Syksyn 2020 kirja-arvioita: Juice, Hogan, Dahl ja Owens
Kulttuuri
Syksyn 2020 kirja-arvioita: Juice, Hogan, Dahl ja Owens
Tällä kertaa esittelyssä on kirjoja, joiden päähenkilöt kulkevat omia polkujaan, muiden mielipiteistä välittämättä.
Julkaistu 30.9.2020
Apu

Juice puhuu – kootut muistelmat Vol II (Into)

Maaliskuussa julkaistun kirjan Juice puhuu – kootut muistelmat Vol I. (Into) kansi lupasi tarinaa ”musiikista, elämästä ja Tampereesta”, tuore Vol II. taas ”rakkaudesta, kuolemasta ja 80-luvusta”. Tamperelaisessa Radio 957:ssa esitetyn 40-osaisen radiosarjan leikkaamattomasta haastattelumateriaalista (1989–1990) kahdeksi kirjaksi koottu annos Juice Leskisen puheita aaltoilee verbaalivirtuoosin oivalluksista ja kappaleiden taustoituksesta joutavaan, valkoviinissä lilluvaan höpinään. Yhtä kaikki Juice puhuu -kaksikko on kiinnostava matka taiteilijan maailmaan, jonka keskipiste oli hän itse. Pomo puhuu pidäkkeettä, ja tämä erottaa Vol I:n ja Vol II:n muusta Juice-kirjallisuudesta, monin paikoin jopa kaksikon eduksi.

Jukka Väänänen

Ruth Hogan: Lauluja variksille (Bazar)

Ruth Hogan ihastutti jo esikoisellaan Kadonneiden tavaroiden vartija (Bazar) (lue arvio siitä täältä), ja uusi Lauluja variksille (Bazar) on vielä sitäkin parempi.

Suru määrittää Mashan elämää, ja hän käsittelee sitä simuloimalla uimahallissa hukkumista, kulkemalla hautausmaalla koiransa kanssa ja kehittelemällä tarinoita sinne haudatuista lapsista. Samalla hautausmaalla käy myös toinen nainen, jota Masha kutsuu Sallyksi. Hän huutelee ärräpäitä, ruokkii variksia ja laulaa. Alice on yksinhuoltaja, jota painaa karmea salaisuus.

Tarina on jälleen ihana yhdistelmä ystävyyttä ja menetystä, surua ja elämän pieniä ilon hetkiä. Päähenkilöt – sivuhenkilöistä puhumattakaan – ovat hieman eksentrisempiä kuin esikoisteoksessa, mutta Hogan löytää heillekin oman paikan maailmassa. Hoganin lämminhenkisyys toimii yhä, vaikka kirjassa törmätään myös ikäviin asioihin.

Kaiken kaikkiaan Lauluja variksille on ihana lukukokemus ja nostattaa odotuksia Hoganin seuraavaa kirjaa kohtaan!

Selina Keränen

Arne Dahl: Vapaus (Into)

Sam Berger & Molly Blom -sarja jatkuu nyt jo neljännessä kirjassa. Löydämme Bergerin eräänlaisesta limbosta, selvittämästä vakuutuspetoksia – ja kaiken lisäksi hänelle raskaana ollut Blom on kadonnut. Bergerin selvitettäväksi päätyvä kidnappaus muuttaa kuitenkin kaiken. Miksi kukaan haluaisi siepata siivoojan? Liittyykö Venäjän mafia asiaan?

Vapautta ei voi pitää hyvänmielen kirjana, ja Berger ja kuvioihin palaava Blom saavat vastaansa ihmiskunnan pohjasakkaa, joka ei kaihda väkivaltaa. Toiminta on kuitenkin suoraviivaista ja juoni pitää mielenkiinnon yllä aina loppukoukkuun asti.

Kirjan loppu enteilee parivaljakolle jatkoa. Jo viime vuonna Arne Dahl kertoi Avulle, että erityisesti Molly Blomin tarinan jatkaminen kiinnostaa häntä.

Selina Keränen

Delia Owens: Suon villi laulu (WSOY)

Delia Owens vie lukijan keskelle mystistä suomaisemaa Pohjois-Carolinan marskimaille. Kirja saa lähtösysäyksensä epäilyttävästä kuolintapauksesta, mutta todellinen tarina tapahtuu menneisyydessä, jossa surkeat kortit elämälleen saanut Kya Clark saa tuta elämän kovuuden jo lapsena. Yksi kerrallaan perheenjäsenet hylkäävät hänet, viimeisimpänä väkivaltainen isä, eikä yhteiskunnastakaan ole apua. Sisukas Kya ei kuitenkaan anna periksi. Hän raivaa itsensä pilkan kohteesta menestykseen, omilla ehdoillaan.

Eläintieteilijänä uransa luonut Delia Owens maalaa upeasti kuvaa marskimaan luonnosta, joten lukija tuntee lähes olevansa paikan päällä. Luontokuvauksen lisäksi Suon villi laulu tarjoaa kasvutarinan ja varsin näppärän salapoliisikertomuksen. Hiljalleen nykypäivä ja menneisyys kuroutuvat toisiaan kohti, kunnes tarinalinjat lopulta kohtaavat dramaattisesti.

Luonnonlapsi Kya ja hänen symbioosinsa ympäröivän luonnon kanssa vievät lukijan mennessään. Kivenkovan realismin sijaan kyseessä on eräänlainen aikuisten satu, ja varsin valloittava sellainen.

Selina Keränen

Kommentoi »