Tulevaisuudessa lentokonetta saattaa ohjata vain yksi lentäjä – ”Esitys tuntuu absurdilta”

Uskaltaisitko astua ison matkustajakoneen kyytiin, jos tietäisit, että konetta ohjaa vain yksi lentäjä? Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastossa EASA:ssa on kaavailtu lakimuutosta, joka sallisi tämän isoissa laajarunkokoneissa. Idean takana ovat lentokonevalmistajat, jotka perustelevat asiaa lentämisen automatisoinnilla, ”älykkäällä ohjaamolla”.

Muutos koskisi matkalentokorkeutta. Kaksi lentäjää ohjaisi konetta nousuissa ja laskuissa, mutta matkalentovaiheessa toinen lentäjä lepäisi lepotilassa, kun toinen olisi yksin vastuussa lentämisestä. Tätä nykyä lentäjä lepää ohjaamossa.

Miltä tuntuisi lentää isoa matkustajakonetta yksin?

− Hemmetin huonolta, todella ikävältä, koska koko perustoiminta ja ongelmanratkaisutapa on luotu kahden lentäjän malliin. Esitys tuntuu absurdilta, ja koko toiminta- ja koulutusmallit pitäisi uudistaa, sanoo lentokapteeni Lauri Soini, joka on Suomen lentäjäliiton turvatoimikunnan puheenjohtaja.

Suomen lentäjäliitto on kattojärjestö, joka edustaa kaikkia suomalaisia liikennelentäjäyhdistyksiä.

Isoa matkustajakonetta lentää nykyisin kaksi pilottia. Koko lentäjäkoulutus rakentuu kahden lentäjän malliin.

− Se on käytännössä parhaaksi havaittu toimintamalli ratkaista ongelmia ja saada turvallinen suoritus. Lentokoneissa kaikki turvallisuuteen liittyvät järjestelmät on tuplattu mukaan lukien lentäjät. Kriittisimmät järjestelmät ovat kolminkertaiset, Soini sanoo.

Työkuorma ohjaamossa jaetaan siten, että toinen lentäjä lentää ja vastaa koneen kontrolloinnista, kun taas toinen puhuu radiopuhelimeen, keskustelee lennonjohdon kanssa ja on lentävän lentäjän apuna.

− Tämä kaikki kristallisoituu, kun tulee vikatilanne, jota ruvetaan kartoittamaan. Toinen lentäjä huolehtii siitä, että kone pysyy oikeassa suunnassa ja oikein päin, toinen keskittyy ongelmanratkaisuun. Pahimmassa tilanteessa lentokone ei itse tunnista, mikä on vialla, Soini konkretisoi.

Läheltä piti -tilanteissa voi olla kyse siitä, että ohjaimissa oleva lentäjä ei ole havainnut uhkaavan tilanteen kehittymistä, ja jos hän olisi ollut yksin keulassa, tilanne olisi voinut eskaloitua onnettomuudeksi. Kun ohjaamossa toinen lentäjä on huomannut vaaran tai vian ajoissa, homma on saatu hoidettua alkumetreillä. Lauri Soini puhuu lumipalloefektistä. Pieni vyöryvä luminokare on saatu pysäytettyä, ennen kuin siitä on ehtinyt kehittyä lumipallo.

Kahden lentäjän systeemissä on Soinin mukaan myös muita kuin turvallisuusetuja. Toisen ihmisen läsnäolo ja keskustelu pitävät vireystilaa korkeammalla kuin yksin ollessa. Tämä on tärkeää erityisesti pitkillä yölennoilla.

− Lentäjillä on fysiologiset tarpeensa, joten vessaankin pitää päästä lennon aikana. Tällöin ohjaamoon jää pätevä ja koulutettu henkilö huolehtimaan koneesta. Lentäjä voi myös sairastua kesken lennon. Yhden lentäjän mallissa tähän ei ole esitelty ratkaisua.

Lentokonevalmistajien esityksessä toinen lentäjä on lepäämässä mutta olisi tarvittaessa herätettävissä. Siinä on kuitenkin riskinsä.

− Kun lentäjä herätetään syvästä unesta, hän on unenpöpperössä, mikä haittaa aivotyöskentelyä. Mikäli vikatilanne on kehittynyt nopeasti, paikalle hälytetty lentäjä ei ehdi saada tilannekuvaa, mitä on tapahtunut, joten tilanne voi olla vaikea pelastaa, Lauri Soini kertoo.

Näin kävi Air Francen lennolle 447, joka päätyi Atlantin valtamereen kesäkuussa 2009. ja Kokenein lentäjä oli lepäämässä, kun kone joutui trooppiseen ukkospilveen. Alijäähtyneessä pilvessä koneen nopeutta mittaavat putket jäätyivät ja autopilotti kytkeytyi pois päältä. Kone sakkasi. Kapteeni herätettiin pikimmiten, ja hän oli ohjaamossa kahdessa minuutissa mutta ei ehtinyt tunnistaa tilannetta saadakseen koneen jälleen haltuun. Kone syöksyi mereen, ja kaikki 228 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat.

Soini sanoo yhden lentäjän mallin olevan uhkapeliä satojen ihmisten hengellä kerrallaan.

− Käytännössä yksi ohjaaja on tuomittu epäonnistumaan. Läpi ilmailuhistorian on tullut vikoja, joita ei ole osattu ennustaa tai ottaa huomioon.

Tekniset laitteet ovat ihmisen suunnittelemia, ja ihmisen suunnittelema laite voi vikaantua.

Suomalainen lentoyhtiö Finnair on lentokonevalmistajien asiakas. Sielläkään yhden lentäjän mallia ei ole purematta nielty.

− Ensireaktio oli kysymys, miten voidaan lentää turvallisesti yhdellä lentäjällä. Toisaalta fakta on, että jo nyt operoidaan yhdellä, kun toinen käy vessassa tai lepää ohjaamossa, sanoo Finnairin pääohjaaja Mikko Välisalo.

Uusimmissa koneissa on jo ominaisuuksia, jotka parantavat turvallisuutta merkittävästi ja tukevat yhden ohjaajan mallia. Airbus 350:ssa on automaattiväistöominaisuus. Se tarkoittaa, että jos kaksi konetta on kohtaamassa ilmassa, ne osaavat väistää toisiaan eri suuntiin. Jos koneessa tulee paineistushäiriötila, kone laskeutuu turvalliselle korkeudelle.

Yhden lentäjän mallissa automatisoinnilla olisikin iso rooli. Uudistuksella pyritään parantamaan esimerkiksi väsymyksen hallintaa, jolloin kone seuraisi aktiivisesti lentäjän vireystilaa.

Käytännössä ollaan vielä kaukana tavoitteesta.

− Tämä vaatisi isoja muutoksia ja parannuksia nykyisiin järjestelmiin. Pohjimmiltaan kyse on siitä, missä määrin automaatio voi korvata tai tukea lentäjää, Välisalo pohtii.

Kone on aina ”tekoälykäs”, eikä se pysty ajattelemaan ja ratkaisemaan ongelmia, kuten ihminen.

Yhden lentäjän mallissa ei ainakaan vielä osata vastata siihen, miten toimittaisiin, jos lentäjä sairastuisi tai saisi sairauskohtauksen kesken lennon.

Nykyään on olemassa järjestelmiä, joilla pystytään seuraamaan henkilön vireystilaa ja esimerkiksi silmän liikkeitä. Näillä pystytään tunnistamaan, jos ihminen nukahtaa tai sairastuu äkillisesti. Järjestelmä olisi mahdollinen myös lentokoneissa.

− Tällä hetkellä lentokoneissa ei ole monitorointijärjestelmiä, jotka seuraisivat lentäjän vointia. Vaatii, että keksitään ratkaisuja, joissa järjestelmä tunnistaisi tilanteen ja hälyttäisi toisen ohjaajan paikalle. Kaiken pitää perustua siihen, että lentokone pystyisi hoitamaan tilanteen itse sen ajan, että paikalle saadaan sijainen lepovuorosta, Välisalo sanoo.

Finnair on ollut mukana lentokonevalmistajien kehityshankkeissa, kuten testaamassa laitejärjestelmiä.

− Emme ole aktiivisesti edistämässä yhden lentäjän mallia. Näen samoja riskejä ja kysymyksiä, joita lentäjillä ja EASA:lla on. Kaikilla on sama tavoite, turvallinen lentäminen ja parantaa turvallisuutta, Välisalo sanoo.

Hänen mukaansa yhden lentäjän malli ei ole itseisarvo vaan tulee olemaan enemmän seurausta teknologian ja järjestelmien kehittämisestä.

Aina kun on tehty isoja muutoksia ilmailussa, ne ovat parantaneet turvallisuutta. Lauri Soinin mukaan Airbus markkinoi yhden lentäjän mallia sanomalla, että turvallisuustaso pysyisi ennallaan.

− He eivät edes yritä mainostaa turvallisuuden paranemista.

Soini kritisoi myös EASA:n hankkeen selvitystyöryhmän kokoonpanoa, jossa oli mukana vain yksi lentäjätaustainen edustaja. Nyt aivan tuoreeltaan EASA on oikaissut näkemystään: uudistuksia ei oteta käyttöön ennen kuin on takeet, että ne parantavat lentoturvallisuutta.

Yhden lentäjän malli vaikuttaisi siihen, kuinka paljon lentäjiä ylipäätään tarvitaan, joten asiassa on myös työllisyysnäkökulma. Jos uudistus toteutuisi, se vähentäisi kaukolentojen miehistömääriä merkittävästi. Alkuaan uudistuksen lähtökohtana onkin ollut lentoyhtiöiden tarve säästää henkilöstössä ja sen koulutuksessa.

Lauri Soini lähettää lentokonevalmistajille tiukkoja terveisiä:

− Suunnitelkaa sitten lentokone, jossa ei ole yhtään lentäjää. Älkää jättäkö sitä yhtä syntipukkia.

Juttua on muokattu 27.11.2024 kello 14.35 täsmentämällä Airbus 350:n automaattiväistöominaisuutta.