Apu

Terveyskeskus kriisissä – Väestö ikääntyy mutta lääkärit hakeutuvat yksityiselle – Mistä apu työvoimapulaan?


Lääkäriliiton mukaan suuri osa suomalaisista on hylännyt terveyskeskukset. Hyvätuloisimmat hoidattavat vaivansa yksityisellä sektorilla. Liitto vastustaa koulutuspaikkojen lisäämistä, vaikka Suomen lääkäritiheys on Pohjoismaiden pienin.
Kuvat Hannes Paananen

Lääkäriliitto julkaisi lokakuun puolivälissä kovasanaisen linjauksen perusterveydenhuollon tilanteesta.

Liitto sanoo suomalaisen terveyskeskusjärjestelmän olevan historiansa pahimmassa kriisissä, eivätkä terveyskeskukset voi enää odottaa laajempaa järjestelmäuudistusta.

Lääkäriliiton mukaan julkinen raha on virrannut jo vuosia erikoissairaanhoidon järjestämiseen perusterveydenhuollon kustannuksella, vaikka viralliset tavoitteet ovat olleet päinvastaiset.

Samaan aikaan perusterveydenhuollon tehtäviä on lisätty ikääntyvän väestön hoidontarpeen kasvaessa.

Terveysasemien arjessa tilanne on monin paikoin kärjistynyt kestämättömäksi. Lääkäriliitto arvioi, että viikon odotusajalla hoitoon pääsee vain noin 40 % väestöstä. Yli kuukauden odotusajat koskevat jopa viidennestä suomalaisista.

Tilanne on johtanut siihen, että lääkärit äänestävät jaloillaan ja hakeutuvat entistä nopeammin erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja yksityisten palveluntarjoajien palkkalistoille.

Seurauksena on, että suuri osa kansalaisista on hylännyt terveyskeskukset. Lääkäriliitto julistaa perusterveydenhuollon universaaliuden menetetyksi.

Lääkäreiden etujärjestön mukaan tilalla on eriarvoisuutta ylläpitävä ja verorahoitteisen mallin uskottavuutta nakertava kahden kerroksen malli, jossa hyvätuloisimmat maksavat palvelunsa itse.

Sote -uudistusta odotellessa palveluja kehitetään hankkeiden avulla

Antti Rinteen hallituksen vastaus Lääkäriliiton huutoon on Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, jonka tarkoituksena on perustaa Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, joista ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla.

Ohjelma tähtää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamiseen ja ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen.

Palveluja kehitetään ohjelmassa niin, että ne voidaan ottaa käyttöön hallitusohjelman mukaisessa sote-rakenteessa eli tulevissa maakunnissa.

– Hoitotakuuta tiukennetaan ja jatkossa ihminen pääsee viikossa tarvitsemaansa hoitoon. Nyt panostetaan peruspalveluihin ja painotusta siirretään ennaltaehkäisevään työhön. Myös sote-ammattilaisten kesken tarvitaan vahvaa yhteistyötä, jotta asiakkaan tilanne voidaan arvioida kokonaisuutena, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru toteaa sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma toteutetaan kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea. Kehittämistyötä varten kunnille ja kuntayhtymille myönnetään valtionavustusta, jonka jakamista ohjaava asetus on parhaillaan lausuntokierroksella.

Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäys ei ratkaise liiton mukaan ongelmaa

Ovatko hallituksen toimet riittäviä Lääkäriliiton näkökulmasta?

– Hyvä että hanke on olemassa. Halusimme antaa omalla linjauksellamme eväitä hallituksen työhön, toteaa Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Samuli Saarni.

Julkisuudessa esiintyy tasaisin väliajoin ehdotuksia lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisestä.

Muun muassa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki on väittänyt lääkärivajeen johtuvan lääkäreiden alhaisesta työttömyydestä, joka korjaantuisi tarjontaa lisäämällä.

Saarnin mukaan väite siitä, että perusterveydenhuolto voitaisiin korjata lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäyksellä, on typerä.

Aloituspaikkojen lisääminen toisi helpotusta vasta vuosien päästä, ja uusien lääkäreiden tuoma apu olisi Saarnin mielestä muutenkin kyseenalainen, sillä myös kasvukeskuksissa, kuten Helsingissä ja Vantaalla, on vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä terveyskeskuksiin.

Saarni näkee viivyttelyn lisäävän riskiä koko järjestelmän kaatumiseen ja perusterveydenhuollon laajaan yksityistämiseen.

– Se voi olla myös joidenkin tahojen tavoitteena, sanoo Saarni.

Suomessa vähiten lääkäreitä muihin Pohjoismaihin verrattuna

Myös kuntatyönantajat näkevät ongelmana koulutusmäärien liian alhaisen tason. Työmarkkinatutkija Juho Ruskoahon mukaan päällimmäinen huoli terveyskeskuksissa ei ole vakanssien puute, vaan niihin hakemattomien lääkäreiden määrä.

OECD:n tilastojen mukaan lääkäreiden määrä suhteessa asukaslukuun on Suomessa Pohjoismaiden pienin. Suomen lääkäritiheys on 3,2 tuhatta asukasta kohden. Tanskassa lääkäreitä on 3,7, Islannissa 3,9, Ruotsissa 4,3 ja Norjassa peräti 4,5 tuhatta asukasta kohden.

Jos Suomessa haluttaisiin päästä edes Tanskan tasolle, pitäisi työikäisten lääkärien määrää kasvattaa noin 15 prosenttia eli yli 3 000 työikäisen lääkärin verran.

Ruskoaho näkisi lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisen signaalina siitä, että ongelma otetaan tosissaan, vaikka siitä ei olisikaan välitöntä hyötyä juuri nyt terveyskeskusten ahdinkoon.

Väestön ikääntymistä koskevaan haasteeseen lääkärikoulutuksen lisäys sen sijaan vastaisi.

Lääkäriliiton tuomiopäivän tunnelmia Ruskoaho ei sinällään kommentoi.

Julkaistu: 31.10.2019