Trumpin aikeet ja suosion syyt on ymmärretty Suomessa väärin, sanoo historioitsija – Tätä vaalitulos tarkoittaa Suomelle
Donald Trumpin paluu presidentiksi on herättänyt Suomessa huolta ja jopa pelkoa. Suomalaisten asiaintuntijoiden mielestä Suomi tulee pärjäämään Yhdysvaltojen kanssa hyvin jatkossakin.
Keskiviikkoaamun valjetessa Suomessa alkoi näyttää selvältä, että Donald Trump voittaa Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja palaa Valkoiseen taloon neljän vuoden tauon jälkeen.
Mielipidemittaukset ennustivat republikaani Trumpin ja demokraattien Kamala Harrisin välisestä kisasta äärimmäisen tiukkaa. Tässä valossa Trumpin voitto vaikutti lopulta yllättävän selvältä, sanoo pitkän linjan Yhdysvaltojen-tuntija Risto E.J. Penttilä.
– Trump meni kaikkialla oman suorituksensa ylärajalla ja Harris alarajalla. Tätä voi pitää yllätyksenä.
Trump onnistui valtaamaan republikaaneille esimerkiksi Pennsylvanian, Michiganin ja Georgian tärkeät vaa’ankieliosavaltiot, eikä Harris onnistunut yllättämään muuallakaan.
Penttilä arvioi amerikkalaismediassa ja gallupeissa esiin nostetun Harrisin kampanjan loppukirin olleen lopulta pelkkää harhaa. Demokraattien puoluekokouksesta alkanut Harrisin noste alkoi hänen mukaansa hiipua noin kolme viikkoa ennen vaaleja.
– Ja sen jälkeen Trump jyräsi kaikissa äänestäjäryhmissä.
Trump on onnistunut viimeisen kahdeksan vuoden ajan pitämään maailman huomion itsessään.
– Hänessä on jonkinlaista taianomaisuutta, vaikka välillä se näytti jo olevan mennyttä.
Suomessa Trumpin kriittiset puheet esimerkiksi Natosta ja Ukrainan tukemisesta ovat herättäneet huolta. Esimerkiksi vaalipuheissa toistuneella Ukrainan tuen pois vetämisellä voisi olla katastrofaaliset seuraukset. Myös Yhdysvaltojen sitoutuminen Suomen puolustamiseen epäilyttää.
Penttilän mielestä Suomessa ei kannata olla huolissaan.
– Tunnen henkilökohtaisesti Elbridge Colbyn, joka on todennäköisesti Trumpin tuleva kansallisen turvallisuuden neuvonantaja. Hän pitää Suomea mallimaana ja juuri sellaisena valtiona, jota Yhdysvallat haluaa tukea ja jonka kanssa se haluaa tehdä yhteistyötä. Kyllä Suomen turvallisuuspoliittinen asema on turvattu.
Suomi ja Yhdysvallat solmivat hiljattain kahdenvälisen DCA-puolustussopimuksen. Penttilän mukaan tämä yhteistyö ei ole millään tavalla vaarassa.
– Trump suosii kahdenvälisiä suhteita. Tämä sopimus sopii Trumpin maailmaan kuin hyvin valmistettu hanska käteen.
Trumpin takana olevien MAGA-republikaanien Nato-kriittisyys on laimentunut vuosien varrella, Penttilä sanoo.
– Yhdysvaltojen vetämisestä pois Natosta ei enää puhuta. Pikemminkin he ovat päätyneet siihen, että Naton vahvistaminen Euroopassa mahdollistaa Yhdysvaltojen keskittymisen Kiinaan.
Todennäköisesti Trump tulee vaatimaan Naton eurooppalaisia jäsenmaita osallistumaan Naton rahoittamiseen entistä enemmän. Sama pätee Ukrainan tukemiseen.
Ukrainassa Trump tulee hakemaan ratkaisua jonkinlaisella diilillä, josta hän puhunut kampanjansa aikana. Penttilä näkee tässä kaksi vaihtoehtoa.
– Joko se tehdään niin, että Eurooppa ja Ukraina voivat sen hyväksyä, tai sitten tavalla, jota ei voida hyväksyä. Vielä ei tiedetä, kumpaan mennään. Mutta varmaa on, että nopeasti yritetään saada tulitauko aikaan Ukrainassa.
Yksi huolenaihe on liittynyt Suomen ja Yhdysvaltojen kauppasuhteisiin. Esimerkiksi amerikkalaisen International Sanctions and Export Control Societies -kauppajärjestön toimitusjohtaja Kristiina Helenius ennusti Ylen vaalilähetyksessä, että Trumpin myötä Yhdysvalloista saattaa tulla entistä protektionistisempi maa. Toisaalta esimerkiksi Kiinalle asetettavat, äärimmäisen korkeat tullimaksut saattaisivat jopa parantaa Euroopan ja siten myös Suomen viennin asemaa.
Nordic West Office -ajatuspajan toimitusjohtajana toimiva Penttilä ei usko maiden välisen kaupan olevan uhattuna.
– Suomella tulee menemään Trumpin kanssa oikein hyvin.
Trump toimi presidenttinä vuosina 2017–2021. Tuolloin Trump hävisi vaaleissa demokraattien Joe Bidenille. Tappionsa jälkeen Trump ja hänen tukijansa ryhtyivät väittämään vaalituloksen syntyneen huijaamalla. Syytökset huipentuivat 6. tammikuuta 2021, kun Trumpin kannattajat valtasivat Washingtonin kongressitalon estääkseen vaalituloksen vahvistamisen.
Viime vuosina Trumpia vastaan on nostettu useita oikeusjuttuja, ja hänet on myös todettu syylliseksi vakaviin rikoksiin. Kampanjapuheissaan Trump on viljellyt yhä suoremmin muukalaisvastaisia ja rasistisia ilmaisuja. Tästä huolimatta uskonnollinen oikeisto luottaa edelleen Trumpiin, ja suosio näyttää vain kasvaneen esimerkiksi latinoäänestäjien keskuudessa.
– Tämä on suuri mysteeri. Kysyin itse joskus uskonnollisilta äänestäjiltä, miksi he kannattavat niin vahvasti Trumpia. He vastasivat, että kiltti ja kauniisti puhuva sheriffi ei pysty puolustamaan meitä, vaan tarvitsemme häijyn sheriffin, Penttilä tuumii.
Suomen Trump-tulkiksi joskus tituleerattu historioitsija Markku Ruotsila sanoo, ettei vaalitulos tullut hänelle lainkaan yllätyksenä.
–Kaikki se tapahtuu, josta olen puhunut jo aika pitkän aikaa, hän heittää.
Helsingin yliopiston poliittisen historian dosenttina toimiva Ruotsila on tutkinut pidempään Trumpia ilmiönä, jota hän käsittelee myös tänä vuonna ilmestyneessä tietokirjassaan Trumpin Amerikka.
– Presidenttinä Trump teki oikeasti tulosta. Amerikkalaisten elämä oli Trumpin kaudella paljon parempaa. Amerikkalaiset tietävät tämän, suomalaiset eivät, Ruotsila väittää.
Ruotsilan mukaan avainasemassa on tavallisten amerikkalaisten talous, joka on mennyt Bidenin kaudella huonompaan suuntaan. Inflaation aiheuttaman kurjistumisen vaikutus ja halu muutokseen on näkynyt myös äänestyspäätöstä mittaavissa kyselyissä.
Kirjoissaan Ruotsila puhuu tavallisista, Trumpia äänestävistä amerikkalaisista sydänmaiden asukkaina, jotka ovat kyllästyneet sekä demokraattipuolueen että republikaanien perinteisiin vaihtoehtoihin ja median välittämään, ylhäältä päin tulevaan tuomisemiseen.
– Noin puolet amerikkalaisista on tähän täydellisesti kyllästyneitä. Ilmiö on sama kuin silloin vuonna 2016. Bidenin kaudella oli selvää, että tämä dynamiikka ei ole muuttunut mihinkään, vaikka tästä on vaikka kuinka paljon tutkimusta.
Myös Suomessa Trumpin ajama politiikka nähdään usein uhkaavana. Trumpin on esimerkiksi arveltu tuovan hallintoonsa yhä enemmän autoritäärisiä, demokratianvastaisia piirteitä.
Ruotsilan mukaan Trumpin valinta saattaa rohkaista yksinvaltaisia johtajia myös esimerkiksi Euroopassa. Hän kuitenkin kiistää, että Trump pyrkisi itse jonkinlaiseksi yksinvaltiaaksi, joka laittaa vastustajiaan vankilaan. Ruotsila kehottaa katsomaan, mitä Trump teki edellisellä presidenttikaudellaan.
– Ei hän tehnyt mitään tyrannimaista tai fasistista, vaan päin vastoin heikensi valtion valtaa, kuten hän ja muut republikaanit haluavat. He eivät halua keskittää valtaa, vaan päinvastoin palauttaa sitä osavaltioille ja kansalaisille. Myös oikeudellista puuttumista elinkeinoelämään halutaan vähentää.
Ruotsila ennustaa, että Trumpin voitto voi saada hänen vastustajansa turhautumaan siinä määrin, että Yhdysvalloissa voidaan nähdä tulevina päivinä jopa väkivaltaisuuksia.
