
Tulisiko tieliikennekuolemista laskea pois selvät itsemurhat? Eihän junan alle jättäytymällä tehtyjä itsemurhiakaan lasketa rautatieliikenteen vaaroiksi
Tieliikenteen tilastoissa itsemurha-altis kuljettaja voi vaarantaa ja usein vaarantaakin myös muita, mitä rautatieliikenteessä ei samalla tavalla tapahdu. Molemmissa tapauksissa tilanne on järkyttävä toisen ajoneuvon kuljettajalle, kirjoittaa Vesa Linja-aho.
Nykyaikainen turvallisuustiede lähtee ajattelusta, että tehokkain tapa tehdä jokin asia turvalliseksi on poistaa vaaratekijä kokonaan. Tämä on itsestäänselvyys, muttei aina toteutettavissa, koska moneen hauskaan asiaan liittyy vaaroja ja riskejä jo itsessään. Esimerkiksi kuka katsoisi formulakisoja, jos autojen nopeus olisi rajoitettu 40 kilometriin tunnissa? Esimerkkejä voi hakea arkielämästä lisääkin. Moni asia muuttuisi hankalaksi ja kalliiksi, jos henkilöautojen nopeus rajoitettaisiin vaikkapa viiteenkymppiin.
Vaaratekijän poistamiseksi voidaan myös tehdä erilaisia teknisiä estoja. Esimerkiksi keskikaide ja hidastetöyssyt ovat tällaisia. Kaikkein tehottomimpia, mutta usein välttämättömiä, ovat hallinnolliset ratkaisut. Nopeusrajoitukset ja niiden valvonta ovat hallinnollisia rajoituksia. Nopeusrajoitus ei estä kaahaamasta, vaan kaveriksi tarvitaan riittävää valvontaa.
Kuuntelin maaliskuussa Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalaisen esitelmää liikenneturvallisuudesta. Hän vahvisti arkihavainnon; poliisin resurssit liikenteenvalvontaan ovat vähentyneet, ja pahimmillaan voi ajaa vaikkapa Helsingistä Rovaniemelle ilman että vastaan tulee yhtään poliisiautoa tutka päällä.
Tilaisuudessa käytiin hyvää keskustelua myös siitä, tulisiko tieliikennekuolemista laskea erikseen pois selvät itsemurhatapaukset. Yleisöstä muistutettiin, että eihän junan alle jättäytymälläkään tehtyjä itsemurhia lasketa rautatieliikenteen vaaroiksi vaan itsemurhiksi.
”Tilasto voi johtaa harhaan ja vääränlaisiin toimenpiteisiin, jos erilaisia kuolemia ei erotella.”
Vertailussa tulee kuitenkin muistaa, että tieliikenteen tilastoissa itsemurha-altis kuljettaja voi vaarantaa ja usein vaarantaakin myös muita, mitä rautatieliikenteessä ei samalla tavalla tapahdu. Molemmissa tapauksissa tilanne on järkyttävä toisen ajoneuvon kuljettajalle. Veturikuskiin ei satu eikä rekkakuskiinkaan yleensä, mutta tapausta voi joutua käsittelemään terapiassa pitkäänkin.
Tilasto voi kuitenkin johtaa harhaan ja vääränlaisiin toimenpiteisiin, jos erilaisia kuolemia ei erotella. Turvallisuuden tekeminen maksaa, ja liikenneitsemurhien ehkäisemiseen tarvitaan erilaisia lääkkeitä kuin kuljettajan virheestä johtuvien onnettomuuksien ehkäisemiseen. Tilanne muistuttaa veneilyn vaarallisuudesta puhumista: veneilyssä kuolee Suomessa kymmeniä ihmisiä vuosittain, joka on mainehaitta esimerkiksi venevalmistajille. Todellisuudessa suurin osa vahingoista sattuu soutuveneille, ei isojen valmistajien huviveneille. Yhden numeron tuijottamisen sijaan tulisi ymmärtää ilmiö syvällisesti.