäntö juuttui 1960-luvulle

Suomen nykyinen eläkelainsäädäntö perustuu 1960-luvun loppupuolen malleihin. Vuonna 1971 miesten elinajanodote oli noin 66 vuotta, naisten noin 74. Tänään miesten elinajanodote on 79 ja naisten 84,5 vuotta. Vielä 1980-luvulla ajateltiin, että ihmiset haluavat pois työelämästä, ja ajatus pitkistä eläkepäivistä oli hyväksyttävä. Sitten nähtiin kestävyysvaje, ja alettiin puhua työurien pidentämisestä, koska yhteiskunta ei pärjää muuten.
Palmun mukaan joka toinen toimihenkilöliitto Pron jäsen joutuu nykyään eläkkeelle vastentahtoisesti.
– Nuorella voi olla taitoja, mutta ei kokemusta. Tuottavuudessa kokemus on yhtä tärkeää: silloin ei tehdä samoja virheitä uudelleen. Yritykset pystyisivät hyödyntämään sitä, jos haluaisivat.
"Yleiskuva on, että yt-neuvotteluissa pyritään pääsemään eroon vanhemmista työntekijöistä."
Tutkija Petri Palmu, Ammattiliitto Pro
Lisäksi digitalisaatio on hävittänyt ja muuttanut töitä.
– Firmat usein miettivät, panostaako nuoreen, jolla on edessä 30 vuotta työuraa, vai ihmiseen, jolla on edessä viisi. Onko oikein, että katkaistaan työura ihmiseltä, joka on ollut sitoutuneena yritykseen pitkään? Yleiskuva on, että yt-neuvotteluissa pyritään pääsemään eroon vanhemmista työntekijöistä, Palmu sanoo.
Se, miten työura päättyy, vaikuttaa myös eläkepäivinä elämänlaatuun. Jos ihminen joutuu vasten tahtoaan eläkkeelle, hän voi huonommin.
Melin sanoo, että suomalainen kulttuuri, jossa ollaan joko kokonaan töissä tai kokonaan eläkkeellä, on julma.
– Työjärjestelymme ovat jäykkiä, ne eivät ota huomioon eri elämänvaiheissa olevien joustotarpeita. Niitä on muillakin kuin ikääntyvillä, esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla. Jos oikeasti haluamme pidentää työuria, ihmisen ei pidä joustaa työn ehdoilla vaan työn pitää joustaa ihmisen ehdoilla.

Eläkeputkessa olevien määrä on laskussa

Eläkeputkessa olevien huippu sijoittuu vuosille 2012–2016.

Eläkeputki poistuu 2025

Varttuneiden tilanne työmarkkinoilla on muutoksessa myös siksi, että joulukuussa 2020 Sanna Marinin hallitus päätti, että niin sanottu eläkeputki kiristyy vuonna 2023 ja poistuu vuonna 2025.
Eläkeputkella tarkoitetaan järjestelyä, jossa ansiosidonnaisen työttömyysjakson jälkeen voi siirtyä ansiosidonnaisen lisäpäiville, kunnes eläkeikä koittaa. Eläkeputken poistumista perustellaan sillä, että se parantaa ikääntyneiden työllisyyttä. Eläkeputken alaikärajan on todettu nostavan irtisanomisen riskiä yt-tilanteissa.
Professori Harri Melin muistuttaa, että eläkeputki laadittiin 1970-luvun alussa suurten teollisuusyhtiöiden toiveesta. Väestön työkyky oli silloin paljon heikompi kuin nyt. Kymenlaaksossa kasvanut Melin muistaa, että kolmivuorotyötä tehneet paperimiehet olivat onnellisia päästessään työttömyyseläkkeelle, jota alettiin kutsua eläkeputkeksi. Sana hämärtää asiaa: lisäpäivillä on työtön, ei eläkkeellä.
Ammattiliitto Pron tilastojen mukaan työttömyyden ikäkuva on parantunut eläkeputken aikana. Toki se voi johtua hyvästä talouskehityksestäkin, huonoilla ajoilla on taipumus voimistaa myös ikäsyrjintää.
"Kannattaa myös olla avoin erilaisille uravaihtoehdoille. Minä esimerkiksi en tajunnut olevani niin hyvä organisaattori ennen kuin aloin järjestää tapahtumaani."
Riitta Rouhiainen
Tällä hetkellä lisäpäivillä olevien keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyysturva on noin 1 500 euroa kuukaudessa bruttona. Työmarkkinatuki on 724 euroa kuussa. Vuonna 2019 lisäpäivillä oli noin 15 000 henkilöä.
– Eläkeputkessa ei ole paljon ihmisiä, mutta siellä ovat ne, jotka todella tarvitsevat sitä. En usko, että sen poistuminen parantaa ikääntyneiden työllisyyttä. Nyt katsomme, ovatko yritykset humaaneja vai eivät, sanoo tutkija Petri Palmu.
Professori Melin puolestaan pelkää, että ikääntyneiden köyhyys yleistyy eläkeputken poistuessa. Köyhyydestä tulee kustannuksia, mutta ne maksetaan kunnan pussista.
Mutta mitä ajattelee eläkeputkesta Riitta Rouhiainen, jolle kerrottiin, että hänen ikäistään ei palkkaa kukaan?
Hänelle se on työnantajan sivistynyt ratkaisu irtisanoa kokenut työntekijä. Siten tämä pärjää varsinaiseen eläkeikään asti.
– Kun asiasta puhutaan tähän sävyyn, se alkaa vahvistaa käsitystä, että eläkeputki on ok, ja enää ei muisteta kokeneen työntekijän vahvuuksia. Kannattaa myös olla avoin erilaisille uravaihtoehdoille. Silloin voi löytää itsestään vahvuuksia, joita ei ole aikaisemmin tunnistanut. Minä esimerkiksi en tajunnut olevani niin hyvä organisaattori ennen kuin aloin järjestää tapahtumaani.

Tästä on kyse

  • Ikäsyrjintä on työelämän rakenteellinen ja kulttuurinen ongelma, naiset kohtaavat sitä enemmän ja nuorempina kuin miehet, ja sitä kokevat myös nuoret, erityisesti naiset.
  • Joulukuussa 2020 hallitus päätti poistaa ns. eläkeputken vuonna 2025 perustellen, että se parantaa ikääntyneiden työllisyyttä.
  • Suomalainen työelämä joustaa heikosti ihmisten elämäntilanteen mukaan. Se koskee ikääntyneiden lisäksi esimerkiksi pienten lasten vanhempia.
Kommentoi »