Terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat taas – Samaan aikaan siirretään lisää rahaa yksityisille terveysfirmoille

Köyhyys ja sairaus kietoutuvat yhteen monin tavoin. On helpompi saada hyvä työpaikka ja riittävät tulot, jos on terve.

Sen lisäksi köyhyys lisää sairastumisriskiä, sillä se aiheuttaa pysyvää stressiä, joka on monessa sairaudessa taustavaikuttajana. Koska raha vaikuttaa myös hoitoon pääsyyn, vaarana on, että sairaus pahenee apua odottaessa.

Reilu terveyspolitiikka pyrkisi siis sekä vähentämään köyhyyttä että takaamaan ripeän ja hyvän hoidon niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Nyt harjoitettava politiikka on kaikkea muuta kuin reilua. Terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat taas, tällä kertaa etenkin erikoissairaanhoidon. Edellisen kerran niitä nostettiin tämän vuoden alussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL teki selvityksen asiakasmaksujen korotuksesta kesäkuussa. Sen mukaan korotukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, ikäihmisiin ja naisiin. On sanomattakin selvää, että esimerkiksi poliklinikkamaksun nousu 46 eurosta 67 euroon on pienituloiselle iso korotus. Me pienituloiset myös käytämme julkista terveydenhuoltoa enemmän – yhtäältä, koska olemme sairaampia, ja toisaalta, koska meillä ei ole työterveyshuoltoa, yksityisiä terveysvakuutuksia tai varaa yksityislääkäriin.

Tietoa vaikutuksista oli siis tarjolla, mutta hallitus ei siitä piitannut, kun se päätti ensi vuoden budjetista. Samaan aikaan, kun julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja nostetaan, nostetaan myös yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia eli summaa, jolla valtio osallistuu yksityisiin lääkärikuluihin. Viis siitä, että juuri ennen budjettipäätöstä Kelan tutkimusosastolta tuli tieto, jonka mukaan korvauksen saajien lukumäärä pysyi likimain ennallaan (nousua 1,3 prosenttia), vaikka yhteenlaskettu korvaussumma nousi 19 miljoonasta 51 miljoonaan.

Kela-korvauksen korottaminen ei siis näyttäisi tekevän sitä, mitä hallitus toivoo, eli siirtävän asiakkaita julkisesta terveydenhuollosta yksityisen piiriin. Rahaa kyllä siirretään silti terveysfirmoille. Niiden ei ole mikään pakko laskea kasvanutta Kela-korvausta asiakkaan hyväksi.

Jos terveysfirmat arvioivat asiakkaiden maksukyvyn olevan ennallaan, ne voivat kääriä valtion tuen omaan taskuunsa. Heidän asiakkaansa kun ovat joka tapauksessa yhteiskunnan hyväosaisimpia: vauraimpia ja tilastollisesti myös terveimpiä.

Katastrofin varmistamiseksi samaan aikaan myös pidennetään hoitotakuuta. Nykyään jokaisella on oikeus päästä kiireettömään (ei-akuuttiin) hoitoon kahdessa viikossa, ja viime vaalikaudella säädetty laki yhden viikon määräajasta olisi tullut voimaan tänä syksynä.

Nyt hallitus esittää, että kansalaisella olisi oikeus päästä hoitoon vasta kolmen kuukauden kuluessa yhteydenotosta.

Sekin aika rasittaa samojen ihmisten terveyttä kuin asiakasmaksut: meidän, joilla ei ole työterveyttä, vakuutusta eikä rahaa.

Meillä on yhtä suuri oikeus voida hyvin kuin muillakin.