Aiemmin viherpiperryksenä pidetty aurinkovoima kasvaa nyt hurjaa vauhtia – Tältä näyttää Suomen suurin aurinkosähköpuisto

Tässä se nyt on. Suomen suurin aurinkosähköpuisto, toistaiseksi. Kun kalajokiseen Juurakon aurinkosähköpuistoon yhdistää alueella olevan tuulivoimalan, ollaan suomalaisittain kiinnostavan ja edistyksellisen energiantuotannon keskellä. Hybridivoimaloita ja puhtaita aurinkovoimaloita tulee Suomeen koko ajan lisää.

Näky on ihmisen korkeudelta katsoen aika vaatimaton, mutta tilanne muuttuu, kun Juurakon aurinkopeltoa katselee ylhäältä dronekuvan kautta. Paneelit kiiltävät auringossa suorissa riveissä 17 hehtaarin alueella. 24 000 paneelin kautta syntyy valtava määrä energiaa. Huipputeho on 13 megawattia.

Juurakon aurinkosähköpuiston taustalla pyörivät tuuliturbiinit. Aurinkopuisto jää huomattavasti turbiineja alemmaksi, sillä paneelien ylin reuna yltää vain noin 3,5 metrin korkeuteen. Alueen hehtaareista puhdasta paneelipinta-alaa on noin kuusi hehtaaria. Täysikokoinen jalkapallokenttä on noin hehtaarin kokoinen. Pinta-alaltaan noin 2,5 neliön kokoiset paneelit ovat kaksipuoleisia. Yksi paneeli painaa noin 30 kiloa.

Aurinkolammen asukas heräsi tulevaisuuden edessä

Suomen suurin aurinkosähköpuisto Kalajoella henkilöityy yhteen ihmiseen. Jukka Juolan kekseliäisyydestä on pitkälti kysymys, kun puhutaan Juurakon hybridipuistosta. Kalajokinen yrittäjä on koulutukseltaan rakennusmestari ja insinööri. Joskus on kuultu Juolaa kutsuttavan pellepelottomaksikin. Neljän lapsen isä ja kahden lapsen isoisä tietää itsekin olleensa aikaansa edellä, kun innostui tuuliturbiineista vuonna 2012.

Ehkä Juolan perheen asuinpaikan nimenkään ei pitäisi yllättää. Aurinkolammella asutaan, naurahtaa tekemisistään innostuneesti kertova Juola. Vaikka energiaa virtaa omalta entiseltä ohrapellolta ja kodin katolla on aurinkopaneelit, pitää monitoimiyrittäjä tärkeänä arvona maltillista energiankulutusta. Tähän asti Suomessa onkin nähty aurinkovoimaa ennen kaikkea kotien ja liiketilojen katoilla. Nyt puhutaan teollisesta mittakaavasta.

Juola tunnetaan muun muassa vuonna 2015 perustetun Solarigo Systems -nimisen yrityksen vähemmistöosakkaana ja hallituksen jäsenenä. Solarigo on Juurakon puiston rakentaja. Kuten nimikin antaa ymmärtää, ideana on myydä aurinkosähköä. Nykyään yrityksen pääomistaja on Suur-Savon Sähkö.

Kerrataan vielä, mistä kaikki alkoi. Juolaa heräteltiin kahdesta suunnasta aurinkoenergian pariin. Kalajoen tuloverotilastojen kärkitiloilla keikkuva Juola ei ole jäänyt lepäämään laakereilleen taloudellisen menestyksen vuoksi vaan innostuu koko ajan keksinnöistään.

Ennen aurinkopuistoon lähtöä on hoidettu viimeiset sähköpostit kotona ruokapöydän ääressä. Hienostelusta ei ole tietoakaan, kun Juola touhuaa kotona lapsenlapsen, anopin, pojan ja koiran keskellä. Hiukan myöhemmin Juola esittelee entistä ohrapeltoa harppomalla reipasta vauhtia aurinkopaneelirivien välissä.

– Nyt tässä kasvaa ohran sijasta aurinkosähköä ja hyvin kasvaakin. Tuntuu mukavalta, että olemme saaneet tämän aikaan. On tarvittu aikanaan rohkeita päätöksiä yritykseltä.

Ulkokallan saari Perämerellä Kalajoen edustalla on Juolan perheen rentoutumispaikka. Ajatukset aurinkosähköstä lähtivät lentoon juuri tuolla tuulisella ja aurinkoisella saarella, jossa yrityskumppani Antti Koskelainen innosti mukaan.

– Tytär kyseli samaan aikaan, milloin aion muuttaa liiketoimintaa siten, että lapsenlapset voivat elää tässä maailmassa.

Sähkön hinnan kohoaminen Ukrainan sodan alettua tehosti aurinkovoimahankkeita. Energian tarve on suurta ja on nähty, että isot teolliset aurinkopuistot tulevat Suomeenkin.

Yhdessä aurinkosähköpuisto ja tuulipuisto muodostavat nyt vahvan kokonaisuuden. Pitkä valoisa kesä on hyvää aikaa aurinkoenergian saamiselle. Kun aurinkoenergiaa saadaan vähemmän syksyn pimeinä aikoina, sitä kompensoi tuulienergia. Juola ei itsekään kiellä, etteivätkö hän tai Solarigo ole olleet aikaansa edellä.

Tehokkainta on, kun tuuli ja aurinko yhdistyvät

Hybridipuistoa kokeillaan Suomessa siis ensimmäistä kertaa. Aurinkopuisto ja viereinen, nykyisin Helen Oy:n ja Ålandsbankenin Tuulivoima Erikoissijoitusrahaston omistama Juurakon tuulipuisto, jakavat saman kantaverkon liittymäjohdon. Sen etuna on tehokkaampi energiantuotanto verkkoon.

Näin aurinko- ja tuulivoima tukevat toisiaan. Solarigo Systemsissä tiedetään, että järjestelyllä pystytään jakamaan kiinteitä liittymäkustannuksia.

Yrittäjän mielestä aurinkosähkön yksi vahvuus on se, että se on nopeasti luvitettavaa. Lupamenettely on yleensä tuulivoimahankkeita nopeampaa. Teollisen kokoluokan voimalan rakentamiseen riittää haja-asutusalueella rakennuslupa ja niin sanottu suunnittelutarveratkaisu. Aurinkovoimaloiden rakentamisesta päätetään tapauskohtaisesti kunnissa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei yleensä tarvita, ellei kyseessä ole todella suuri, satojen hehtaarien hanke.

Nyt ympäristöministeriö on koonnut ohjausryhmän, jonka johdolla valmistellaan opasaineisto suurten aurinkovoimaloiden kaavoitukseen ja lupamenettelyyn.

Kalajoen aurinkopuiston tapauksessa vastustus on ollut vähäistä. Muunkinlaisia esimerkkejä on. Jukka Juola on tyytyväinen siitä, että puisto on saanut myönteisen vastaanoton.

– On ollut positiivinen ilmapiiri. Haitat ovat pieniä. Puisto on matalalla, joten se ei näy kauas. Tämän puiston tieltä ei ole kaadettu puita. Hiilinielua jos aletaan kaataa pois, voi aiheuttaa kielteistä ilmapiiriä.

Juola muistuttaa, että aikanaan aurinkopuistoa purettaessa pitää toimijan vastuulla on entistää alue.

Pellolle oli helppo rakentaa

Kalajoen tapauksessa aurinkopuiston rakentaminen oli helppoa, koska se tehtiin vanhalle pellolle. Rakennettiin lähinnä huoltoteitä, parannettiin olemassa olevia tieyhteyksiä ja rakennettiin yksi pidempi maakaapelointi sähkön syöttöä varten läheiselle tuulipuistolle.

Lämpimänä päivänä aurinkosähköpuistossa ei kuulu muuta kuin jostain kauempaa linnun laulu. Puisto on vahvasti aidattu, joten sinne ei pääse edes isompia eläimiä ihmisistä puhumattakaan. Jänis loikkii entisellä pellolla. Aurinkopuisto näyttää yksinkertaiselta rakennelmalta.

– Pitää olla yksinkertaista, että on edullista, vahvistaa Juola.

Nyt tuotantovaiheessa voimala toimii pääosin itsenäisesti ja etävalvonnassa. Voimalan rakentamisaika työllistää luonnollisesti eniten.

Aurinkosähkön rooli vihreässä siirtymässä

Kysytään seuraavaksi tutkijalta, mikä rooli aurinkovoimaloilla on Suomen vihreässä siirtymässä. LU-yliopiston professorin Jero Aholan mukaan Suomesta tulee todennäköisesti sähkön nettoviejä tuuli- ja aurinkovoiman lisääntymisen myötä. Kysymykseen siitä, mikä on vihreän siirtymän tilanne Suomessa, on vastaus selkeä: Tilanne on erinomainen. Suomen sähköntuotanto on jo lähes kokonaan päästötöntä.

– Meillä on kohtuullisen hyvä tuuliresurssi ja mahdollisuudet lisätä paljon edullisen maatuulivoiman määrää. Suomessa on myös vahva kantaverkko ja sitä vahvistetaan koko ajan mahdollistamaan uuden tuuli- ja aurinkovoiman sekä sähköä kuluttavan teollisuuden lisäykset.

Juurakon runsaan yhdeksän miljoonan euron investointiin tuli tukea työ- ja elinkeinoministeriöstä. Nyt tiedetään, että aurinkosähkön tuottaminen voi olla kannattavaa ilman tukiakin. Toimijat ovat valmiita investoimaan itse, kun puhtaan energian ansiosta pystytään vauhdittamaan uusien jalostettujen tuotteiden vientiä.

Jero Aholan mukaan aurinkosähköstä tulee todennäköisesti merkittävin sähköenergian lähde globaalisti. Se on ollut jo useita vuosia maailmanlaajuisesti eniten asennettu sähköenergian tuotantomuoto. Aurinkosähköstä on hyötyä sekä kotitalouksille että teollisuudelle.

Aholan mukaan on merkittävää, että Suomeen on saatu rakennettua teollisen kokoluokan aurinkosähköpuistoja. Hyvänä esimerkkinä on Kalajoki.

– Massavalmistus mahdollistaa aurinkopaneelien kustannustehokkuuden ja on siten elinehto kustannuskilpailukykyiselle valmistamiselle.

Nykyistä valtavirtaa edustavasta piikennoista tehdyille aurinkopaneeleille luvataan jopa yli 30 vuoden elinikää. Paneelien kierrätyksen järjestäminen elinkaaren päätyttyä on keskeistä, muistuttaa Jero Ahola.

Yksi keskustelua herättänyt eettinen kysymys onkin ollut paneelien alkuperä. Valtaosa markkinoilla olevista paneeleista tulee Kiinasta tai muualta Aasiasta. Solarigo kertoo käyttävänsä vain alan suurimpia ja tunnetuimpia yrityksiä pystyäkseen todentamaan tuotantoketjua riittävästi.

Kymmenen vuotta sitten puhuttiin viherpiperryksestä

Professori Aholan mukaan monille nopea aurinkosähköteknologian kehittyminen ja tuotantokustannuksen lasku on tullut yllätyksenä. Suomessa vielä kymmenen vuotta sitten aurinkosähkö oli viherpiperrystä ja ajateltiin, että sillä tuskin koskaan tulee olemaan mitään merkittävää roolia. Tulevaisuudessa puhtaalla sähköllä korvataan fossiilista käyttöä esimerkiksi liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa.

Yrittäjä Jukka Juola maalailee monien asiantuntijoiden kanssa yhtäläistä valoisaa kuvaa aurinkoenergian mahdollisuuksista.

– Suomessa aurinkoenergian kasvu on eksponentiaalista, uskoo Juola. Vuosikymmenen lopulla se voi olla 7000 megawattia. Kaikkialla halutaan olla energiaomavaraisia.

Uusia aurinkosähköpuistoja Suomeen suunnitellaan kovaa vauhtia, joten tämä länsisuomalainen Juurakon aurinkopuisto menettää pian kärkitilansa. Suomessa tuotetaan tällä hetkellä arviolta 800 megawattia aurinkosähköä. Se merkitsee hiukan alle prosenttia sähköenergiasta vuositasolla. Aurinkoenergia on tärkeä osa vihreää siirtymää. Fingridin arvion mukaan hiukan alle kuusi prosenttia Suomessa tuotettavasta kokonaisenergista olisi vuonna 2030 aurinkoenergiaa.

Vuoteen 2050 mennessä aurinkoenergian osuus Suomen energiantuotannosta tulisi nousta 10 prosenttiin, on LUT-yliopistossa tehdyn päästöttömän mallinnuksen mukaan esitetty. Tämä tarkoittaisi aurinkoenergian määrän kasvua jopa 35 000 megawattiin.

Tutuin näky edelleen on kattovoimala. Suomessa kattovoimaloiden osuus on 70-80 prosenttia asennetusta kapasiteetista. Globaalisti yli puolet voimalakapasiteetista on asennettu maalle. Maavoimaloiden osuus tulee todennäköisesti kasvamaan.

– Suomessa aurinkokenno tuottaa samalta maa-alalta noin 100-kertaisesti sähköä verrattuna esimerkiksi metsäbiomassan hakkaamiseen, polttamiseen ja sähkön tuottamiseen. Voimaloita kannattaa sijoittaa katoille, mutta niin kauan kuin puuta käytetään energiaksi, kannattaisi keskittyä puun energiakäytön vähentämiseen, arvioi Jero Ahola.

Onko tietoa, kuinka paljon suomalaisten aurinkopuistojen tieltä on hakattu metsää? Kuinka paljon on suunnitteilla?

– Ei vielä paljoa. Tämä asia on saanut suhteettoman paljon julkisuutta verrattuna vuosittaisiin metsän avohakkuumääriin.

Toimintansa lopettaneille turkistarhoille käyttöä

Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtajalla Hanna Halmeenpäällä on poikkeuksellinen lähituntuma Kalajoen hybridipuistoon. Paikkakuntalaisena hän tietää hyvin, että Juurakon puistoa on rakennettu myönteisessä hengessä.

– Kalajoki on ollut edelläkävijä myös tuulivoimarakentamisen suhteen.

Entinen vihreiden kansanedustaja ja Kalajoen kaupunginvaltuuston nykyinen jäsen pitää hyvänä, että aurinkovoimalat on sijoitettu jo entuudestaan puuttomalle alueelle, eikä esimerkiksi metsää ole raivattu voimaloiden tieltä. Hänen mukaansa esimerkiksi toimintansa lopettaneiden turkistarhojen alueet voisivat olla tällaisia, valmiiksi puuttomia ja jopa aidattuja alueita, joissa on perusinfraa valmiina.

Aurinkosähkö on monin paikoin hyvä kohteissa, joissa muutoin olisi vaikeaa saada tuotettua sähköä, mutta yhä kasvavassa määrin myös teollisen tuotannon mahdollistavaa energiaa. Kotitalouksille aurinkovoimalat ja paneelit antavat mahdollisuuden osan vuodesta saada sähköä omasta voimalasta.

Myös Halmeenpää pitää aurinkosähkön ja tuulivoiman yhdistelmää kannatettavana silloin, kun kummallekin voimalatyypille on soveltuvia alueita.

– Aina kun fossiilienergian käyttöä voidaan korvata osittain tai kokonaan uusiutuvalla energialla, ollaan oikealla tiellä. Tämän ohella yhtä tärkeää on energiankäytön ja kaiken kulutuksen suitsiminen kohtuullisiin mittoihin, arvioi Pyhäjoen ydinvoimalaa estämään perustetun Pro Hanhikivi ry:n entinen aktiivi.

Monessa suomalaisessa kunnassa ollaan innoissaan vireillä olevista aurinkosähköpuistoista. Maanomistajat saavat vuokratuloja, kunnat ja sitä kautta asukkaat saavat tuloja kiinteistöveroina.

Suuri määrä puistoja vireillä

Suomessa on vireillä useita suuria aurinkosähköpuistoja. Vauhti on niin kovaa, että ajantasaista listaa on lähes mahdotonta löytää. Esimerkkejä voi kertoa. Fingridillä on tiedossa noin 3300 megawatin verran julkisia hankkeita. Ei-julkisia on paljon enemmän. Useat toimijat selvittävät parhaillaan sopivia maa-alueita.

Solarigon ja Skarta Energyn seuraava jättihanke rakennetaan Nivalaan ja Pyhäjärvelle käytöstä poistetun kaivoksen alueelle, jonka aurinkopuistoon tulee noin 120 000 aurinkopaneelia eli viisinkertainen määrä Juurakkoon verrattuna.

Itä-Suomessa Savonlinnassa on vireillä kaksi aurinkovoimapuistohanketta, laajuudeltaan ensi vaiheessa noin 70 megawattia, investointina puhutaan 60–70 miljoonasta eurosta. Toisessa kumppanina on Skarta Energy ja toisessa Winda Energy Oy.

Utajärven Solarpark Oy rakentaa voimalaa käytöstä poistetulle turvetuotantoalueelle. Yli 100 hehtaaria ja 80 megawattia. Lisäksi puiston yhteyteen tulee akkuvarasto.

Suurimpia tiedossa olevia hankkeita on rakenteilla oleva 206 megawatin aurinkopuisto Uudenkaupungin Kalannissa Lounais-Suomessa. Aurinkopuiston myy ja rakentaa valmiiksi suomalaiselle sähköyhtiölle Helen Oy:lle aurinkovoimahankkeiden kehitykseen keskittynyt kansainvälinen ib vogt -konserni.

Forus Oy suunnittelee aurinkovoimapuistoa Lappeenrannan Konnunsuon entiselle turvetuotantoalueelle. Alueen koko on 360 hehtaaria ja arvioitu aurinkovoimalan teho 250 megawattia.

Jukka Juola ajaa maastoautollaan hoitamassa bisneksiään. Välillä mennään Kallan saarelle veneellä rauhoittumaan. Liikemiehen mielestä yritystoiminnan on oltava kannattavaa. Lapsenlasten vuoksi annettu lupaus pidetään kuitenkin mielessä. Vihreään siirtymään panostetaan.

– Aurinkosähköpuisto on minun maalla. Maanomistajana on aina erilainen tunne, kun saa olla maanomistajana sellaisella alueella, jossa on tehty merkityksellisiä asioita. Aurinkosähkö merkitsee energiaomavaraisuutta ja mahdollisuutta irtautua venäläisestä hiilestä tulevaisuudessa.