Toyotan tulevaisuus on hybridejä ja ennen pitkää myös sähköautoja – Tältä se näyttää
Toyotan suhde autojen sähköistämiseen on edelleen hyvin rationaalinen. Autojätti näkee hybridien olevan yhä paras ratkaisu ison kuvan kannalta, mutta sähköautoille on niillekin oma paikkansa – ja etenkin Euroopassa, jossa politiikka ohjaa vahvasti autoteollisuutta.
Ensimmäinen Toyota Prius esiteltiin vuonna 1996, eli Toyota on aloittanut mallistojensa sähköistämisen jo 27 vuotta sitten. Strategian ytimessä ovat olleet koko ajan hybridit, ja valtaosa niistä on ollut perushybridejä, joita ei ole tarvinnut ladata lainkaan. Sähkö ei ole siis vaikuttanut monien Toyotan hybrideillä ajavien arkeen muuten kuin laskeneen polttoaineen kulutuksen ja sen myötä vähentyneiden päästöjen muodossa.
Nykyään Toyotan mallistosta löytyy luonnollisesti jo useampi ladattava hybridi, ja Euroopassa myös viimeisimmän sukupolven Prius on saatavilla vain pistokeversiona. Se kertoo paljon ennen kaikkea poliittisen ilmapiirin muutoksesta Euroopassa. Sähköä on ajettu viime vuosina vauhdilla ainoaksi liikennepolttoaineeksi.
Myös Toyotalla on jo oma sähköautonsa bZ4X, joka ei ole saanut mairittelevia kommentteja autolehdissä. Tuote on tuntunut hieman raakileelta moniin kilpailijoiden kehittyneempiin sähköautoihin verrattuna.
Toyota on päivittänyt sähköautostrategiaansa tasaiseen tahtiin, ja viimeisimmät uutiset kuultiin marraskuun lopulla Brysselissä, missä Toyota järjesti jo perinteeksi muodostuneen Kenshiki-fooruminsa.
Sanoma oli selvä: Toyota tuo lisää sähköautoja mallistoonsa – tarkemmin sanottuna viisi kappaletta seuraavan kolmen vuoden aikana. Samaan hengenvetoon todettiin kuitenkin, että hybridit ovat yhä monelle se fiksuin ratkaisu: varsin pienellä kun saadaan aikaan jo kohtalaisen paljon. Kuluttajalle etu näkyy suoraan tuotteiden hinnoissa. Sähköautot ovat yhä kalliita. Maapallon kannalta hybridien etu on puolestaan siinä, että niiden valmistus syö selvästi vähemmän harvinaisia raaka-aineita täyssähköautohin verrattuna.
Ja totta kai myös siitä muistutettiin, että vedyssä on edelleen paljon potentiaalia liikenteen energiaratkaisuksi. Muiden valmistajien tapaan myös Toyotan painopiste on vedyn suhteen raskaassa kalustossa – rekoissa ja linja-autoissa. Toyota on tuomassa vetyrekkoja osaksi omaa logistiikkaketjuaan Euroopassa, ja tällä halutaan muuttaa koko logistiikka- ja tuotantoketju Euroopassa hiilineutraaliksi vuoteen 2040 mennessä.
Ja Mirai säilyy luonnollisesti tuotannossa tarjoamassa henkilöautoratkaisun niille, joille vedyn tankkaaminen on vaihtoehto. Tämän pitäisi olla mahdollista lähitulevaisuudessa yhä useammalle, kun Euroopan Unioni rakentaa Euroopan sisälle niin sanottuja vetykäytäviä, joiden varrella on riittävän tiheässä, eli 200 kilometrin välein, vetyasemia. Ja tuo vety pyritään tuottamaan ennen kaikkea vihreänä, eli uusiutuvista energialähteistä aurinko-, tuuli- ja vesivoiman avulla.
Ja kun vety on ainakin raskaassa liikenteessä korvaamassa ainakin osittain dieseliä, ehkä se voisi yleistyä myös henkilöautoissa ratkaisuna niille, jotka ajavat usein pidempiä matkoja.
Kun Mirain kolmas sukupolvi esitellään vuonna 2026, silloin sen hinnan pitäisi olla merkittävästi edullisempi kuin nykyään. Jos Mirain tuotantomäärät ovat tuolloin noin 100 000 autoa vuodessa, hinta laskee nykyisestä 37 prosentilla. Jos tuotanto kasvaa puolestaan 200 000 autoon, hinta laskee jo 50 prosentilla nykyisestä.
Ja myös moottoriurheilussa vedyllä on paikkansa. Ainakin kestävyyskisoissa ollaan kallistumassa vedyn suuntaan, ja Toyotakin on esitellyt jo näkemyksensä Gazoo Racingin tekemän H2-kilpurin prototyypin muodossa. Myös Yariksesta on tehty vetyversion proto rallipolkuja varten.
Uusista teknologioista kerrottiin myös – ja ne liittyivät pääsääntöisesti sähköautoihin. Nykyakkujen rinnalle tuodaan vuosien 2026–2027 aikana uudet prismaattiset, eli sylinterin muotoiset akut. Siis samanlaiset kuin mitä Tesla käyttää. Niiden avulla on tarkoitus kuroa umpeen kilpailijoiden etumatkaa. Noissa uusissa akuissa tullaan käyttämään akkukemiana litium-rautafosfaattia nykyisen litiumionin sijaan. Kaikki nämä muutokset laskevat Toyotan mukaan sähköauton hintaa noin 40 prosentilla bZ4X:ään verrattuna. Hintaero hybridimalleihin tulee siis kapenemaan lähitulevaisuudessa.
Ja vain vähän tämän jälkeen eli vuosina 2027–2028 Toyota aikoo tuoda myös kiinteäelektrolyyttiset akut tuotantoon. Silloin puhutaan oikeasti isosta hyppäyksestä: akkujen tehokkuus paranee, koko ja paino pienenevät ja latausnopeudet kasvavat.
Myös autojen valmistusprosessi on – taas kerran – muutosten kourissa. Japanilaiset tunnetaan tehokkuudestaan, mutta Tesla on uuden ns. gigavaluprosessiin pohjautuvan teknologiaan myötä ottanut niskalenkin kilpailijoistaan. Tätä etua lähdetään nyt kaventamaan.
Uudessa valmistusprosessissa auton perusrakenne koostuu kolmesta isommasta kokonaisuudesta: etu- ja taka-akselin ympärille rakennetusta osasta sekä niiden väliin jäävästä ja akuston runkona toimivasta paketista. Valmistusprosessissa valtavat prässit mahdollistavat valmistaa entistä isompia autojen rakenteita nykyistä selvästi lyhyemmässä ajassa. Teknologia on myös hyvin joustava hyvinkin erityyppisten ratkaisujen käytössä eri mallisarjojen kesken.
Myös rahaa säästyy. Ilmiö on toki tuttu muualtakin kuin autoalalta. Isompina kokonaisuuksina valmistettavat osat laskevat valmistuskustannuksia. Taulutelevisiot ovat hyvä esimerkki. Ja kuten noissa isoissa televisioissa, myös autojen kohdalla niiden korjaaminen saattaa tulevaisuudessa olla entistä arvokkaampaa, kun joudutaan korvaamaan kerralla entistä isompia osakokonaisuuksia.
Ensimmäisenä uuden valmistusprosessin ottaa käyttöön Lexus, mutta Toyota seuraa heti perässä. Puheissa mainitaan kirjainyhdistelmä FT-Se. Se on mielenkiintoinen pienen sähkösportin konsepti, joka näyttää hyvin tuotantovalmiilta. Voisiko tässä olla sähkö-Supra? Tai historiasta voisi kaivaa esiin toisen perinteisen mallinimen: MR2.
Toyota BZ2X?
Pienempien sähköisten katumaastureiden suosio Euroopassa kasvaa. Myös Toyota haluaa mukaan apajille – ja vielä vuoden 2024 aikana.
Hiljattain uusiutunut Peugeot E-2008, Vuoden Auto Euroopassa -tittelin viime vuonna voittanut Jeep Avenger, tuore Volvo EX30; pieni tuntuu olevan nyt jos ei kaunista niin ainakin hottia.
Ja hyvähän se on, jos pienemmällä pärjää. Pienempi koko tarkoittaa pienempää massaa, pienempää kulutusta ja myös pienempää hintaa. Raaka-aineitakaan ei tarvita auton valmistukseen niin paljon. Mittaa Urban SUV -konseptilla on 4,3 metriä. Arkiajoissa ja taajamissa se riittänee useimmille. Isoja, painavia ja ylitehokkaita SUVeja liikenteessä on jo riittämiin. Moni kaipaa myös sähköautoja 30 000–40 000 euron hintahaarukkaan.
Toyota on vielä varsin vaitonainen tulevan pikkukatumaasturin faktoista, mutta jotain tiedetään jo. Auto tulee ensinnäkin tarjolle kahdella erikokoisella akulla. Näistä toinen lienee sama 71 kWh:n -akkupaketti, joka on jo käytössä bZ4X:ssä. Niin ikään tarjolle tulee kaksi vetotapaa, eli uutuus on joko etu- tai nelivetoinen.
Mielenkiintoista jo hyvin tuotantovalmiin Urban SUV:n kohdalla on se, että Toyota näyttäisi valmistautuvan ottamaan sen tuotantoon hyvin piakkoin – mahdollisesti jopa jo ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Viime vuonnahan Toyota esitteli samaisessa Kenshiki-foorumissa astetta isomman sähköisen katumaasturin, eli Compact SUV -konseptin. Sekin on tulossa tuotantoon; siitä esiteltiin viime syksynä uusi tiiserivideo. Se ottaa puolestaan 4,54 metrin mittaisena bZ-mallistossa paikkansa bZ4X:n ja tämän pikku-SUVin välissä todennäköisesti bZ3X nimellä. Mikä nimi puolestaan annetaan Sport Crossover -konseptille, jää nähtäväksi. Auto on tulossa tuotantoon vuonna 2025 yhteistyössä kiinalaisen BYD:n kanssa.
