”Terve ei tarvitse terapiaa” – Asiantuntijan mukaan terapiasta on tullut muoti-ilmiö
Psykoterapialla voidaan hoitaa tehokkaasti monia mielenterveyden häiriöitä, mutta myös terve voi hyötyä siitä. Terapia ei kuitenkaan ole taikakeino, joka ratkaisee kaikki ongelmat.
Psykoterapia saattaa tuoda mieleen kliseisen kuvan sohvalla makaavasta potilaasta, jonka lapsuusmuistoja terapeutti kuuntelee. Todellisuus on toki monipuolisempi, mutta psykoterapian tavoite on poistaa tai lievittää psyykkisiä haasteita ja niihin liittyvää kärsimystä sekä lisätä ihmisen valmiuksia ratkaista itse ongelmiaan.
Hoito tapahtuu psykologisten menetelmien avulla, useimmiten keskustelemalla. Tarpeen mukaan apuna voidaan käyttää erilaisia harjoituksia, jotka auttavat tunnistamaan ja muuttamaan omia tunteita ja toimintatapoja.
– Psykoterapeuttiset hoidot ovat tutkitusti hyviä ja tehokkaita masennus- ja ahdistuneisuushäiriöissä. Niillä on paikkansa myös muiden mielenterveyshäiriöiden, kuten psykoosin ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön, hoidossa, mutta näissä sairauksissa tarvitaan aina myös lääkehoitoa, kertoo ylilääkäri Suoma Saarni HUS Psykiatriasta.
Psykoterapeuttisia menetelmiä voidaan käyttää myös toimintakyvyn ja elämänlaadun parantamiseen sekä hyvinvointivalmennuksessa. Tällöin puhutaan ”kosmeettisesta terapiasta”, koska kyse ei ole sairauden hoidosta. Se on noussut muoti-ilmiöksi, jota monet terveet harrastavat.
– Terve ei tarvitse terapiaa, mutta toki hän voi hyötyä sparrailusta ja ajatustenvaihdosta ammattilaisen kanssa. Ilahduttavaa tässä ilmiössä on, että se purkaa terapiassa käymiseen liittyvää stigmaa ja jouduttaa avun hakemista. On todettu, että nopea hoidon aloitus on yhteydessä parempiin hoitotuloksiin ja lyhentää oireiden kokonaiskestoa.
Suomessa psykoterapiaa voi antaa henkilö, jolla on oikeus käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. Valvira myöntää sen koulutuksen jälkeen.
– Tähän koulutukseen pitää olla soveltuva pohjakoulutus, joka tavallisimmin on sairaanhoitajan, psykologin tai lääkärin koulutus. Lisäksi vaaditaan vähintään kahden vuoden kokemusta kliinisestä työstä.
Kuka tahansa saa kuitenkin myydä terapiaa, sillä terapia-termiä ei ole suojattu. Siksi esimerkiksi kognitiivista lyhytterapiaa kauppaavalla henkilöllä ei välttämättä ole hoitoalan koulutusta.
– Jos aikoo hankkia hoitoa omin päin, kannattaa tarkistaa JulkiTerhikistä eli terveydenhuollon ammattihenkilöiden tietopalvelusta, onko terapian tarjoaja terveydenhuollon ammattihenkilö. Sieltä näkee myös, onko hänellä oikeus käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä, Suoma Saarni sanoo.
Aiemmin psykoterapialla tarkoitettiin lähinnä Kelan tukemaa pitkää kuntoutuspsykoterapiaa. Nyt tilanne on muuttunut, sillä Suomeen on luotu porrastettu hoitojärjestelmä. Sen tarkoituksena on lisätä lyhyiden vaikuttavien psykoterapeuttisten menetelmien tarjontaa perusterveydenhuollossa. Järjestelmä kattaa koko maan, ja sitä tukee Terapiat etulinjaan -toimintamalli.
Uudessa toimintamallissa on viisi porrasta, nollasta neljään. Nollaporras tarkoittaa omahoito-ohjelmia, joiden avulla kuka hyvänsä voi parantaa hyvinvointiaan silloin, kun hänellä on huoli mielenterveydestään tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmat löytyvät Mielenterveystalon nettisivuilta.
Ykkösporras käsittää hyvin kevyitä toimenpiteitä, kuten ohjattua omahoitoa. Hoitoon pääsee perusterveydenhuollon kautta viikossa kahdessa.
– Nämä ovat tehokkaita hoitoja silloin, kun oireilu ei ole kovin vakavaa eikä ole kestänyt pitkään.
Kakkosporras tarkoittaa perusterveydenhuoltoon kuuluvia lyhytterapioita ja nettiterapiaa. Jälkimmäinen on terapeutin avustuksella verkossa toteuttavaa terapiaa, jonne kuka hyvänsä lääkäri voi potilaansa lähettää.
– Maksuttoman nettiterapian etu on, että siihen sisältyviä harjoitteita voi tehdä omaan tahtiin pienissä paloissa missä tahansa.
Kolmas porras merkitsee erikoissairaanhoidon lyhytterapiaa ja neljäs pitkää psykoterapiaa, joka kestää yleensä 1–3 vuotta. Vaikeasti oireileva potilas ohjataan suoraan näille tasoille.
– Uusi toimintamalli on otettu käyttöön koko maassa, mutta hyvinvointialueet ovat vielä vähän eri vaiheissa. Paikoin hoitojonot ovat uuden systeemin ansiosta purkautuneet suurestikin. Samalla lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat vähentyneet, Suoma Saarni kertoo.
”Hoitoon pääsy on nopeutunut huomattavasti.”
Toinen hyvä uutinen on se, että pitkiin psykoterapioihin vaikuttaisi olevan helpompi päästä kuin ennen. Tämä johtunee pitkälti siitä, että psykoterapeutteja on saatavilla enemmän.
– HUSin alueella on käytössä psykoterapian palveluseteli. Se myönnetään potilaille, jotka tarvitsevat psykoterapiaa, mutta eivät voi saada Kelan tukemaa kuntoutusterapiaa esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Hoitoon pääsy on nopeutunut huomattavasti. Viime vuonna 39 prosenttia aloitti terapian alle kuudessa viikossa, mutta kolme vuotta aiemmin luku oli vain 23 prosenttia.
Psykoterapiassa on erilaisia suuntauksia, joista Suomessa käytetään noin kymmentä. Niitä ovat esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykodynaaminen psykoterapia ja ratkaisukeskeinen psykoterapia.
Yhteistä kaikille suuntauksille ovat terapeutin ja potilaan yhteistyö ja luottamus, toivon rakentaminen sekä yhteiset näkemykset siitä, mitä terapiassa tavoitellaan. Eroja on muun muassa siinä, miten mielen sekä ongelmien ajatellaan rakentuneen ja miten aktiivinen rooli terapeutilla hoidossa on.
– Perusterveydenhuollossa mietitään potilaalle soveltuvinta lyhytterapian suuntausta hoitajan kanssa. Myös pitkässä psykoterapiassa voidaan suositella tiettyä suuntausta, ja parhaassa tapauksessa potilas voi jopa saada lääkäriltä listan sopivista terapeuteista.
Käytännöt kuitenkin vaihtelevat, ja usein potilasta kehotetaan vain etsimään terapeutti netistä. Miksi se täytyy tehdä itse?
– Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin terapeutin ja potilaan yhteistyösuhde on tärkeä. Siksi on hyvä, että potilas voi käydä tapaamasta terapeuttia ja miettiä, onko tämä hänelle sopiva. Toiseksi terapia on pitkä sitoumus. On ajateltu, että terapeutin hakeminen mittaa motivaatiota. Jos jaksaa nähdä vaivan, että etsii terapeutin, jaksaa käydä terapiassakin.
Joillakin terapian aloittaminen saattaa kuitenkin tyssätä siihen, että voimavarat eivät riitä terapeutin etsimiseen. Avun hakija voi kokea myös jäävänsä yksin.
– Noin viidennes HUS-palvelusetelipotilaista jättää terapian aloittamatta, vaikka se olisi ilmaista. Nettiterapialähetteen saaneilla luku on suunnilleen sama, Suoma Saarni kertoo.
Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan tarvitaan kuntoutusta puoltava lääkärin B-lausunto. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka moni lausunnon saaneista lopulta aloittaa psykoterapian.
Osalla aloittamista jarruttaa raha. Yksi yksilökäynti maksaa tyypillisesti noin 95–120 euroa, josta Kela korvaa noin 57 euroa. Maksettavaksi jää useita kymppejä. Siihen kaikilla ei ole varaa.
– Pari- ja perhepsykoterapia sekä ryhmäpsykoterapia ovat yhtä vaikuttavia mutta halvempia. Niitä kuitenkin käytetään vähemmän.
Haastetta terapian aloittamisessa lisää se, että B-lausunnon saaminen lääkäriltä ei ole ihan helppoa. Julkisella puolella jonot ovat pitkät, ja yksityisellä puolella lausunto maksaa monta sataa euroa.
– Terapiat etulinjaan -toimintamalli pyrkii helpottamaan ongelmaa lisäämällä hoitojen valikoimaa ja saatavuutta. Pitkät psykoterapeuttiset hoidot ovat välttämättömiä osalle potilaista, mutta valtaosa saisi avun lyhyemmästäkin hoidosta.
”Terapian aikana joutuu katsomaan usein peiliin ja miettimään, mitä omassa toiminnassa pitää muuttaa, jotta voisi paremmin.”
Monissa mielenterveyden häiriöissä tarvitaan terapian lisäksi lääkitystä. Pelkällä psykoterapialla ei myöskään voida hoitaa kaikkia ihmisen ongelmia.
– Terapia ei auta esimerkiksi yksinäisyyteen. Terapeutti ei ole potilaan kaveri, sukulainen tai lähiverkosto. Terapiaan ei voi mennä ihan tyhjänä tauluna, koska terapia ei voi täyttää ihmisen elämää. Mielialan lasku ja väsymys voivat johtua myös fyysisestä sairaudesta, jolloin psykoterapia ei ole oikea hoitomuoto.
Terapian aikana joutuu katsomaan usein peiliin ja miettimään, mitä omassa toiminnassa pitää muuttaa, jotta voisi paremmin.
– Psykoterapeutti ei ole vain kuunteleva korva tai roskakori, johon murheensa voi kipata. Hän auttaa sortteeraamaan roskat, koska tavoitteena on vahvistaa toimintakykyä, Suoma Saarni sanoo.
Psykoterapiasta voi joskus olla myös haittaa. Yksi haitta on riippuvuussuhteen kehittyminen terapeuttiin. Lisäksi psykoterapia saattaa aiheuttaa jonkin verran ahdistusta, sillä se nostaa oireet pintaan.
– Hankalien asioiden käsittely voi olla työlästä, ja olo voi hetkellisesti jopa huonontua. Ajan mittaan psykoterapia on kuitenkin yleensä vaikuttavaa ja turvallista hoitoa.
Omaa hoidon tarvettaan voi jäsentää Terapianavigaattori-palvelun avulla. Se on anonyymi verkkokysely, jolla kartoitetaan mielenterveyden keskeisiä oireita ja ongelmia. Tulokset voi halutessaan jakaa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, mikäli päättää hakea apua.
– Apua on nyt saatavilla paremmin kuin koskaan aikaisemmin, ja rohkaisen hakemaan sitä. Ei pidä jäädä kotiin miettimään, ansaitseeko apua tai tarvitsisiko joku toinen sitä enemmän, Suoma Saarni sanoo.
Yleisimpiä suuntauksia
- Kognitiivisen psykoterapian ja kognitiivisen käyttäytymisterapian perusajatus on, että ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen sekä kehon tuntemukset liittyvät toisiinsa. Ajatusten ja käyttäytymisen tutkiminen ja kokeileminen voi lisätä joustavuutta ja helpottaa psyykkisiä oireita. Uusia toimintatapoja harjoitellaan myös käytännössä.
- Psykodynaaminen psykoterapia perustuu siihen, että menneisyys vaikuttaa ihmisen nykyiseen kokemusmaailmaan. Nykyhetken tunteita ja mielikuvia yritetään selventää elämänhistorian avulla. Huomio on lapsuudessa ja varsinkin varhaislapsuuden kokemuksissa.
- Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia yhdistelee kognitiivisen ja psykodynaamisen psykoterapian menetelmiä. Psykoterapeutin kanssa pohditaan suhdetta omaan historiaan ja ympäristöön.
- Ratkaisukeskeinen psykoterapia keskittyy voimavaroihin. Siinä pyritään suuntautumaan pois vaikeuksista, kohti toiveita ja tulevaisuutta. Tarkoituksena on hyödyntää ihmisen omia ideoita, vahvuuksia ja taitoja.
- Interpersonaalinen psykoterapia on psykodynaamiseen psykoterapiaan pohjautuva lyhytterapia. Se keskittyy ensisijaisesti vuorovaikutussuhteisiin ja ajankohtaisiin elämäntapahtumiin, jotka voivat olla yhteydessä oireisiin. Terapiamuoto soveltuu lähinnä masennuksen hoitoon.
Lähde: mielenterveystalo.fi
