Tiesitkö tämän internetistä: Perustettiin 1958, Suomi liittyi 1988, nopeusennätys 391 TB sekunnissa, käyttäjinä 63 prosenttia ihmisistä
Internetistä kehitetään jatkuvasti nopeampaa. Suomi on etujoukoissa.
Internetissä on jo suurin osa maapallon väestöstä. Vaatimattomasta ja hitaasta alusta on syntynyt massiivinen tietokoneverkosto, joka on mullistanut yhteydenpidon ja muuttanut maailmaa ikiajoiksi.
Se on kaikkein nopein viestintätapa, se siirtää tiedon vaikkapa Lontoosta Sydneyyn 250 millisekunnissa.
Datareportalin mukaan maailmassa on noin 4,95 miljardia internetin käyttäjää – noin 63 prosenttia koko väestöstä.
Internet sai alkunsa kylmän sodan aikana Yhdysvalloissa, kun presidentti Eisenhower perusti ARPA-viraston maan sotateknologian kehittämiseksi vuonna 1958.
ARPANET-verkoston alkuperäinen tavoite oli luoda yhteys kahden eri paikassa olevan tietokoneen välille, jotta nämä voisivat jakaa tietoa. Tämä unelma toteutui vuonna 1969. Tultaessa 1980-luvun lopulle verkostossa oli jo yli 30 000 tietokonetta, kertoo Live Science.
Suomi liittyi internet-verkkoon vuonna 1988. Verkko oli pitkään vain yliopistojen ja tutkijoiden käytössä. Sen alkuaikojen nopeus – 56 kilobittiä sekunnissa – ei päätä huimannut.
Nykyään internet yhdistää miljardit tietokoneet toisiinsa maan- ja vedenalaisilla valokuitukaapeleilla.
Maailmanlaajuisen valokuituverkon pituus on yli 1,2 miljoonaa kilometriä, ja se ulottuu kaikille mantereille Etelämannerta lukuun ottamatta.
Viidennen sukupolven 5G-verkko puolestaan tuo käyttöön entistä nopeammat mobiiliyhteydet. 5G mahdollistaa myös tehokkaan esineiden internetin sekä robotisaation.
Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka otti käyttöön kaupallisen 5G-verkon. Nurkan takana, 2030-luvulla, häämöttää jo 6G.
Tutkijat ympäri maailmaa tekevät jatkuvasti töitä, jotta bitit kulkisivat siirtoyhteyksissä entistä nopeammin.
Kesäkuussa 2021 japanilaisinsinöörit saavuttivat internetin tiedonsiirron uuden nopeusennätyksen, 319 terabittiä sekunnissa (319 000 000 megabittiä sekunnissa).
Tutkijoiden mukaan heidän kehittämälleen valokuitu- ja vahvistintekniikalle olisi käyttöä esimerkiksi maanpäällisessä avaruustutkimuksessa, joka saattaa vaatia supernopeaa datansiirtoa.
