Karsi, löysää ja ennakoi – Näin rentoudut ja lataat akkusi kunnolla jouluvapaiden aikana – Viisi vinkkiä

1. Huomioi omat tarpeesi

Moni suunnittelee, että lepää joululomalla kunnolla ja palaa sitten töihin uutena ihmisenä. Kuulostaa hyvältä, mutta saattaa osoittautua haastavaksi. Joulu on usein aikataulutettu täyteen: pitää siivota, kokata, koristella, paketoida ja ravata sukulaisissa. Perinteet velvoittavat ja luovat usein paineita. Jos kohtaat ne jo valmiiksi stressaantuneena, edessä voi olla pettymyksiä, jos kaikki ei suju odotusten mukaan.

Pettymyksiltä voi välttyä, kun tiedostaa epärealistiset ajatukset, että kaikki odotukset toteutuisivat joulun aikana. Jos arki on hyvin kuormittavaa, lyhyt joululoma ei korjaa kaikkea. Palautumista tulisi tapahtua jatkuvasti, jotta akku ei olisi joulun alla täysin tyhjä. Mikäli niin on, joulubreikillä ei ehdi palautua riittävästi – varsinkaan jos joulu on ahdettu täyteen tekemistä.

Tekemistä voi onneksi aina karsia. Alkuun pääset, kun mietit omia arvojasi. Onko joulussa tärkeintä tehdä kaikki alusta asti itse tai kyläillä kaikkien sukulaisten luona? Vai olisiko tärkeämpää viettää pyhät rauhallisesti läheisimpien kanssa ja siirtää kyläilyt vaikkapa uuteenvuoteen? Omien tarpeiden huomioiminen ei ole itsekästä, vaan suotavaa oman hyvinvoinnin kannalta. Sukulaisten tapaaminen joulun jälkeen on kenties hauskempaakin, jos itse on silloin energisempi.

2. Ota opiksesi aiemmasta

Kannattaa ottaa oppia menneistä jouluista. Samat asiat, jotka ovat stressanneet aiemmin, aiheuttavat todennäköisesti stressiä edelleen. Niitä on syytä karsia ja vältellä mahdollisuuksien mukaan. Sen sijaan voit lisätä jouluusi sellaisia elementtejä, joiden olet kokenut rentouttavan ja voimaannuttavan. Ne toiminevat samoin tänäkin vuonna.

Aiemmat joulut ovat ehkä myös opettaneet, ettei kaikkeen voi vaikuttaa. Taivaalta saattaa piestä vettä, tai flunssa voi iskeä kesken kinkun paiston. Vastoinkäymiset eivät kuitenkaan tarkoita, ettei joulunaika sisältäisi ainakin pieniä ilon ja palautumisen hetkiä. Huomaat ne kyllä, kun et jää junnaamaan ikäviin asioihin. Siinä auttavat joustava mieli, varasuunnitelmat ja vaihtoehdot.

3. Pidä pyjamapäivä

Mielen rauhoittamisessa auttavat väljät aikataulut, jotka mahdollistavat myös spontaanin tekemisen. Fiksu varaa oleiluaikaa jo joulua edeltävälle viikonlopulle. Näin ei ole aattona aivan puhki.

Aaton jälkeen voi pitää pyjamapäivän. Silloin voi paitsi nukkua myös esimerkiksi lukea, katsoa leffoja tai pelata lautapelejä. Olennaisinta on tehdä itselleen mieluisia asioita. Mieleinen puuhastelu irrottaa arjesta ja lataa akkuja.

4. Laske kierroksia liikkumalla

Liikunta on hyvä konsti rauhoittaa mieltä. Liikkuessa huolet ja stressi saavat kyytiä, ja samalla keho palautuu. Liikuntamuodolla ei ole väliä. Tärkeintä on, että se tuottaa iloa. Käy vaikka joulukävelyllä läheisten kanssa. Toki voit lähteä salillekin, jos koet tarvetta saada hien pintaan.

Joulun ajan liikkumisesta ei kuitenkaan kannata ottaa paineita. Terveydelle on paljon tärkeämpää, että liikut uudenvuoden ja joulun välillä kuin joulun ja uudenvuoden välillä. Sama koskee syömistä: terveellinen ruokavalio ei kariudu jouluherkutteluun.

5. Ennakoi jo tulevaa

Jos sinua väsyttää joulun jälkeen entistä enemmän, se voi olla merkki siitä, että joulun tekemiset menivät hyvistä aikomuksista huolimatta överiksi. Saatat huokaista helpotuksesta, kun ”pääset töihin lepäämään”. Toisaalta jatkuva väsymys voi viestiä työuupumuksesta, etenkin jos töihin paluuseen liittyy ahdistusta.

Tällaisessa tilanteessa olisi hyvä keskustella työpaikalla kuormittavista tekijöistä ja pohtia, miten asioita voisi tehdä toisin. Työterveyden apukin on usein tarpeen, mutta se yksin ei riitä. Jos asiat eivät työmaalla muutu, kuormitus jatkuu samanlaisena. Tällöin akut eivät lataudu riittävästi tulevillakaan lomilla. Tutkimusten mukaan pitemmänkin loman jälkeen hyvinvointi palautuu entiselle tasolle muutamassa viikossa.

Muistathan myös lisätä arkeen mukavia, innostavia ja itsellesi tärkeitä asioita. Silloin palautumista tapahtuu ympäri vuoden.

Asiantuntija: erityisasiantuntija, psykologi Anniina Virtanen, Työterveyslaitos