Apu

Turpeen poltto loppuu suurimmaksi osin jo viidessä vuodessa, ennustaa EK:n johtava asiantuntija Matti Kahra

Turpeen poltto loppuu suurimmaksi osin jo viidessä vuodessa, ennustaa EK:n johtava asiantuntija Matti Kahra
Turpeenpolton kriisiä on ennakoitu jo yli kymmenen vuotta, sanoo EK:n Matti Kahra. Se johtuu eurooppalaisesta päästökaupasta, ei kotimaisista päätöksistä. Suomen energiantuotanto puhdistuu kovaa vauhtia.
Julkaistu: 28.4.2021
Turpeen kysyntä polttoaineena on rajussa laskussa. Tämä oli yksi syy hallituksen puoliväliriihen pahaan tulehtumiseen. Keskusta haluaisi tukea turpeenpolttoa, vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat.
Kriisistä voisi päätellä, että turpeentuotannon ongelmat ovat tulleet yllätyksenä. Näin ei Elinkeinoelämän keskusliiton ilmasto- ja kiertotalousasioiden johtavan asiantuntijan Matti Kahran mukaan ole.
– Ei suinkaan. Turve on ollut mukana päästökaupassa vuodesta 2008. Samana vuonna hallituksen ilmastostrategiapapereissa jo arvioitiin, että turve ajautuu päästökaupan vuoksi vaikeuksiin.
Kahra muistuttaa, että turve on Suomen saastuttavin energiamuoto, kun vertaillaan tuotettua energiamäärää päästöihin. Sen vuoksi päästökaupassa myytävien päästöoikeuksien hinta vaikuttaa turpeen hintaan rajusti.
"Nykyisellä päästöoikeuden hinnalla turpeenpolton on ennustettu vähenevän 75 prosentilla vuoteen 2025 mennessä."
Päästökaupassa vaikkapa energiantuottaja ostaa tietyn määrän päästöoikeuksia ja saa sitten päästää ilmakehään vastaavan määrän kasvihuonekaasuja. Kun päästöoikeuden hinta nousee, paljon päästävän polttoaineen käyttäminen kallistuu.
Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Matti Kahran mukaan turpeen loppu on edessä paljon tätä nopeammin.
– Suurin osa turpeen energiakäytöstä poistuu viidessä vuodessa, ehkä nopeamminkin. Nykyisellä päästöoikeuden hinnalla turpeenpolton on ennustettu vähenevän 75 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Päästöjen hinta kasvaa vauhdilla

Päästöoikeuksien hinta on noussut kovaa vauhtia parin vuoden aikana, minkä vuoksi turpeen polttaminen on kallistunut reippaasti. Siksi energialaitokset ovat vähentäneet energiaturpeen ostamista.
– Vuodesta 2018 päästöoikeuden hinta on kasvanut merkittävästi joka vuosi, ja ennusteiden mukaan se nousee edelleen.
Vuoden 2018 alussa tonnin hiilidioksidipäästöstä piti maksaa alle kymmenen euroa, nyt hinta on 45 euron kieppeillä. Kahra kertoo, että tällä vuosikymmenellä päästöoikeuden hinta nousee arvioiden mukaan vähintään 60 euroon, mahdollisesti jopa sataan euroon.
Tässä ei ole kyse virheestä, vaan siitä, että EU vähentää markkinoille laskettavien päästöoikeuksien määrää. Tämä johtuu siitä, että unioni on kiristänyt vuoden 2030 päästövähennystavoitetta.
Eurooppalaisessa päästökaupassa ovat mukana sähköntuotanto, keskitetty lämmöntuotanto ja teollisuus. Kun päästöoikeudet kallistuvat, näillä aloilla siirrytään puhtaampiin polttoaineisiin tai pois polttamisesta. Näin on käynyt turpeen kanssa.
"Mahdollisesti turveyrittäjätkin ovat kuunnelleet maakuntapoliitikkojen viestejä ja kokevat nyt saaneensa mustan pekan käteen."

Suomi ei päätä turpeesta

Kahra on työskennellyt ilmastopäästöjen parissa vuosia myös valtionhallinnossa, kuten valtiovarainministeriössä. Hänen mielestään Suomessa energiaturpeen kohtalosta on syntynyt tai synnytetty väärä kuva.
Kuten nyt on nähty, turpeen energiakäytön kannattavuus riippuu päästöoikeuden hinnasta ja se määräytyy taas eurooppalaisilla markkinoilla. Siitä huolimatta osa poliitikoista on pitänyt yllä kuvaa, että turvetuotanto on kotimaisesti päätettävä asia.
– Varsinkin keskusta on puhunut paljon, että turve on kansallisissa käsissä. Mahdollisesti turveyrittäjätkin ovat kuunnelleet maakuntapoliitikkojen viestejä ja kokevat nyt saaneensa mustan pekan käteen.
Turvetta on kyllä tuettu verottamalla sitä muita polttoaineita kevyemmin, mutta tämä verotukikaan ei riitä korjaamaan päästökaupan tuomaa kaupallista muutosta.

Kivihiilestä luopuminen suurempi muutos

Eikä turve edes ole suomalaisen energiapaletin suurin muuttuja tällä vuosikymmenellä. Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti muutama vuosi sitten, että kivihiilen polttaminen loppuu Suomessa vuonna 2029. Kivihiilen merkitys kaukolämmön tuotannossa on Suomessa selvästi suurempi kuin turpeen, etenkin siksi, että Helsinki lämpiää edelleen pitkälti kivihiilellä.
– Kun kivihiilikieltolaki tuli, kävi hyvin nopeasti sillä tavalla, että monet kaupungit päättivät luopua kivihiilestä selvästi nopeammin, Kahra kertoo.
Valtio tarjoaa myös porkkanaa nopeille luopujille: jos kivihiilestä pääsee irti vuoteen 2025 mennessä, saa rahallista tukea. Esimerkiksi Helsingissä toinen suurista hiilivoimaloista, Hanasaari, suljetaan viimeistään vuonna 2024, mahdollisesti jo talvella 2022–23.
"Voi käydä niinkin, että lämmittäminen halpenee. Esimerkiksi Vantaalla kaukolämmön hinta on laskenut, vaikka Vantaan energia on lopettamassa kivihiilen ja maakaasun käytön."
Kahra kertoo, että nykyisillä ja nykyistä korkeammilla päästöoikeuksien hinnalla Suomen energiantuotannon päästöt putoavat hyvin nopeasti 10–15 vuoden sisällä. Sähköntuotanto on jo nyt 90-prosenttisesti hiilineutraalia, lämmöntuotannossa päästiin viime vuonna ensi kerran yli 50-prosenttiin ei-fossiilisilla polttoaineilla.
Millä kivihiili ja turve korvataan? Riippuu paljon paikkakunnasta. Puun polttaminen luultavasti lisääntyy, mutta toisaalta monessa paikassa pyritään eroon polttamisesta kokonaan.
– Esimerkiksi Espoossa on suunnitelma, että kaukolämpö tehtäisiin biopolttoaineilla sekä geotermisesti eli maalämmöllä, teollisuuden ja konesalien hukkalämmöllä sekä lämpöpumpuilla.
Kahran mukaan on vaikea sanoa, näkyykö kivihiilestä ja turpeesta luopuminen kansalaisen lämmityslaskussa. Paljon riippuu siitä, millaisia investointeja muutos vaatii ja miten poistuvat polttoaineet korvataan.
– Jos päästään polttamisesta eroon, niin voi käydä niinkin, että lämmittäminen halpenee. Esimerkiksi Vantaalla kaukolämmön hinta on laskenut, vaikka Vantaan energia on lopettamassa kivihiilen ja maakaasun käytön, Kahra kertoo.
Kommentoi »