Syöpää ei voi varmuudella välttää, mutta omaa riskiä voi pienentää – Jopa tatuoinnit voivat lisätä syöpäriskiä

Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Jos katsahdat ystäväjoukkoasi tai työporukkaasi, hyvin suurella todennäköisyydellä joku teistä saa syövän – ellei ole jo saanut.

Syövän yleistymiselle on kaksi syypäätä: väestön ikääntyminen ja länsimaiset elämäntavat. Vanhenemiselle ei kukaan ainakaan vielä mahda mitään, mutta elintavoilla sairastumisriskiä voi pienentää. On arvioitu, että elintavoilla voisi ehkäistä jopa 40 prosenttia syövistä.

Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, professori Timo Joensuu olisi varovaisempi antamaan prosenttilupauksia. On totta, että jos kaikki suomalaiset alkaisivat lenkkeillä, söisivät enemmän kasviksia ja tumppaisivat tupakan, syöpätapaukset vähenisivät. Yksittäisen ihmisen kohdalla asia ei kuitenkaan ole yhtä suoraviivainen. Syöpä on valitettavasti arpapeliä.

– Mitä enemmän on riskitekijöitä, sitä suurempi todennäköisyys on saada syöpä. Mutta vaikka olisi kaikki riskitekijät, ei välttämättä saa syöpää. Ja vaikkei olisi mitään riskitekijöitä, voi silti saada syövän, Joensuu sanoo.

Syöpäriskin suuruuteen kannattaa silti pyrkiä vaikuttamaan. Tutkimukset ovat osoittaneet useita keinoja, jotka ehkäisevät syöpiä.

Ruokapöydässä kansalliset ravitsemussuositukset ovat hyvä ohjenuora: Syö paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja – vähintään 500–800 grammaa päivässä – sekä täysjyväviljoja. Suosi pehmeitä rasvoja. Syö harkitusti punaista ja prosessoitua lihaa, ja vältä kovia rasvoja, sokeria ja suolaa.

Joensuu tyrmää kuitenkin tämän tyyppiset ohjeet: juo vihreää teetä tai syö papuja. Mikään yksittäinen ruoka ei suojaa syövältä, vaan monipuolisuus on tärkeintä.

– Suosittelen työpaikkaruokailua kaikille, joille se on mahdollista. Buffetissa on yleensä monipuolinen salaattipöytä sekä myös kasviproteiinia ja kalaa tarjolla.

Rintasyöpä ja eturauhassyöpä ovat suomalaisten yleisimmät syövät. Niitä seuraavat paksu- ja peräsuolen syövät. Erityisesti paksusuolen syövät ovat lisääntyneet.

Joensuun mukaan syynä ovat länsimaiset elintavat, erityisesti punainen ja prosessoitu liha. Punaisessa lihassa on hemirautaa, joka saattaa lisätä soluvaurioita aiheuttavien happiradikaalien muodostumista, mikä puolestaan kasvattaa syöpäriskiä. Lihavalmisteissa taas on natriumnitriittiä, mikä voi lisätä suolistosyöpää aiheuttavien yhdisteiden muodostumista.

Liikunnan ehkäisevistä vaikutuksista tutkimusnäyttö on vaikuttavinta rinta-, paksusuoli- ja kohdunrunkosyövässä.

– Kävely on loistavaa hyötyliikuntaa, ja lihaskunnosta kannattaa huolehtia, jotta pystyy liikkumaan vanhoille päiville saakka.

Liikunnalla on suotuisia vaikutuksia muun muassa insuliiniherkkyyteen, immuunipuolustukseen ja solujen korjautumiseen. Joensuu lisää, että liikunnan ja ravinnon merkitys kiteytyy paljolti painonhallintaan. Ylipaino ja vyötärölihavuus lisäävät merkittävästi syöpäriskiä.

– Omille potilailleni annan metrin mittanauhoja. On tärkeämpää mitata vyötärön ympärystä kuin painoa. Miehillä sen tulisi olla alle metri, naisilla alle 90 senttiä.

Vyötärölihavuudessa rasva kerääntyy sisäelinten ympärille. Se aiheuttaa aineenvaihduntahäiriöitä ja pitkäaikaisen tulehdustilan, joka voi edistää syöpäsolujen syntymistä.

On arvioitu, että tupakka aiheuttaa 89 prosenttia miesten ja 59 prosenttia naisten keuhkosyövistä. Mutta ei siinä vielä kaikki. Se lisää myös kurkunpää-, haima- ja virtsarakkosyövän riskiä.

– Hoidin aikoinaan Helsingin yliopistollisessa sairaalassa levinneeseen virtsarakkosyöpään sairastuneita. Yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat tupakoitsijoita. Tämä yksi puolestaan asui miehensä kanssa, joka poltti tupakkaa sisällä.

Nuuska on ihan yhtä arvaamatonta. Joensuun mukaan se ei pelkästään lisää suun alueen syöpiä vaan myös peräsuoli-, maha- ja haimasyöpiä. Se heikentää myös eturauhassyövän ennustetta.

Ei yllätä, että alkoholi liittyy pahislistalle. Joensuu sanoo, että mitä väkevämpi alkoholi, sitä karskimmat vaikutukset.

– Jättäisin konjakkiryypyt vain erittäin harvoihin ja valittuihin tilanteisiin.

Nykyisin alkoholia ei suositella käytettäväksi lainkaan, koska sille ei ole voitu asettaa turvallista rajaa. Alkoholilla on yhteys ainakin rinta- ja maksasyöpään. Yksi päivittäinen alkoholiannos lisää rintasyöpään sairastumisen riskiä noin kymmenen prosenttia.

Tuorein löytö ovat tatuoinnit. Ruotsin Lundin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan jo yksi tatuointi voi lisätä riskiä sairastua imusolmukesyöpään 21 prosentilla. On arveltu, että tatuointi saattaa laukaista matala-asteisen tulehduksen, joka voi käynnistää syövän kehittymisen. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan.

Joensuu lisää, että myös spekulointi influenssarokotuksen tarpeellisuudesta osuu syöpiin. Moni kuvittelee, että sairastettu influenssa vahvistaa immuunipuolustusta. Toisen näkemyksen mukaan vakava influenssa aiheuttaa kehossa tulehdussolumyrskyn, joka voi jättää jälkeensä solumuutoksia. Kun nämä muutokset jäävät kehoon elämään, ne voivat lisätä syöpäriskiä vielä vuosienkin jälkeen.

– Itse suosittelen rokotusten ottamista, Joensuu sanoo.

Harva ajattelee, että syöpä koskettaisi itseä. Vasta jos syöpä tulee jollekin tutulle, havahdumme asiaan: se voi tulla minullekin.

– Vasta sitten moni alkaa miettiä ja ehkä tehdäkin jotain omille riskitekijöilleen.

Elintapojen lisäksi seulonnat ovat parasta ennaltaehkäisyä. Joensuun viesti on: käykää niissä.

Rintasyövän mammografiaan kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset kahden vuoden välein.

Kohdunkaulansyövän seulonta on 30–65-vuotiaille naisille joka viides vuosi.

Suolistosyövän seulonta aloitettiin 60–68-vuotiaille vuonna 2022. Se laajenee vähitellen 56–74-vuotiaisiin.

– Nykyään monet miehet käyvät oma-aloitteisesti PSA-testissä, jossa suurentunut arvo voi ilmentää eturauhassyövän riskiä. Testiin hakeutumisen lisääntyminen on hyvä suuntaus, sillä eturauhassyöpä voi olla pitkään oireeton, Joensuu lisää.