Apu

Tällaisen sotkun taksiuudistus sai aikaan – ”Päättäjien pitäisi tulla kokeilemaan vuodeksi, miten tällä elättää perheensä”

Tällaisen sotkun taksiuudistus sai aikaan – ”Päättäjien pitäisi tulla kokeilemaan vuodeksi, miten tällä elättää perheensä”
Liikennelakia uudistettiin vajaat kolme vuotta sitten. Tarkoitus oli laskea hintoja ja lisätä kyytimäärää, mutta monin kohdin kävi päinvastoin. Kuljettajat ja asiakkaat pitävät uudistusta vuosituhannen virheenä.
Julkaistu: 20.10.2020

Syyskuisena lauantai-iltana klo 21.35 Helsingin päärautatieasemalla Taksit ovat tukkineet niille tarkoitetun Asema-aukion täyteen, autoja on holtittomasti viidessä rivissä.

– Paljonko maksaa kyyti Länsisatamaan, kysyn lähimpänä jalkakäytävää seisovan taksin kuljettajalta.

– 22 euroa, hän vastaa huonolla suomella.

En osaa vertailla hintoja ulkomuistista, joten hinta kelvannee. Olen avaamassa takaovea, kun toinen taksinkuljettaja yllättäen ohjaa minut rivakasti toiseen autoon.

Ympärilläni seisoo useita kuljettajia autojensa luona, kauempana kolme–neljä miestä käy kiivaalta näyttävää keskustelua kädet huitoen.

En halua seisoskella aukiolla pidempään, joten hyppään osoitettuun autoon. Kysyn kuskilta, paljonko kyyti Länsisatamaan maksaa. 22 euroa, hän vastaa.

Näkyvillä ei ole hinnastoja, ei kuljettajan eikä hänen yrityksensä yhteystietoja eikä y-tunnusta, eli Verohallinnon tai Patentti- ja rekisterihallituksen tunnusta rekisteröidystä yrityksestä.

"Jos joku olisi vaivautunut tutkimaan asioita, olisin voinut esittää kirjanpitoni, jonka mukaan en olisi voinut tehdä tätä työtä enää yhtään halvemmalla. Uudistuksessa ei ollut järjen häivää. Mitkään luvatut parannukset eivät toteutuneet. Täysin absurdia koko touhu. "
Carl-Eric Lindqvist, taksikuski

Pahimpaan korona-aikaan perustettu yritys

Kymmenen minuuttia myöhemmin saavumme Länsisataman ruuhkaan, Tallinnan-laiva on juuri saapunut. Taksimme pysähtyy kiireisesti lähimpään vapaaseen tilaan. Kuljettaja ilmoittaa hinnaksi 24 euroa ja tulostaa pyynnöstäni kuitin.

Kuitista selviää matkan hinta, loppumisaika, päivämäärä, maksupäätelaitteen rekisteröintinumeroita sekä yrityksen nimi yhteystietoineen. Kuitin alaosassa lukee: Säilytä kuitti, kauppiaan kappale.

Vuonna 2014 voimaan tulleen lain mukaan asiakkaan käteis- tai korttimaksun kuitissa pitäisi olla saamieni tietojen lisäksi y-tunnus, myytyjen palveluiden laji ja palveluista suoritettavan arvonlisäveron määrä. Lisäksi siinä pitäisi olla tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto.

Fonecta Finder -palvelusta saan selville, että tämä taksiyritys on ilmoitettu ennakkoperintä-, arvonlisä- ja kaupparekisteriin keväällä. Yrittäjä on uskaltanut perustaa taksifirman pahimpaan korona-aikaan.

Länsisatamassa taksista poistuessamme huomaamme Taksi Helsinki -yrityksen taksitarkastajan.

– Huomasitteko, että taksinne pysähtyi laittomasti risteysalueelle, joka oli selvästi merkitty kieltomerkein? hän kysyy.

Helsingin Amarillo-ravintolan, eli kotoisammin Mummotunnelin, eteen on ilmaantunut Aleksanterinkadun molemmille puolille epäviralliset taksitolpat. Vihreä valokyltti katolla on uudenkin lain vastainen.

Sääntely romukoppaan 2018

Tällaista on elämä valtion sääntelystä vapautetuilla taksimarkkinoilla. Uusi liikennepalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2018, ja alalle ryntäsi uusia, kouluttamattomia kuljettajia.

Yrittäjä- tai taksinkuljettajan koulutusta, kuljettajakokemusta tai paikallistuntemusta ei enää vaadita. Suomen kielen taidon pitäisi olla lain mukaan riittävä, mutta vaatimusta ei noudateta.

Romukoppaan lensivät myös määräsääntely, kiintiöt, enimmäishinta, asemapaikka-, liikennöinti- ja päivystysvelvoitteet, taksivalo sekä kuljettajan vaitiolovelvollisuus.

Taksamittarikaan ei enää ole laissa määritelty, vaan hinnoitteluperusteeksi riittää jokin ”vastaava laite”, esimerkiksi tablettitietokone. Lakiuudistuksessa toteutuivat taksialan pahimmat painajaiset, sanovat taksinkuljettajat.

– Uudistus oli suuri virhe. Siinä ei kunnioitettu oikeita taksinkuljettajia eikä ajateltu asioita loppuun saakka. Nyt alalle pääsee liian helposti, Taksi Helsingin kuljettaja Petri Haili kommentoi Länsisatamassa.

– Uudistuksen ainoa hyvä puoli on se, että päivystysvelvoite poistui, taksinkuljettaja Petri Haili sanoo.

Uudistuksessa tuhottiin ”maailman paras taksisysteemi”. Taksit olivat niin luotettavia, että niihin uskalsi laittaa vaikka lapsensa yksin matkustamaan. Vaan ei enää.

– Asiakkaat halveksivat nyt kaikkia kuskeja. Aiemmin tämä oli arvostettu ammatti.

– Onhan meissä suomalaissyntyisissäkin kuljettajissa huonoja kuskeja, mutta suomen kielen taidon pitäisi olla ensimmäinen vaatimus. Nyt ei tarvitse osata edes kirjoittaa osoitetta navigaattoriin, Haili jupisee.

Hän kertoo jutelleensa Jakomäessä päivystäneen ulkomaalaissyntyisen kuskin kanssa. Tämä kertoi saaneensa keikan Helsingistä Porvooseen. Hän ei uskaltanut lähteä, koska ei olisi osannut takaisin pääkaupunkiin.

– Nuoriso on alkanut käyttää vain Yangon tai Uberin kaltaisia välityspalveluja, Petri Haili sanoo.

Laki vei ison siivun töistä

Silmiinpistävää uudistuksessa on se, että taksia ajamalla ei enää saa perhettään elätettyä. Haili tekee pääammattinsa lisäksi talonmiehen ja kokin töitä. Lakiuudistus söi taksitöistä hänen arvionsa mukaan 30–40 prosenttia, ja koronapandemia pudotti ajot puoleen vuoden takaisesta.

– Päättäjien pitäisi tulla tänne kokeilemaan vuodeksi, miten tällä elättää perheensä.

Uusia taksinkuljettajan ajolupia myönnettiin Traficomin mukaan heinäkuusta 2018 kesäkuuhun 2019 mennessä 4 185, ja uusia taksiliikennelupia 4 377. Kukaan ei tiedä, paljonko nämä yrittäjät ovat ajaneet taksia, jos ovat ajaneet ollenkaan.

Helsingin päärautatieasemalle Petri Hailia ei saa enää päivystämään. Uudet kuljettajat ovat tuoneet alalle epätoivotun kulttuurin.

– Liikenteessä ajetaan päätähuimaavaa vauhtia, asiakkaita ei haluta palvella ja reviireistä tapellaan. Asiakkailla on oikeus valita taksinsa, mutta nämä niin sanotut villit kuskit vievät vaikka väkisin. Rautatieasemalla kuskit tappelevat keskenään, repivät asiakkaita käsistä ja hyppivät konepeltien päällä.

– Uudistus oli suuri virhe. Siinä ei kunnioitettu oikeita taksinkuljettajia eikä ajateltu asioita loppuun saakka. Nyt alalle pääsee liian helposti, Petri Haili kommentoi.

Oliko kuljettajista todella pulaa?

Nappaamme seuraavan taksin Helsinginkadulta Kruununhakaan ravintola Pataässän eteen. Kuski on ystävällinen ja puhuu hyvää suomea. Kuitissa on tarvittavat tiedot, hinta kuuden minuutin matkasta 15 euroa. Takapenkkien jalkatilassa pyörii tyhjä kolmioleivän muovipakkaus.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan taksilaki uudistettiin, sillä ala oli liian säännelty ja asiakkaat kärsivät korkeista hinnoista ja saatavuusongelmista. Ennen kaikkea ”kuljettajista oli pulaa”. Tätä ministeriö toisteli.

Maaliskuussa 2019 ministeriö muistutteli, että ”vanha taksisääntely rajoitti yrittäjyyttä ja esti alan kasvun. Liikennepalvelulain tavoite on lisätä taksipalvelujen käyttöä.”

Toisin kävi.

"Taksialaa huolettavat eniten harmaa talous, eli laiton liiketoiminta ja veronkierto, kuluttajien luottamuksen murentuminen ja taksien saatavuus, joka toteutuu eri tavalla eri puolella maata." Timo Koskinen, Taksiliiton toimitusjohtaja

"Taksialaa huolettavat eniten harmaa talous, eli laiton liiketoiminta ja veronkierto, kuluttajien luottamuksen murentuminen ja taksien saatavuus, joka toteutuu eri tavalla eri puolella maata."
Timo Koskinen, Taksiliiton toimitusjohtaja

Rahaa ei tule ovista ja ikkunoista

Helsinki Taksin kuljettaja Carl-Eric Lindqvist kertoo puhelimitse, että lakiuudistuksen jälkeen taksien käyttö väheni, ja maaseudulla tapahtui juuri se, mitä yritettiin välttää: pienillä paikkakunnilla taksia ei saa enää kirveelläkään, kun kuskeilla on oikeus siirtyä rahakkaammille apajille.

– Jos joku olisi vaivautunut tutkimaan asioita, olisin voinut esittää kirjanpitoni, jonka mukaan en olisi voinut tehdä tätä työtä enää yhtään halvemmalla. Uudistuksessa ei ollut järjen häivää. Mitkään luvatut parannukset eivät toteutuneet. Täysin absurdia koko touhu.

Lindqvistin mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana taksinkuljettajuus sivutoimisena lisätyönä ei enää kiinnostanut ”syntyperäisiä suomalaisia” opiskelijoita ja poliiseja. Hinnoittelussa oli jääty jälkeen muusta yhteiskunnasta.

– Isot taksifirmat alkoivat palkata ulkomaalaisia kuskeja. Se kuljettajapulan harha tulee siitä, kun ihmiset muutaman kerran vuodessa joutuivat odottamaan taksia. Minkä muun liiketoiminnan voit mitoittaa kahdesti vuodessa tapahtuvan huippukysynnän mukaan?

Lindqvistin mukaan usein luullaan, että hienoilla autoillaan suhaavat taksinkuljettajat ovat rikkaita. Mutta auton osto on pieni kulu polttoainemenoihin verrattuna.

– Ihmiset näkevät vain sen, että jos 20 minuutin matkasta velotetaan 40 euroa, tuntipalkaksi tulee 120 euroa. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Ei ymmärretä, ettei taksikuskilla ole keikkaa tasaisesti koko ajan.

Lakiuudistajat eivät ole ymmärtäneet, ettei taksialaa voi uudistaa samalla muotilla kuin muita aloja. Taksit eivät voi myydä kyytejä puolella hinnalla tiettyyn aikaan, kun takeita kyytitarpeista juuri ”happy hourin” aikaan ei ole.

– Taksamittareiden pakollisuuden poistamista perusteltiin sillä, että taksiyrittäjät maksavat kyllä veronsa säntillisesti. Sehän juuri on ollut suomalaisten lempipuuhaa, verojen maksaminen! Lindqvist veistelee.

Abdi Saidshire on kuljettanut taksia kolme vuotta. Vuoden alussa hän perusti yrityksen. – Minulla on koulutus ja taksilupa, osaan reitit ja olen läpäissyt Trafin ajovarmuustestin.

Taksikyytien hinnat nousivat

Pudottiko markkinoiden vapautuminen sitten taksikyytien hinnat? No ei.

Tilastokeskuksen mukaan taksimatkat olivat koko maan kuluttajahintavertailussa huhtikuussa 2019 yhdeksän prosenttia kalliimpia kuin huhtikuussa vuotta aikaisemmin.

Hinnat voivat nykyään olla mitä tahansa, ja usein asiakkaan on mahdotonta tietää, mihin taksa perustuu: matkustusajankohtaan, taksin tilaustapaan, alueen kysyntään vai liikenneruuhkaan. Taksa voi perustua toki myös siihen, että sellaiseksi taksiyrittäjä on hintansa halunnut määritellä.

Länsisatamassa Taksi Helsingin nimettömänä pysyttelevä taksitarkastaja kertoo, että eräältä asiakkaalta uusi taksiyrittäjä oli veloittanut matkasta Helsingin keskustasta Meilahden sairaalaan 250 euroa. Taksi Helsingin arkitaksoilla Meilahden-matkan hinnan pitäisi olla noin 20 euroa.

Apu-lehden toimitukselle 50-vuotias nainen kertoi ottaneensa taksin Helsingin päärautatieasemalta, päämääränä lähikaupunginosa Punavuori. Autossa ei ollut taksamittaria. Kun asiointi ei suomeksi onnistunut, asiakas kysyi hintaa englanniksi. Kujettaja sanoi hinnaksi 40 euroa.

Asiakas sanoi ajaneensa pari päivää aikaisemmin pidemmän matkan Helsingin keskustassa 18 eurolla eikä halunnut maksaa ylihintaa. Kuljettaja suuttui, alkoi huutaa ja hänen käytöksensä muuttui pelottavaksi. Rahasta riideltiin perille asti, lopulta asiakas antoi 20 euroa ja juoksi kiireesti pois.

Taksamittarina voi toimia iPad.

Poliisi joutuu selvittämään taksiruuhkaa

Helsingin Kruununhaassa karaokeravintola Pataässän eteen on ilmestynyt laiton taksitolppa. Kävelemme valokuvaajan kanssa Senaatintorille, jossa seisoo poliisipartio.

Nimettömäksi jäävä konstaapeli kertoo, että uudet taksiyrittäjät ruuhkauttavat toisinaan Rautatieaukion niin, että poliisipartiot kutsutaan hätiin. Taksiyrittäjät soittavat liikennehäiriöistä hätäkeskukseen: yksinyrittäviä takseja eivät valvo yrityksen omat taksitarkastajat, vaan poliisi.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Onninen kommentoi puhelimitse taksiyrittäjien valvontaa. Hän muistuttaa, että hätäkeskukseen saa soittaa vain, jos ihmisen henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on uhattuna.

– Poliisi valvoo lainsäädäntöä, joka on voimassa, tässä tapauksessa liikenne- ja kuljettajalupien voimassaoloa sekä hinnastojen näkyvyyttä. Teemme myös Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja verottajan kanssa kohdennettuja tarkastuksia.

Hän myöntää, että taksit olisi helpompi tunnistaa liikenteessä, jos niissä olisi pakolliset tunnisteet.

Harmaan talouden rikollisuutta taas olisi helpompi valvoa, jos taksamittarit olisivat taksiautoissa edelleen pakollinen varuste.

– Poliisille tullut taksipalaute koskee tyypillisesti kuljettajien kielitaitoa ja ympäristön tuntemuksen puutetta sekä mahdollista luvatonta taksiliikennettä. Ne aiheuttavat asiakkaissa turvattomuuden tunnetta erityisesti isojen kaupunkien rautatieasemilla ja lentokentillä.

Abdi Saidshire avaa kyydin päätteeksi asiakkaille oven. – Ennen koronaa tilanne oli hyvä, asiakkaita oli paljon.

Sipilän hallituksen aikaansaannoksia

Suomalaiset taksiyrittäjät ja asiakkaat ovat yksimielisiä: lakiuudistus on täysi fiasko. Miksi se runnottiin kovalla vauhdilla läpi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa?

Monet syyttävät liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä (sit. kesk.).

Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen ei syytä taksiuudistuksesta vain Berneriä, vaan toteaa, että Sipilän hallitukseen osui pääministeriksi ja liikenne- ja viestintäministeriksi kaksi ääriliberaalia toimitusjohtajaa. Berner ilmoitti ensitapaamisella, ettei ollut tyytyväinen vanhanaikaisena, ylisäänneltynä pitämäänsä taksiliikenteeseen.

– Kävi selväksi, että ministeri Berner aikoo vapauttaa markkinan. Keskustapuolueen vanhat voimat eivät päässeet ääneen, eikä kellään ollut perspektiiviä, miten yhteiskunnallisia muutoksia tehdään. Yleisellä tasolla ymmärrän, että mentiin tähän suuntaan, mutta on mahdoton ymmärtää, että muutoksessa mentiin äärilaidasta toiseen, Timo Koskinen sanoo.

Ja nyt, kuten farsseissa aina, kehityksessä mennään takaisinpäin.

Taksilakiin on esitetty muutoksia, jotka tulevat hallituksen käsittelyyn lokakuussa. Eduskunnan pitäisi nuijia lakimuutokset voimaan pikaisesti, jotta ne eivät jäisi valtion budjettikiireiden alle marraskuussa.

– Taksialaa huolettavat eniten harmaa talous, eli laiton liiketoiminta ja veronkierto, kuluttajien luottamuksen murentuminen ja taksien saatavuus, joka toteutuu eri tavalla eri puolella maata, Koskinen jatkaa.

Miksi mennä Mannerheimintiellä hotelli Marskin täysinäiselle taksitolpalle, kun omansa voi perustaa vaikka tienristeykseen?

Taksamittari halutaan takaisin

Tavoitteena on, että taksiyrittäjät pystyisivät hankkimaan elantonsa, huolehtisivat yhteiskunnallisista velvollisuuksistaan ja asiakkaat saisivat kohtuullista palvelua.

Takaisin tarvitaan siis taksamittari, taksitunnus ja koulutusvaatimukset.

– Taksamittari oli tehokas tapa kerätä tarvittavat tiedot vero-, sosiaali- ja eläkemaksujen varmistamiseksi. On sama, onko laite taksamittari tai jokin  muu. Oleellista on tietojen oikeellisuus, Taksiliiton Koskinen sanoo.

Alan suurin ongelma on nyt laiton liikenne.

Laillinen taksinkuljettaja joutuu kilpailemaan esimerkiksi nettiryhmien kanssa, joilla kyytejä tarjotaan ilman lupia.

– Emme pelkää tervettä kilpailua, mutta haluamme samat pelisäännöt kaikille ja palveluista luotettavimpia.

Helsingin Asema-aukio on taksimarkkinoiden vapautuksen jälkeen ollut usein tukossa. Asiakkaista ja kyydeistä taistellaan välillä kuskien nujakointiin asti.

Koskisen mukaan taksien saatavuusongelmaa ei voi enää lainsäädännöllä ratkaista, kun määräsäätelystä luovuttiin.

– Ministeriön pitäisi asettaa laajapohjainen selvitystyöryhmä, joka selvittäisi, mikä on taksien osa julkisessa liikenteessä. Ei se auta, että pienelle paikkakunnalle kulkee juna, jos asemalta ei saa taksia kotiin.

Jatkamme Helsingin yössä, jossa holtiton taksiliikenne rehottaa.

Mannerheimintielle hotelli Marskin taksitolpan viereen on syntynyt laittomia taksitolppia.

Yritteliäimmät ovat parkkeeranneet Kalevankadun kävelyosuuden päähän, jotta öinen juhlija törmää taksiin, jollei satu kuulemaan kuskin kutsuhuutoa.

Kello on 22.58 lauantai-iltana. 

Lönnrotinkadulla taksi seisoo odottamassa asiakkaita puoliksi suojatien päällä. ●

2 kommenttia