Tampereen digitaalista teatterimuseota on puuhattu vuodesta 2007 ja nyt se on vihdoin auki – Mitä tapahtui?

Miltä tuntuisi käydä museossa omalta kotisohvalta? Tampereen digitaalisessa teatterimuseossa se on mahdollista. Joukko ansioituneita teatterintekijöitä perusti Eino-klubin vuonna 2007, jonka myötä vuonna 2022 syntyi digitaalinen teatterimuseo. Aikaa siis kului toistakymmentä vuotta. Joukon pioneerina toimii Metsoloistakin tuttu näyttelijä Esko Raipia.

Muita aktiivisia klubilaisia ovat esimerkiksi Seppo Mäki, Eila Roine sekä Liisa Roine. Aktiivinen teatterialan ammattilaisten porukka lähti kehittämään uudenlaista teatterimuseota.

– Teimme klubiporukalla matkan vuosia sitten Helsinkiin Teatterimuseoon, jossa yksi meistä ihmetteli, että miksi täällä ei ole Tampereen teatterista mitään. Siksi päätimme perustaa paikallisen Teatterimuseon, joka kerää kaiken mahdollisen muistitiedon Tampereella toimivien teattereiden historiasta, kertoo pitkän linjan tamperelainen näyttelijä Liisa Roine.

Klubilaiset kävivät neuvottelemassa perinteisen teatterimuseon perustamisesta eri tahoille, mutta kukaan ei tuntunut innostuvan asiasta. Näyttelijöiden tuttu Jari Nieminen keksi, että museo perustetaan nettiin, digitaaliselle alustalle.

Vuonna 2020 idea vietiin myös Tampereen kaupunginvaltuuston käsittelyyn kansanedustaja Sofia Vikmanin toimesta. Se sai kannatusta yli puoluerajojen. Pian ideaa kehitettiin jo käytäntöön. Teatterimuseo avattiin tammikuun lopussa.

Pitkän linjan tamperelaiset valokeilassa

Digitaaliseen teatterimuseoon on haastateltu pitkän linjan tamperelaisia näyttelijöitä ja haastatteluita siirretään alustalle sitä mukaa, kun niitä syntyy. Materiaalin vieminen nettiin vie vielä rutkasti aikaa.

– Olemme myös keränneet ja kuvanneet erilaista teatterirekvisiittaa vuosikymmenten aikana Tampereen teattereista. Pelkästään haastattelumateriaalia on ainakin 100 tuntia, Roine jatkaa.

Tamperelaisista teattereista on tulossa myös videoesittelyt sivuille. Katsoja siis pääsee teatterikatsomoon tai teatterin lavalle suoraan kotisohvalta. Fabriikki-museo on lahjoittanut kuvamateriaalia digimuseon käyttöön. Tällä hetkellä museon aineistoon on haastateltu vanhemman polven teatterinäyttelijöitä, mutta Roineen mukaan mikään ei estä myös nuorempien näyttelijöiden haastattelemista.

Projekti on vielä alkuvaiheessa, mutta nettisivut ovat jo auki ja materiaalia lisätään sitä mukaan, kun sitä valmistuu. Historiikkeja on tulossa Tampereen isoista teattereista, kuin myös myöhemmin pienistä teattereista. Taustalla on ääni- ja videoalan osaajia, jotka tallentavat materiaalia. Tampereen kaupunki tukee projektia

– Digialustan ylläpito vaatii rahaa ja olemme hakeneet sitä usealta toimijalta, Roine sanoo.

Maksuton, kunnes toisin todistetaan

Tässä vaiheessa digitaalinen teatterimuseo on kaikille ilmainen, mutta Roine arvioi, että myöhemmin sinne tarvitsee lunastaa pääsylippu.

– Pääasia on, että pääsylippu ei saa olla kallis.

Roine sanoo, että projektia on tehty sydämellä, vaikka se on vienyt aikaa ja energiaa. Kaikkiaan projektissa on ollut mukana kymmeniä ihmisiä vuosien varrella. Pelkästään Eino-klubin kokouksissa on kuukausittain neljä-viisikymmentä ihmistä.

Roine toivoo, että digimuseoon osallistuja saisi kokemuksen siitä, miten teatterin tekeminen ja teatterit ovat muuttuneet vuosikymmenten varrella.

– Uskon, että ihmiset kokevat tämän hyvin mielenkiintoisena projektina.