Apu

Turkki vaatii vastapalvelusta: ”Ei ole poissuljettua, että Erdoğan estäisi Suomen Nato-jäsenyyden – se on silti epätodennäköistä” – UPI:n tutkija Toni Alaranta kertoo miksi

Turkki vaatii vastapalvelusta: ”Ei ole poissuljettua, että Erdoğan estäisi Suomen Nato-jäsenyyden – se on silti epätodennäköistä” – UPI:n tutkija Toni Alaranta kertoo miksi
Turkin poliittiseen historiaan perehtyneen Toni Alarannan mukaan maa käyttää tilaisuutta hyväkseen ajaakseen omia etujaan Nato-maiden joukossa ja vaatiakseen vastapalveluksia.
Julkaistu: 20.5.2022

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kertonut vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Turkin poliittiseen historiaan perehtyneen Toni Alarannan mukaan maa käyttää tilaisuutta hyväkseen ajaakseen omia etujaan Nato-maiden joukossa ja vaatiakseen vastapalveluksia. Turkki kaipaa tukea taistelussa kurdeja vastaan ja haluaa lieventää maahan kohdistuvaa asevientikieltoa.

– Kun muille maille Venäjä on suurin uhka, Turkki tuntee uhkakseen kurdien itsenäisyyttä tavoittelevan työväenpuolueen, PKK:n.

PKK ja Turkki ovat sotineet vuosikymmeniä. Nato-maiden kannalta asiaa mutkistaa se, että Syyriassa on PKK:n haara, joka on auttanut länsimaita taistelussa jihadisteja vastaan. Siksi etenkin Yhdysvallat on tukenut PKK:ta Syyriassa. Turkki taas aloitti hyökkäyssodan kurdeja vastaan 2019, mihin EU vastasi Turkkiin kohdistuvalla asevientikiellolla.

– Ruotsi on luonut tiiviimmät suhteet Syyrian PKK-haaran kanssa, mikä ärsyttää Turkkia, mutta myös Suomessa on kurdipakolaisia ja PKK:n kannattajia. Lisäksi sekä Suomi että Ruotsi ovat mukana EU:n asevientikiellossa.

Suomi ja Ruotsi yrittävät nyt hyödyntää diplomatiaa ja selvittää, mistä Turkki olisi valmis neuvottelemaan. Alarannan mukaan tarvitaan myös Naton sisäisiä keskusteluja.

Erdoganin lähipiiristä on myös kuultu, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys hyväksyttäisiin. Alarannan mukaan ristiriitaiset puheet ovat taktiikkaa, jossa vastapuoli pidetään varpaillaan.

– Ei ole poissuljettua, että Erdoğan estäisi Suomen Nato-jäsenyyden. Se on silti vaihtoehdoista epätodennäköisin.

Toni Alaranta on valtiotieteiden tohtori, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, poliittisen historian asiantuntija. Hänen erikoisalaansa kuuluvat Turkin sisä -ja ulkopolitiikka, erityisesti suhteet EU:hun, Yhdysvaltoihin ja Venäjään, sekä kurdikysymys kansainvälisessä politiikassa.
2 kommenttia