Turun grillikuningatar Mantu hengailee tangokuninkaallisten kanssa ja pitää kuria luudalla – ”Sen kans mää hosusin, et sää riitapukari nyt mäkkee ylös ja sää toinen alas”

On perjantai-ilta ja kello on kuusi. Sataa. Marja-Leena Viljanen ­– tuttavallisemmin Mantu – on jo avannut Turun Kaskenkadulla sijaitsevan Mantun grillinsä. Sieltä, Olavinpuiston kupeesta, hän on katsellut Turun ravintola­elämää jo viidellä vuosikymmenellä, vuodesta 1988 lähtien. Tälläkin viikolla hän tekee yksin kaikki iltavuorot, paitsi lauantaina. Sen hän otti vapaaksi mennäkseen harmonikkaristeilylle.

– Mää olen ain sanonu, et mul on mökki Aurajoe rannal. Ja et mun poikaystävä on tosa, Paavo Nurmi, Mantu nauraa ja osoittaa grillin luukusta näkyvää Wäino Aaltosen veistämää patsasta Auransillan kupeessa.

Sateen on luvattu kestävän myöhään yöhön, joten Mantu osasi odottaa hiljaista iltaa. Grilliruokaa himoavat menevät sateella mieluummin drive-iniin. Sitäkin suurempi määrä ihmisiä tilaa perjantai­eväänsä tänään todennäköisesti Foodorasta tai Woltista.

Toimettomana noin kymmenen neliön lippakioskissa ei sentään tarvitse seisoskella. On paprikamajoneesia pullotettavaksi ja makkaroita pilkottavaksi valmiiksi yövuorolaisille. Tänäänkin yövuoroon tulee Mantun poika. Mika Viljanen tuli grilliin töihin joko vuonna 1997 tai 1998. Hän jatkaa äitinsä elämäntyötä.

– Ei meil oo viälkää yhtenäist käsityst siit, kump vuas se ol.

Tämänhetkinen hiljaisuus grillijonossa ei ole koko totuus. Mantun grilli on turkulainen legenda. Se on palkittu parhaana yöruokapaikkana useaan otteeseen. Viikonloppuöisin jonot grillille ovat edelleen pitkät, varsinkin kesäisin. Mantu itse muistelee silti kaihoisasti 1990-lukua, joka oli grillin kulta-aikaa.

Unelmana oma grilli ja työ taksikuskina

Leikataanpa siis takaisin vuoteen 1988. Mantu oli silloin 35-vuotias kahden pojan äiti, joka oli työskennellyt eri grilleissä jo pitkään. Tuttavat sisustivat Kaskenkadun lippa­kioskin ja Mantu osti heiltä kuntoon pannun paikan. Samalla hän toteutti pitkäaikaisen haaveensa, oman grillin perustamisen.

– Pualtoist vuatta mää istuin tääl itekseen. Ei tääl kukkaa käyny. Mut mää olin päättäny, etten ihan heti anna periks.

Yksi taksikuski – Peppe-niminen, Mantu muistaa yhä – alkoi käydä makkaraperunoilla. Peppe kehui paikkaa muille taksikuskeille. Hekin alkoivat käydä ja toivat myös asiakkaansa syömään.

Turun ravintola­elämä virkistyi, kun 1990-luvun alkupuolella Aurajoen varteen alkoi ilmestyä joki­laivoja. Ne toivat grillille runsaasti uusia asiakkaita, samoin kuin sen aikaiset keskustan tanssiravintolat. Pian myös ravintoloiden henkilökunta löysi Mantun sapuskat ja alkoi käydä grillillä yövuorojensa jälkeen. Niin tekivät lopulta myös pelastushenkilökunta, poliisit ja TPS:n jääkiekkoilijat.

– Meil ol nii hauskaa! Kaikki kokoontu tähä, taksikuskit ja ravintolaväki ja ohikulkijat. Yhres ain täs naurettii. Nykyää ravintolois on pitkält vuokratyö­voimaa, en mää eres tunne niit enää. Taksikuskitki o vallan viaraskiälisii, ei ne tuu mul mittää juttelee.

Lamaa grillinpitäjä ei 1990-luvulla oikeastaan huomannut. Vertailukohtaa ei ollut, joten Mantu oli ihan tyytyväinen viiteenkymmeneen markkaan eli nyky­rahassa reiluun kahdeksaan euroon, mikä pitkästä yövuorosta jäi itselle. Eteenpäin mentiin yksi tukkukäynti ja yövuoro kerrallaan.

Grillityön lisäksi Mantu ajoi päivät taksia vuosina 1992–1999. Työ taksikuskina oli toinen toteutettu unelma. Nykyään Mantu tosin pitää silloista itseään jo vähän kahjona, sen verran paljon tuli töitä tehtyä.

Silloin kun iltavuorossa ei ole kiire, voi pilkkoa makkaroita yövuorolaisille ja pullottaa majoneesia.

Grilliruoan kanssa ei oikeastaan kilpaile kuin lähettipalvelujen kotiinkuljettama ruoka sekä grilliruokaa tarjoavat paikat keskenään. Sen verran omaleimaisesta ruoasta ja ravintolakokemuksesta siinä on kyse.

Grillijonossa rakastutaan ja tapellaan

Aina grillijonossa ei naurettu. Siellä myös tapeltiin ja rakastuttiin. Ainakin kaksi hää­paria on tullut myöhemmin tervehtimään Mantua ja kertomaan tavanneensa jonossa. Nykyään Mantu ei enää yövuoroa tee, koska hän on tänä vuonna jo 70 vuotta nuori. Iän myötä hän on alkanut yövuorojen kovassa kiireessä unohdella, kenelle tehdyt annokset olivatkaan. Siksi hän tekee nykyään vain iltavuoroa ja lopettaa työt yhdeksän ­kymmenen maissa.

Niiden 27 vuoden aikana, jolloin hän teki kaikki yövuorot yksin, Mantu ei järjestys­häiriöitä kauan katsellut.

– Poliisit sanos mul aikoinaa, et tänne on ain nii kiva tulla, ku ei koskaan tartte tulla järjestyshäiriöitten vuaks. Mää sanosin et juu kyl mää hoidan ne ite, tulkka te syämää vaa. Mul tais ol ain joku harjanvarsi kädes. Sen kans mää hosusin, et sää riitapukari nyt mäkkee ylös ja sää toinen lähdet mäkkee alas.

Marja-Leena Viljanen eli Mantu tekee nykyään vain iltavuoroa. Hektiset yövuorot tekee nykyään hänen poikansa ja muut työntekijät.

Tango vei Mantun mennessään

Yhdeksänkymmentäluvulla Mantu hurahti tangoon. Raisiossa pidettiin vuosittain tangomarkkinoiden semifinaalit. Niiden lisäksi Mantu kävi katsomassa Seinäjoen tangomarkkinat. Siellä hän tutustui silloiseen tango­prinssiin Jari Sillanpäähän, josta tuli ystävä. Sillanpää nähtiin uransa huippuvuosina useaan otteeseen grillillä, jopa tiskin takana.

– Hän halus ol kassaneiti. Se ol tiätty ain jottai yöaikkaa, ku hän tuli siihe jostai keikalt. Ihmisethän ol iha sekasin siäl jonos. Hän sai siin sit niit nimmareitas kirjotel.

Monet muutkin tangokuninkaalliset kävivät Mantua moikkaamassa. He antoivat käydessään oman fanikorttinsa grillin sisäseinään kiinnitettäväksi.

Turkulainen Auraviihde buukkasi useiden tangokuninkaallisten keikkoja. Tapana oli, että tuoreet ­tangokuninkaalliset tekivät ensiesiintymisensä Turun Uittamolla.

– Siält he joutus tulee grillil sitte. Auraviihteen henkilökunta esittel Mantun grillin ain uusil ­kuninkaallisil, Mantu nauraa.

Fanikortteja oli 2010-luvulle tultaessa seinällä jo 78 kappaletta. Vuonna 2015 Mantu päätti luopua ­korteistaan, sillä ruokaviraston Oiva-tarkastuksessa niitä ei olisi ehkä arvostettu. Kortit olivat pölyisiä ja rasvaisia, joten Mantu päätti heittää ne kaikki roskiin.

Nyt hänellä on jo uusia nimmarikortteja seinällään. Enää vain maltillinen määrä: Kyösti Mäkimattila, Marita Taavitsainen, Saija Tuupanen, Kari Hirvonen, FBI-beat ja Leif Lindeman.

Marja-Leena Viljanen rakastaa tangoa. Tangokuninkaalliset ovat vierailleet hänen grillillään ahkerasti. Muutama uusi fanikortti löytyy taas Mantun grillin sisäseinältä.

Turku tunnetaan ravintoloistaan

Vuonna 2011 Turku oli Euroopan kulttuuri­pääkaupunki. Ponnistus piristi alueen kulttuuri- ja elin­keinoelämää valtavasti. Turusta kuoriutui 2010-luvulla yhtäkkiä kaupunki, joka alettiin tuntea kivoista ravintoloistaan ja erinomaisesta ruoasta.

Tunnetuimpiin ruokapaikkoihin kuuluivat Mami, Smör, Kuori, Karu Izakaya, Tintå, Oobu ja Kakolan ruusu.

Vaikka kaupungin ravintolamaailma on kehittynyt 2000-luvulla nopeasti, grilliruoka on pysynyt ­suhteellisen muuttumattomana. Mantun mukaan lippakioskissa on yhä se sama, tylsä lista. Makkara­perunat ovat annoksista edelleen suosituin, hampurilaisia menee tasaiseen tahtiin, samoin lihapiirakkaa höyrytetyllä nakilla.

Uutuuksina on tullut vain aurajuusto, jalapeno, kebabsuikaleet ja uutena annoksena paholaisen burgeri, jonka juju on ­chilinen tomaattikastike. Grilliruoka itsessään on niin omanlaistaan, ettei Turun ko­hentunut ravintola­tarjonta ole sen kanssa juuri kilpaillut.

Koronan aikaan grillin kävijämäärät putosivat ­kahdeksi vuodeksi dramaattisesti. Nyt suunta on parempaan päin. Keskiviikkoisin Kaskenkadun ­kulmaan löytävät tiensä ruotsinkieliset opiskelijat, kansainväliset vaihto-opiskelijat ja muut keskiviikkobilettäjät. Torstaisin siinä käyvät suomenkieliset opiskelijat. Uutta kävijäkuntaa ovat lapsiperheet, joita ­paikalle tuo erityisesti Vartiovuorenmäen kesäinen teatteritarjonta.

Sen sijaan ruokalähettipalvelut tuntuvat grilli­yrittäjän kukkarossa.

– Kyl ne kumpiki on mul soitellu, mut mää olen arka ottamaa semmosta. Iltavuaros täytyy kuitenki asiakkaat palvella. Meil pitäs olla erikseen joku ­tekemäs sitä ruakaa niil lähettipalveluil. Ei täs oo semmosii tiloi. Vaik saatas me sitä ruakkaa varmaan enemmänki menemää sil taval. Mut ne ottas aika isot pinnatki siit sit.

Mantun grilli sijaitsee Turussa Kaskenkadulla Auransillan kupeessa. Kioskista näkee suoraan Paavo Nurmen patsaan ja Aurajoen.

Samalla kadulla Michelin-tähden paikka

Vuonna 2022 Mantun grillistä muutaman sata metriä mäkeä ylöspäin Kaskenkadulla sijaitseva Kaskis sai arvostetun Michelin-­tähden. Se oli Suomen ensimmäinen pääkaupungin ulkopuolella ansaittu Michelin-tähti.

Kesäkuussa Turku isännöi ensimmäistä ­kertaa suomalaisena kaupunkina maailman kenties kuuluisinta ruokatapahtumaa, Michelin-tähtien julkistamistilaisuutta. Se vahvistaa Turun asemaa laadukkaana ravintola­kaupunkina edelleen.

Mantu on Kaskiksen perustaneen Erik Mansikan menestykseen tyytyväinen. Hän sanoo Erikin olevan mukava poika, jolla ei ole noussut menestys päähän.

– Kaskiksen nettisivuil luki pitkää, et jos heil syätyään jää viäl nälkä, nii asiakas voi sit käydä Mantun grillil syämäs. Et he hyvittää aterian kuittii vastaa yhteen saakka yäl, Mantu sanoo ja heläyttää vielä kerran ­hersyvän naurunsa.