Presidentti Tarja Halonen: ”Huolettaa se, miten säästöt kohdistuvat heikoimpiin”

1. Olettakaamme, että käy hyvin

”Olen joka aamu herätessäni optimisti, mutta iltaisin en aina. Sukuni oli työväenliikkeen ihmisiä, jotka kokivat kovia elämänvaiheita. He saivat myös kärsiä arvoistaan, mutta äitini Lyylin oppi oli, että turhasta ei pidä valittaa.

Sain vasta nuorena aikuisena tietää, että hän oli kasvanut lastenkodissa. Hän joutui sinne vuoden ikäisenä sisällissodan aikaan vuonna 1918. Kuulin asiasta enoiltani ja tädiltäni. Äiti ei halunnut vaikuttaa minuun lapsuusmuistoillaan, mutta tosiasiassa sukuni jakaa kymmenientuhansien suomalaisten muistot, joista on vasta viime vuosina alettu puhua avoimesti.

Jos haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan, on oltava luottavainen. Olen mukana Kestävän kehityksen globaalissa toimintaohjelmassa Agenda 2030:ssa. Yritämme pitää huolen myös siitä, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus saavutettaisiin joka puolella maapalloa. Tämä ei ole harhakuvitelmaa tai turhaa optimismia.

Presidentti Mauno Koiviston ajatus on realistinen ja samalla optimistinen: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

– Olen joka aamu herätessäni optimisti, mutta iltaisin en aina, presidentti Tarja Halonen sanoo.

2. Vaivat pitää hoitaa ajoissa

”Harrastin nuorena yleisurheilua ja koripalloa, jota pelasin myöhemmin Golden Ladies -joukkueessa, kauniisti sanottuna vanhoissa naisissa. Kun piti vanhentua, vaihdoin itämaisiin, afrikkalaisiin ja latinalaisiin tansseihin. Kävin myös lavatansseissa, vaikka mieheni Pena ei ole erityinen tanssin harrastaja.

On pakko todeta, että fyysiset vaivat pitäisi havaita ja hoitaa ajoissa. Lykkäämällä ne eivät parane. Minulta leikattiin muutama vuosi sitten samalla kertaa molemmat lonkat, mikä ei ollut ihan järkevä päätös. Samalla vasemman jalan toimimattomuuden syyksi todettiin selkärankatukkeuma, joka myös operoitiin.

Kuntouduin vesijumpalla ja aloin viime talvena käydä taas avannossa. Harrastimme avantouintia aikoinaan Mäntyniemen ”reservaatissa”, kuten Pena presidentin virka-asuntoa kutsui.

Viime keväänä sairastin rajun norovirustaudin. Vaikka julkisen terveydenhuollon jonoista valitetaan aivan syystä, niin akuutissa tilanteessa se toimii erinomaisesti.”

– Fyysiset vaivat pitäisi havaita ja hoitaa ajoissa. Lykkäämällä ne eivät parane, 80-vuotias presidentti Halonen toteaa.

3. Dialogia sukupolvien yli

”Meidän perheemme on pohjoismaisittain tavanomainen, ja erilaisten perhemallien yhdistäminen on nykyään hyväksyttyä. Olin ensin tyttäreni isän kanssa avoliitossa ja naimisiin menin Penan kanssa. Tämä on hänen kolmas avioliittonsa. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei avioero itsestäänselvästi ratkaise kaikkia ongelmia.

Pena on ollut tukeni, ja vaikka hän on periaatteellinen feministi, niin se feminismi ei näy käytännössä. Mutta ovathan kahvi ja kaurapuuro erinomaisia!

Julkinen työni on vaatinut perheeltä kärsivällisyyttä. Minuun kohdistuvan keskustelun takia tyttäreni Annan perhe on sitä mieltä, että heidän on parempi asua ulkomailla. Annalla on 9-vuotias tytär ja Penalla neljä lastenlasta.

Lapsenlapset ovat kuningatar Silvian sanoin elämän jälkiruoka, mutta vasta, kun pääruoka on syöty! Nuoremman polven kanssa on terveellistä ja avartavaa keskustella. Sukupolvien välinen ketju ja dialogi ovat tärkeitä puolin ja toisin. Teini-ikäisiltä alkaa tulla mielipiteitä. On hyvä muistaa, että sen ikäisenä luuli itsekin osaavansa kaikki maailman asiat.

Perheeseemme kuuluu edelleen myös 11-vuotias Meggi-kissa, joka voi hyvin. Meggi ei ole Putinin kissa, kuten mediassa välillä väitetään, vaan Dmitri Medvedevin lahjoittama kissa.”

– Kritiikki kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan, mutta ilkeys ei, presidentti Tarja Halonen kommentoi nykyistä keskusteluilmapiiriä.

4. Myötätunto rakentaa

”On aina vain tärkeämpää huomata, että suomalainen yhteiskunta on rakennettu luottamuksella ja myötätunnolla. Kansanterveys- ja eläkejärjestelmät rakennettiin seuraaville sukupolville, joita pitää aina miettiä.

Solidaarisuus ei ole vanhentunut käsite, vaan entistä tärkeämpi nyt. Pohjoismainen demokratia ei ole valmis kertamaalilla, eikä se pysy kunnossa, jos ei olla tarkkana.

Näen paljon vaaran merkkejä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä ja keskustelussa. Pitää voida puhua suoraan, mutta ei tarpeettoman jyrkästi. Kritiikki kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan, mutta ilkeys ei.

Kuulun siihen kasvavaan määrään suomalaisia, joita huolettaa se, miten säästöt kohdistuvat heikoimpiin. Se on poliittinen linjaus, ja hallitus hoitaa politiikan, mutta eläkkeellä olevana presidenttinä voin todeta tämän.

On tärkeää, että tulot ja menot tasapainotetaan valtakunnallisella tasolla hyvin. Mistä säästetään, miten leikataan!

Budjettileikkausten yhteydessä täytyisi pitää huolta terveydenhuollon toimivuudesta ja kulttuuripalveluista.”