Tapaus Aarnio: Historian pahin poliisirikos, osa 3 – Tunnetko Aarnio-sanaston Trevocista Pasilan mieheen?
Puheenaiheet
Tapaus Aarnio: Historian pahin poliisirikos, osa 3 – Tunnetko Aarnio-sanaston Trevocista Pasilan mieheen?
Helsingin poliisin huumerikosyksikön entisen johtajan Jari Aarnion tapaus hakee vertaistaan. Apu laati tutkintojen ja oikeudenkäyntien seuraamista helpottavan sanaston.

Tynnyrijuttu

Keskusrikospoliisi takavarikoi Hollannin poliisin vinkistä loppuvuodesta 2011 Suomeen lähetetyn metallitynnyrin, jossa oli 141 kiloa hasista.

Rahtikirjojen perusteella tynnyri ei ollut rikollisliigan ainoa huumelähetys, ja tynnyrin vastaanottajan lisäksi neljä miestä sai rikostuomion yhteensä 791 kilon huumelasteista.

Yksi tuomituista oli United Brotherhoodin johtaja Keijo Vilhunen. Helsingin huumepoliisi tutki tynnyrihuumejuttua aluksi KRP:n kanssa, joten Jari Aarnio pystyi seuraamaan, miten tutkinnan silmukka kiristyi hänen ympärilleen.

Pasilan mies

KRP:n tutkijoiden mukaan Tynnyrijuttuun näytti sekaantuneen mies, joka lähetti prepaid-puhelinliittymästään viestejä pelätyn rikollisen Raimo Tienhaaran veljelle Raine Sievälälle.

KRP:n tarkkaileman puhelimen teletiedot paikantuivat usein Länsi-Pasilaan. Kun tutkija vertasi puhelutietoja Aarnion henkilökohtaiseen puhelimeen sekä Pasilan poliisitalon kulkutietoihin, puhelimet näyttivät kulkevan nimenomaan Aarnion mukana.

Lisäksi ”Pasilan miehen” tekstiviestit olivat raskauttavaa näyttöä Aarnion syyllisyydestä.

Mikko Gustafssonin ja Janne Huuskosen kirjan mukaan KRP onnistui myös todistamaan, kun Aarnio yritti lavastaa ”Pasilan mieheksi” toista rikollista.

Aarnio sanoo, että huumekaupassa käytetyt puhelimet olivat huumepoliisin yhteisiä puhelimia, joilla pidettiin yhteyttä tietolähteisiin, ja että ”Pasilan miestä” ei ole olemassa.

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero (edessä oik.) ja asianajaja Jarkko Jaatela, Helsingin eläköitynyt poliisikomentaja Jukka Riikonen (takana oik.), Helsingin poliisin virasta pidätetty päällikkö Lasse Aapio (takana 2. oik.) ja Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio (takana 4. vas.) Helsingin käräjäoikeudessa 2. loka­kuuta 2018. Käräjillä alkaa pääkäsittely virkarikosjutussa, jossa etsitään vastuulli-sia Helsingin poliisin tietolähderekisterin järjestämistä ja valvontaa koskevaan tilaan.

Saara

Helsingin Sanomissa 2013 Saaraksi nimetyn avaintodistajan paljastuksista tuli julki, että ”kauniiksi blondiksi” kuvailtu ”Saara” oli liikkunut 1990-luvulta lähtien kohti suomalaisen alamaailman ydintä, ja todistettuaan oikeudessa Aarniota vastaan vuonna 2015 hänestä tuli todistajansuojelulakimme pioneeri.

”Saara” on kertonut oikeudessa alkaneensa tavata Aarniota säännöllisesti vuonna 1998, ja pian suhde oli muuttunut seksuaaliseksi.

Keijo Vilhusen yrityksessä työskentelyn lisäksi ”Saara” työskenteli seksipuhelimessa sekä eroottisella verkkosivustolla ja siirtyi vuonna 2005 prostituoiduksi Aarnion laatiman myynti-ilmoituksen avulla.

”Saaran” mukaan Aarnio tarkisti hänelle seksiasiakkaiden taustoja ja vaihtoi saadut 500 euron setelit pienemmiksi rahaliikennettä peitelläkseen.

Kun ”Saara” otti vuonna 2012 yhteyttä sisäministeriöön ja kertoi seksistä Aarnion virka-ajalla sekä Aarnion avusta prostituution harjoittamisessa, ministeriö käynnisti selvittelyn virkarikoksista.

Pian ”Saaran” kertomusta ryhtyi tutkimaan syyttäjä-tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto sekä keskusrikospoliisi. Viimeksi mainittu aloitti Aarniosta virkarikostutkinnan.

Aarnio on kiistänyt kajonneensa ”Saaran”, mutta oikeudenkäynneissä ”Saaran” kertomusta ovat tukeneet hänen nojatuolistaan löytynyt spermatahra, josta irrotettu DNA sopi Aarnioon. ”Saaran” mukaan Aarnio sai nojatuolissa häneltä toistuvasti suuseksiä.

Malmin nainen

Aarnion lisäksi törkeistä huumerikoksista syytettiin liutaa alamaailman hahmoja, nimekkäimpänä United Brotherhoodin entistä pomoa Keijo Vilhusta.

Kuulusteluissa Vilhunen kertoi muun muassa Aarnion antamista toimeksiannoista; suoraan huumekauppaan Vilhusen ja Aarnion kytki myös Vilhusen kertoman mukaan ”Malmin nainen”, joka oli liikkunut huumekauppias Miika Kortekallion porukoissa.

Kuulustelunsa esitutkintapöytäkirjassa ”Malmin nainen” eli Mari Romano kertoi antaneensa Aarniolle kymmeniätuhansia euroja huumerahaa ja käyneensä tämän kanssa huumekätköillä.

Aarnio oli määrännyt ”Malmin naisen” välittämän hasiksen hinnan, ja tämä oli junaillut Hollannista hasiskontakteja Aarniolle vuonna 2011. Käräjäoikeudessa ”Malmin nainen” ja Vilhunen kiistivät kuulustelukertomuksensa ja vetosivat keskusrikospoliisin painostukseen.

”Malmin naisen” mukaan KRP:n tutkija vei hänet avainkuulusteluun parin Irish coffee -drinkin jälkeen, antoi rahaa ja osti hänelle muun muassa skootterin sekä ruokatavaraa. Kuulustelija vahvisti myöhemmin väitteet oikeiksi ja sai virkarikostuomion esitutkintalain rikkomisesta. Oikeus määräsi, että osaa ”Malmin naisen” kuulusteluista ei saa käyttää oikeudenkäynnissä näyttönä.

Kukkapenkin rahakätkö

Aarnion puolustuksen vaikeimmin selitettäviä asioita ovat olleet lähes puolen miljoonan euron ylimääräinen käteisvarallisuus sekä hänen porvoolaisen omakotitalonsa kukkapenkistä löytynyt 64 800 euron rahakätkö.

Aarnion rahankäyttöä selvitettiin muun muassa käteiskuiteista sekä Plussa-korttipisteistä: Aarnion ja hänen puolisonsa pankkitileiltä käytettiin rahaa 10 vuodessa vain 9 000 euroa.

Jari Aarnion mukaan ylimääräinen varallisuus oli peräisin ”Saaran” kanssa heilastelleelta, vuonna 2002 kuolleelta salaperäiseltä miljonääriltä, jota Aarnio väitti neuvoneensa turvallisuusasioissa. Ennen miljonäärin kuolemaa Aarnio sanoo pelastaneensa miljonäärin tšetšeenien kiristykseltä.

Kukkapenkin rahakätköä Aarnio väitti huumepoliisin lavastukseksi: rahat olivat maassa suojaamattomana, ja muovisangossa oli metallisanka, joka löytyy metallinilmaisimella. Aarnion mukaan huumepoliisin päällikkö osaa halutessaan tehdä paremman kätkön.

Tutkinnanjohtajat vahvistavat, että Aarnio-tutkinnassa on löydetty huomattava määrä käteistä rahaa. Iltalehden mukaan rahakätkö löydettiin Helsingin huumepoliisin hyllytetyn päällikön Jari Aarnion omakotitalon työmaalta.

Trevoc-haara

Ennen törkeitä huumerikossyytteitä oikeus käsitteli omana haaranaan Aarnion omistussuhteita Trevoc-seurantalaiteyhtiöön. Vuonna 2009 Aarnio hankki välikäsien avulla vaihtovelkakirjalainalla Instia Group -yh­tiös­tä rahoitusta Trevocille.

Instia Groupissa virallisesti omistajana oli United Brotherhoodin pomon Keijo Vilhusen sisko, ja oikeuden mukaan Aarnio järjesteli rahoitusta Trevocille Vilhusen kautta. Oikeus katsoi, että Aarniolla oli kaksoisrooli Trevocissa ja sen laitteita ostaneessa Helsingin poliisissa. Aarnio oli valmistellut laite- ja ohjelmistohankintoja Trevocista.

Rahoituskytköksen vuoksi oikeus piti Aarniota yhtenä Trevocin todellisista omistajista. Helsingin käräjäoikeus passitti Aarnion vuoden ja kahdeksan kuukauden vankilareissulle muun muassa virka- ja lahjusrikoksista kesäkuussa 2015.

Myöhemmin hovioikeus tuomitsi Aarnion törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä petoksesta ja rekisterimerkintärikoksesta sekä korotti tuomion kolmeksi vankilavuodeksi.

Trevoc-oikeudenkäynnissä julki tuli ensimmäistä kertaa Aarnion käteisvarallisuus. Kun yksi Trevocin omistajista halusi päästä yhtiöstä, Aarnio lainasi osakkeiden ostoa varten 25 000 euroa käteisenä.

Volkan Ünsal

Saaran kertoman mukaan Aarnio oli sekaantunut Vuosaaressa vuonna 2003 murhatun turkkilaisen Volkan Ünsalin kuolemaan.

Ünsal kuristettiin Helsingin Vuosaaressa, sillä hän oli kavaltanut rahaa Arlandan lentokentän vuoden 2002 rahakuljetusryöstön saaliista ja kertonut tietojaan poliisille.

Murhasta annettiin Suomessa 2005 ennen näkemättömät neljä elinkautista vankeusrangaistusta kolmelle suomalaiselle sekä murhan tilanneelle ruotsalaiselle.

Keijo Vilhusen epäillään osallistuneen teon järjestelyyn, ja Jari Aarnion epäillään poliisina jättäneen sen estämättä.

Kommentoi »