Toyota Corolla Touring Sports – Kaiken kansan järkihintainen menopeli, jonka kulutus pysyy kurissa

Elävä legenda, luottolaite, ikiliikkuja ja suomalaisten suosikki, johon ei pakkanenkaan laulun mukaan pysty.

Siinä joitakin tuttuja määreitä, jotka liitetään erityisesti Toyota Corollaan. Jos automallin erinomaisuutta mitattaisiin ainoastaan kaupallisen menestyksen ja myyntimäärän perusteella, olisi Toyota Corolla maailman paras auto. Joidenkin mielestä se sellainen varmasti onkin. Corolla on historiallisesti maailman myydyin automalli, sillä sitä on tuotettu vuosikymmenten varrella lukuisissa eri tehtaissa ympäri maailman jo yli 50 miljoonaa kappaletta. Poikkeuksellisen suosion takana on poikkeuksellinen auto: Corollan ensiesiintyminen nähtiin marraskuussa 1966, ja sen jälkeen sukupolvissa on edetty jo nykyiseen, kahdenteentoista. Corolla on Toyota-sukuisten autojen kruununjalokivi, äärimmäisen loppuun asti hiottu timantti.

Mutta auton hyvyyttä voi, ja pitääkin, aina mitata muillakin tavoin kuin myyntilukujen valossa. Lisäksi totuuden nimissä on syytä huomioida, että vaikka auton mallinimi on säilynyt samana vuosikymmenestä toiseen, on nykyisellä Corollalla enää hyvin vähän tekemistä alkuperäisen perusidean kanssa. Se (tyyppi E10) oli syntyessään pituudeltaan tyypillisimmillään alle 3,9-metrinen kaksiovinen sedan, jonka akseliväli oli hieman vajaat 2,3 metriä. Tuo todellinen pikkuauto painoi vain reilut 700 kiloa.

Tämän päivän Corolla painaa yli kaksinkertaisesti saman, ja on lähemmäs metrin pidempi. Erityisesti tämä pätee uuteen farkkukoriseen Touring Sports Corollaan, joka ei ole enää pitkään aikaan ollut varsinainen pikkuauto. Kuusikymppisiä lähestyessään Corolla on siis kehittynyt yhä enemmän valtavirran tuotteeksi ja myös kasvanut kokoa huomattavasti. Toisaalta sama pätee lähestulkoon kaikkiin muihinkin pitkäikäisiin automalleihin. Ihmisten tarpeet ovat nykyään erilaisia kuin vaikkapa 1970-luvulla.

Mutta mikä Corollan poikkeuksellista suosiota, niin meillä kuin muuallakin, siis selittää?

Allekirjoittanut kuuluu siihen kansanosaan, joka muistaa vielä hyvin 1980- ja 1990-lukujen supersuositun sinkkujen TV-deittiohjelma Napakympin. Kari Salmelaisen juontamassa hitissä sinkut etsivät sitä oikeaa vielä näkemättä toisiaan, enemmän tai vähemmän tosissaan, ja pääsivät lopussa yhdessä maksetulle matkalle tutustumaan toisiinsa paremmin. Matkakohde valikoitui lähinurkista kaukomaihin sen mukaan, kuinka hyvin herra tai neiti X:n tekemä valinta osui yksiin etukäteen tehdyn analyysin kanssa parien yhteensopivuudesta.

Miten tämä sitten liittyy Toyota Corollaan? Siten, että lähes jokaisessa Napakympin jaksossa sinkut kertoivat vuodesta toiseen arvostavansa pariehdokkaassa ennen kaikkea seuraavia kolmea ominaisuutta: luotettavuutta, rehellisyyttä ja huumorintajua. Ja kuinka ollakaan, juuri näitä samoja ominaisuuksia suomalaiset autonostajat tuntuvat painottavan autonvalinnassaan hyvin usein. Ne läpileikkaavat suomalaisen autoilijan mielenlaatua lahjomattoman tarkasti kuin kuikan huuto kesäistä iltaa mökkirannasta kuultuna. Kun on tosi kyseessä, pitää olla luotettava ja rehellinen, mutta myös arvostaa elämää ymmärtävää pilkettä silmäkulmassa. Aivan kuten Corollassa voisi ajatella kohtaavansa nämä ominaisuudet. Avainsana on luotettavuus, ja siinä Toyota loistaa. Huumoria ei tarvitse repiä ainakaan siitä, kun auto jättää yllättäen tielle. Sitä ei tapahdu.

Corollan viimeisin eurooppalaispainos esiteltiin ensimmäisen kerran noin vuosi sitten. Kahdennentoista sukupolven faceliftin ulkoiset muutokset olivat hyvin pieniä. Uudistus toi autoon uudet ajovalot, etumaskin ja hienoisesti uudelleenmuotoillut puskurit. Lisäksi GR Sport -versiossa on muutamat omat muotoilulliset erityispiirteensä. Muutokset ovat sen verran hienovaraisia, että niiden erottaminen vaatii todella harjaantunutta silmää. Muodoiltaan Corolla on vuosien saatossa muuntunut kantikkaan olemuksen tuotteesta virtaviivaiseksi, eurooppalaisittain hyvin tavanomaiseksi ja ehkä jopa hieman varovaisesti muotoilluksi perusautoksi. Kun ulkoasu ei erityisemmin ärsytä ketään, on kaupanteko entistäkin helpompaa.

Autosta on kolme eri korimallia: hatchback, sedan ja farmari. Lisäksi Corolla-nimeä kantaa neljäs, korotettu Corolla Cross -versio. Kolmesta ensimmäisestä koeajomme Touring Sports -farkku on kuitenkin ehdottomasti suosituin Suomessa, sillä sen osuus kokonaismyynnistä on noin 90 prosenttia – Corolla Cross erikseen laskettuna.

Tekniikan osalta Corollan 12. sukupolven ja samalla myös viidennen sukupolven hybriditekniikan uudistuksessa on nähtävissä selkeää edistymistä. Hybridijärjestelmää on kehitetty monin tavoin, ja sähköllä voi nyt ajaa entistä enemmän. Paremman kokonaistehokkuuden myötä pyritään suorempaan kaasuvasteeseen, helpompaan ajettavuuteen ja matalampiin moottorin käyntinopeuksiin. Atkinson-sykliä hyödyntävä bensiinimoottori käy nyt entistä alhaisemmilla käyntinopeuksilla, minkä myös noteeraa matkustamossa.

Voimalinjoja on tasan kaksi: 1,8-litrainen ja 2,0-litrainen. Ensin mainittu on meillä ehdottomasti suositumpi, ja sen osuus myynnistä on näillä tietämin yli 90 prosenttia. Tässä koeajossa testasimme nimenomaan tämän version. Pienemmän 1,8-litraisen moottorin kokonaisteho on nyt 140 hevosvoimaa, 2,0-litraisen teho on pysynyt käytännössä lähes ennallaan aavistuksen vajaassa 200 pollessa. Energiatehokas hybridijärjestelmä hyötyy muun muassa voimalinjan 18 kiloa kevyemmästä massasta, kun lukuisat eri komponentit ovat entistä pienempiä.

Bensiinihybridin akku on Euroopan markkinoilla litium-ioniakku, kapasiteetiltaan noin 1 kWh. Takapenkin alle sijoitettu ajoakku on nyt 14 prosenttia tehokkaampi ja samaiset 14 prosenttia kevyempi. Hybridikomponentit ovat uudistuksen myötä kevyempiä ja toisaalta myös tehokkaampia toiminnoiltaan, sekä vahvempia. Turbotekniikkaa Toyota karttaa edelleen, vedoten mahdollisiin luotettavuushaasteisiin.

Sisällä asiat ovat Toyotalle tyypilliseen tapaan mutkattomasti paikoillaan. Uudistetut värivaihtoehdot, verhoilumateriaalit ja kuvioinnit luovat harmonisempaa vaikutelmaa, eli Toyotalle monesti ominaista harmautta on nyt entistä vähemmän. Päivityksessä painotetaan myös digiajan mahdollistamia ominaisuuksia. Kojelaudan 10,5-tuumainen medianäyttö näyttää HD-tasoista kuvaa kaikissa valaistusolosuhteissa. Valitusta varustetasosta riippuen mittaristo perustuu 12,3-tuumaiseen näyttöön, jonka sisältö on nyt muokattavissa – ei tosin kaikkein intuitiivisimmalla tavalla.

Ajoasennosta saa helposti mallikkaan, joskin ohjauspyörän etäisyyssäätö on edelleen hieman lyhyehkö. Kolmessa ylimmässä varustetasossa tulevat Sport Comfort -etuistuimet tukevat kohtalaisen hyvin, mutta reisituki on helposti lyhyt, eikä siihen saa pituussäätöä edes lisärahalla. On erikoista, etteivät useimmat japanilaisvalmistajat edelleenkään ymmärrä hyvien istuinsäätöjen tärkeyttä.

Autossa on pilvinavigointi, joka on useimmiten ajan tasalla ja kykenee ilmoittamaan muun muassa liikennetilanteiden muuttumisesta. Uutta on myös ääniohjattu assistentti, jonka suunnittelussa on panostettu intuitiiviseen kanssakäymiseen. Se mahdollistaa esimerkiksi navigoinnin tai vaikkapa ikkunoiden avaamisen tai sulkemisen äänikomennoin.

Varustetasoja on kaikkiaan peräti kuusi: Life, Active, Launch Edition, Style, GR Sport ja Premium. Koeajoomme näistä valikoitui keskitason paikkeille asemoituva Style.

Toyota kertoo, että uuden Corollan ajettavuutta olisi kehitetty eteenpäin kohti luontaisempaa, kuljettajaa palkitsevampaa ajokäytöstä. Tämä ei olekaan aivan tuulesta temmattu väite, sillä uusien voimalinjojen avulla Corolla liikkuu herkemmin ja vaivattomammin kuin ennen. Tämä pätee varsinkin suurempaan, 2,0-litraiseen hybridiin, joka tarjoaa pienempään moottoriin verrattuna huomattavasti ryhdikkäämpää kulkua. Tätä autoa pääsimme testaamaan jo keväällä Espanjan Malagassa.

Koeajomme 1,8-litraisellakin kyllä pärjää muun liikenteen mukana vallan mainiosti, vaikka kiihtyvyys ei räjähtävää olekaan. Ja kuten todettua, juuri pienempi moottori on suomalaisten ensisijainen valinta. Miellyttävänä muutoksena aiempaan voi todeta, että sähköisesti ohjatun CVT-vaihteiston aiheuttamaa moottorin huudatusta kiihdytysten yhteydessä on nyt selkeästi vähemmän kuin ennen.

Ajettavuudeltaan Corolla on nykyisellään asiallinen suoriutuja. Ajotuntumassa ei ole erityistä huomautettavaa, ja auton hallittavuus on helppoa. Ajotiloja on kolme: Eco, Normal ja Sport. Käytimme näistä koeajolla ensisijaisesti Eco-ajotilaa, sillä laimeamman hybridi-Corollan idea on ennen kaikkea taloudellisuus. Sport-ajotilan käyttö on hieman itsensä huijaamista, sillä ei auto silläkään urheilulliseksi muutu. Eco- ja Normal-tilojen välillä ei toisaalta ole niin suurta eroa, etteikö ekoilua voisi valita ihan oletusasetukseksi.

Näillä spekseillä saimme reilun 700 kilometrin, matka-ajopainotteisen ajosuoritteen keskikulutukseksi 5,4 litraa sadalla, kun keskinopeus oli 54 km/h. Tulos ei ole kovin kaukana virallisesta kulutuksesta, ja sopivissa olosuhteissa Corollalla voi varmasti päästä alle viiden litran kulutukseen. Se on vapaasti hengittävälle bensiinimoottorille tässä kokoluokassa vallan mainio tulos.

Moottoritiellä Corolla etenee miellyttävän vakaasti. Auton jousitus on säädetty nykytyylin mukaisesti hieman pintakovaksi, mutta siitä huolimatta Corolla nielee erilaisia tien epätasaisuuksia mallikkaasti. Erinomaisena uutuutena autossa on risteävän liikenteen valvonta, jonka myötä Corolla osaa itsenäisesti hiljentää ajonopeutta esimerkiksi liikenneympyrään saavuttaessa tasanopeussäädintä käytettäessä. Viimemainittu toimii muutoin siististi, mutta on edelleen hyvin varovainen kiihdyttämään edellä ajavan auton poistuttua edestä.

Parissa seikassa Corolla kuitenkin kompastelee ikävästi. Huomattavampi niistä on rengasmelu. Koeajoautossa oli alla 17-tuumaiset Falken Ziex -ensiasennuskesärenkaat, joiden mukana sisälle alkoi kantautua Suomen karkeilta asvalteilta rengashuminaa jo 60 km/h vauhdissa. Kun vauhtia oli 80 km/h, oli melu jo huomattavaa, ja 100 km/h vauhdissa ärsyttävää. Moottoritievauhdeissa melu oli jo sillä tasolla, että tavallisen keskustelun ylläpito ei tuntunut ääntä korottamatta mukavalta. Tien pinnan sileydellä on selkeä vaikutus melun laatuun ja määrään. Corollaan kannattaa siis katsella hiljaisimpia mahdollisia renkaita.

Toinen ärsyttävä ominaisuus liittyy auton kaistavahtiin, jossa on ohjausavustin (LKA). Varuste nimittäin puuttui useaan kertaan tavallisella kantatiellä hiljakseen ajellessa aivan yllättäen ajamiseen tempaisten ajolinjaa keskemmäs ajokaistaa, vaikka mitään syytä ajolinjan korjaamiseen ei ollut. Miten auto olisi käyttäytynyt esimerkiksi jään liukastamalla tiellä? Kaistavahdin voi onneksi kytkeä pois päältä.

Toyota Corolla Touring Sports 1.8 Hybrid Style

Kenelle?

Corolla Touring Sports on kaiken kansan järkihintainen auto. Farkkuversion suosio on perusteltu, sillä se tarjoaa tiloiltaan huomattavasti eniten. Kulutus pysyy erinomaisesti kurissa.

Koeajettu auto vakiovarustein: 37 688 € Mallisto alkaen: 32 791 €

Koeajo-olosuhteet

Mitattu kulutus