Apu

Nyt on aikaa lukea: arvioimme 16 uutuuskirjaa dekkareista novelleihin

Nyt on aikaa lukea: arvioimme 16 uutuuskirjaa dekkareista novelleihin
Etsitkö luettavaa? Listasimme toimituksen alkuvuoden suosikkikirjoja.

Suljettujen ovien takana

Ninni Schulmanin kirjoista on sanottu, että ne ovat erinomainen sekoitus jännitystä ja arkea. Täydellinen kuvaus! Ruotsalaisdekkaristin kirjasarja toimittaja Magdalena Hanssonista ja muista Hagforsin asukkaista on ehtinyt jo neljänteen suomennokseen. Älä kerro kenellekään tempaisee aiempien kirjojen tapaan nopeasti mukaansa.

Ninni Schulman

Hansson ja poliisit selvittelevät tahoillaan katoamistapausta, ja samalla keritään auki pikkukaupungin kipupisteitä ja salaisuuksia. Hansson palasi sarjan ensimmäisessä osassa (Tyttö lumisateessa, Tammi 2017) takaisin kotikaupunkiinsa Hagforsiin Tukholman-vuosien ja avioeron jälkeen, ja vaikka Hagforsista löytyi töitä ja perhe, hän kipuilee yhä päätöksen kanssa - etenkin, kun yksinäinen työ ainoana paikallistoimittajana vähillä resursseilla asettaa hänet vaikeaa kilpailuasemaan kilpailijoiden kanssa. Naapurilehden kollega tuntuu aina vetävän pidemmän korren uutisoinnissa, eikä poliiseista irtoa mitään. Tuttuun tapaansa Hansson alkaa skuuppia etsiessään tehdä omia selvityksiään, ja pian hän onkin jo vaarallisilla vesillä.

Ninni Schulman: Älä kerro kenellekään (Tammi)

SELINA KERÄNEN

Ajan hengessä

Karin Slaughter on dekkarimaailman taattu osaaja. Will Trent- ja Sara Linton -sarjoja jatkava Viimeinen leski ei kuitenkaan ole ehkä kaikkein terävintä Slaugheria. Alkupuolella lukeminen tökkää teatraalisiin kielikuviin ja päähenkilöiden hämmentävään nerouteen paineen alla. Vauhtiin päästyään kirja on kuitenkin ihan perusvetävä dekkari. Mukaan on neulottu viime aikojen puheenaiheet uusnatseista, vihaisista valkoisista miehistä, terrori-iskuista, rokotevastaisuuden myötä palaavista taudeista ja Handmaid’s Tale -henkisistä dystopioista, joissa perinteiset arvot ovat kunniassa ja mies perheen pää. Tällä kertaa Sara Linton joutuu kidnapatuksi ja Will Trent yrittää pelastaa hänet. Taustalla on pommi-isku ja tuhansien henkeä uhkaava salaliitto.

Karin Slaughter: Viimeinen leski (HarperCrime)

SELINA KERÄNEN

Vanhempien painajainen

Kaksi 18-vuotiasta englantilaistyttöä katoaa Thaimaassa, ja hätääntyneet vanhemmat joutuvat toimittajien valokeilaan. Yksi toimittajista on Fiona Bartonin luottohahmo Kate Waters, jonka omankin pojan sijainnista on epäselvyyttä. Vähitellen käy ilmi, että asiat ovatkin luultua huonommin, niin tytöillä kuin Watersin pojallakin. Watersin ja komisario Bob Sparkesin yhteistyö jatkuu Fiona Bartonin Epäillyssä hieman kuoppaisesti, eivätkä molempien yksityiselämän huolet ainakaan vähennä kitkaa. Tarinan suhteen toimittajan ja etsivän yhteistyö toimii kuitenkin hyvin ja sähäkkä Waters tuo tarinaan dynaamisuutta.

Fiona Barton: Epäilty (Bazar)

SELINA KERÄNEN

Kansainvälisesti

Pascal Engman löi itsensä näyttävästi läpi Patriootit-esikoisromaanillaan (WSOY) kaksi vuotta sitten. Uusi trilleri Polttava maa jatkaa hengästyttävää tahtia, sillä entinen Expressenin toimittaja taitaa sujuvan tekstin ja jännityksen rakentamisen.

Chileläis-ruotsalainen Engman hyödyntää juuriaan myös Polttavassa maassa, sillä tarina sijoittuu sekä Ruotsiin että Chileen ja myös Chilen lähihistoria saadaan kudottua mukaan. Kuvottavia roistoja löytyy molemmista maista.

Entinen eliittisotilas Nicolas Paredes ja hänen lapsuudenystävänsä Ivan Tomic keksivät keinon ansaita helppoa rahaa. Komisario Vanessa Frank joutuu vaikeuksiin töissä. Carlos Schillinger pyörittää Chilessä saksalaissiirtokuntaa ja sen sairaalaa, jossa puuhaillaan hämäriä. Löytyykö näiden henkilöiden väliltä yhteys?

Pascal Engman: Polttava maa (WSOY)

SELINA KERÄNEN

Murhapäiväni murmelina

Stuart Turton on kehitellyt hitaasti aukeavan mutta lopussa vauhtiin pääsevän tarinan Blackheathin kartanon murhamysteeristä. Metsästä heräävä mies joutuu luuppiin, josta hän pääsee vain, jos hän pystyy selvittämään murhan – joka päivä uusissa nahoissa, eri miehenä. Syvemmällä tasolla tarina pohtii, voimmeko me muuttua ja tulla paremmiksi ihmisiksi vai kannammeko huonoja puoliamme hautaan asti.

Stuart Turton: Evelynin seitsemän kuolemaa (Otava)

SELINA KERÄNEN

Arki jää kauas

Ruth Hoganin Kadonneiden tavaroiden vartija kertoo maailmasta, jota ei enää oikeastaan ole, vaikka se sijoittuukin paikoin nykypäivään. Sen päähahmot elävät kuitenkin niin omassa kuplassaan, että arki tuntuu kaukaiselta. Kirjailija Anthony Peardew pelastaa ja säästää löytämiään tavaroita siinä toivossa, että saisi ne joskus palautettua oikeille omistajilleen. Jokaisella tavaralla on myös tarina. Eri aikakausien ja eri ihmisten välillä liikkuva kirja on varsin ihastuttava.

Ruth Hogan: Kadonneiden tavaroiden vartija (Bazar)

SELINA KERÄNEN

Menneisyyden haamut

Pienet brittiläiset rantakaupungit ovat omalaatuisine asukkaineen yleensä hyvä miljöö melkein mille tahansa tapahtumille, niin tälläkin kertaa. Lisa Jewellin Löysin sinut seuraa samanaikaisesti paria eri mysteeriä – joskin nopeasti käy ilmi, että mysteereillä on yhteys. Suurpiirteinen yksinhuoltaja Alice löytää rannalta kylmettyneen miehen, jolla on muistinmenetys. Samaan aikaan vastikään Lontoon lähelle Kiovasta muuttaneen Lily Monrosen puoliso katoaa. Onko kyseessä sama mies? Ja onko hänen menneisyydessään jotain synkkää? Kirja poukkoilee eri paikkojen ja aikojen välillä, mutta Alicen ja rannalta löytyneen Frankin tarina imee mukaansa.

Lisa Jewell: Löysin sinut (WSOY)

SELINA KERÄNEN

Ihanaa nostalgiaa

Avun entinen toimituspäällikkö Tuomas Marjamäki on rakentanut esikoisromaaninsa jännittävällä tavalla. Hän sekoittaa suomalaisen elokuvan historiaa keksittyihin tapahtumiin ja henkilöihin. Resepti toimii.

Kirjan päähenkilö Kauno Brandt oli aikansa suosituimpia elokuvanäytteijöitä, joka rakasti valkokankaalla ihanaa Eevaa, mutta oli naimisissa arkisen Annikkinsa kanssa. Kolmikon suhteet ovat yksi romaanin salaisuuksien lähde.

Kirjan tapahtumat käynnistyvät, kun iäkäs Kauno löytää kadulta loukkaantuneen miehen ja pelastaa tämän hengen. Uhri sattuu olemaan tosi-tv-julkkis, joka tietysti kailottaa kovasta kohtalostaan medialle. Näin Kaunon vuosikymmenten hiljaiselo päättyy ja hänet tempaistaan lööppeihin.

Erityisesti Kaunosta kiinnostuvat iltapäivälehden nuori pätkätyöläinen Ella sekä juorutoimittaja Esko Kärkkäinen, joka ei kaihda kyseenalaisimpiakaan keinoja jutun saadakseen. Meille toimittajille kirja tarjoaa herkullisen tilaisuuden arvuutella, keistä kollegoista Marjamäki on piirteitä hahmoihinsa ottanut.

Juoni etenee jouhevasti, teksti on helppolukuista ja monin paikoin humoristista. Mukana on ihanaa nostalgiaa, ripaus jännitystä ja aimo annos romantiikkaa.

Tuomas Marjamäki: Myöhäistä katua (Docendo)

MARJA AARNIPURO

Halusta ja haluttomuudesta

”Jos sivusuhteita markkinoitaisiin tapana kerätä pisteitä aktiivisuusrannekkeeseen, ne todennäköisesti yleistyisivät Suomessakin.” Näin pohtii Klaara, joka on naimisissa ja rakastaa miestään, mutta ei halua seksiä tämän kanssa – vaan ihan muiden miesten. Työ ja perhearki vievät kotona voimat.

Pari kokeilee avointa suhdetta: nyt on lupa olla kenen kanssa haluaa. Klaara kirjautuu Tinderiin, tapaa miehiä hotellihuoneissa ja deittailee ulkomaillakin. Ystävät ihmettelevät.

Riikka Suomisen esikoisteos haastaa hauskasti yleisiä parisuhdetotuuksia. Miksi rakkauden mittari on yksiavioisuus, vaikka joka kolmas pettää ja puolet liitoista päättyy eroon? Eikö haluttomuus ole ihan tavallinen tapa reagoida pitkässä suhteessa? Tässä viihderomaanissa romanttinen rakkaus ei olekaan pääosassa. Suominen on kertonut elävänsä itsekin avoimessa suhteessa.

Jos on lukenut aiemmin parisuhdekirjallisuutta, teksti tuntuu paikoin tutun kertaamiselta.

Riikka Suominen: Suhteellisen vapaata (Otava)

MILKA SAUVALA

Tempaa mukaansa

Kate Quinnin Metsästäjätär kannattaa aloittaa hyvässä asennossa ja hyvällä ajalla, sillä kun tarina alkaa keriytyä auki, kirjaa ei enää halua laskea käsistään. Historiallinen romaani onnistuu lähestymään toista maailmansotaa ja sitä seurannutta natsien metsästystä uudella otteella. Erityisen kiinnostavan siitä tekee naisten roolin nostaminen esiin toisessa maailmansodassa, niin hyvässä kuin pahassa.

Siperian kasvatti Nina Markova selviää karusta lapsuudesta unelmaansa lentäjäksi ja päätyy yöpommittajaksi saksalaisten parissa kauhua herättävien ”yönoitien” joukkoon. Amerikkalainen Jordan McBride haaveilee valokuvaajan urasta ja päätyy ikuistamaan varsin kiinnostavia kohtaita lähipiirissään – etenkin isän salaperäisestä uudesta vaimosta paljastuu kuvissa uusia puolia. Britti Ian Graham on entinen sotakirjeenvaihtaja, joka sodan jälkeen etsii natseja – ennen kaikkea Metsästäjätärtä, joka tappoi hänen veljensä. Metsästäjätär on natsi-ideologian sisäistänyt SS-upseerin rakastajatar, joka sodan loppumetreillä tappoi epäröimättä lapsia ja pakolaisia. Viha häntä kohtaan tuo lopulta tämän sekalaisen joukon yhteen. Saadaanko natsirikollinen kiinni vai jatkaako hän rikoksiaan?

Kirjan hahmot ovat moninaisuudessaan erinomaisia ja maustavat hyvin tarinaa vaikkapa venäläisillä kansantaruilla. Heidän myötään kirjasta tulee myös tarina omien pelkojen kohtaamisesta.

Kate Quinn: Metsästäjätär (HarperCollins)

SELINA KERÄNEN

Rakkautta post it -lapuilla

Tiffy on kipeästi asunnon tarpeessa, mutta rahat eivät riitä sikamaisen kalliissa Lontoossa juuri mihinkään. Niinpä hän tarttuu niin ikään rahapulassa olevan Leonin erikoiseen tarjoukseen: kimppakämppään, jossa on vain yksi sänky. Yövuoroa tekevä Leon nukkuu sängyssä päivisin ja Tiffy öisin. Tiukkojen sääntöjen tarkoituksena on varmistaa, etteivät he koskaan kohtaa.

Tiffy ja Leon alkavat jättää toisilleen viestilappuja, joista kasvaa pitkiä ja monipolvisia kirjeiden ketjuja. Niiden kautta he avaavat toisilleen menneisyyttään ja nykyisyyttään – ja lopulta ehkä myös sydämensä. Mutta voiko ihmiseen rakastua pelkkien post it -lappujen perusteella? Ja vastaako todellisuus lopulta mielikuvia laisinkaan?

Beth O’Leary on rakentanut kepeään ja hauskaan Kimppakämppään sopivasti juonenkäänteitä ja yllättäviä koukkuja niin, että jännite säilyy loppumetreille saakka.

Beth O’Leary: Kimppakämppä (WSOY)

ELISA MIININ

Vanhan roihun hiipuva lämpö

P.S. Rakastan sinua oli ilmestyessään valtava menestys ja on lunastanut paikkansa rakkaustarinoiden klassikkokirjojen joukossa. Viidentoista vuoden odotuksen jälkeen Cecelia Ahern palkitsee uskolliset faninsa tarinan jatko-osalla Loppusanoja.

Hollyn miehen Gerryn kuolemasta on kulunut seitsemän vuotta. Holly on jatkanut elämäänsä, mutta ei ole unohtanut kokemaansa menetystä. Kun hän suostuu puhumaan podcastissa Gerryn jättämistä kymmenestä kirjeestä ja rakkaan menettämisestä, kuulijat inspiroituvat perustamaan fan clubin. He tarvitsevat kuitenkin Hollyn apua, jota tämä ei missään nimessä ole valmis antamaan. Elämä tuntuu tarjoavan riittävästi haasteita ilman vanhojen haavojen kaivelemistakin.

Loppusanojen idea on kaunis, mutta toteutus ei yllä Ahernin parhaimpien joukkoon. Loppusanat jää väistämättä vain yritykseksi lämmitellä kerran roihunneen rakkaustarinan hiipuvassa lämmössä.

Cecelia Ahren: Loppusanat (Gummerus)

ELISA MIININ

Raportti taloudesta

Kun teatterintekijänä paremmin tunnetun Milja Sarkolan Pääomani-esikoisromaania lukee koronakriisin aikana, päähenkilön huolenaiheet tuntuvat yhtäkkiä loogisilta. Minäkertoja varautuu taloudellisesti sijoittaen ja vakuutusten hyötyjä punniten. Raha on teoksessa raja: siitä saa pidettyä kiinni, ja sitä voi pyrkiä kontrolloimaan. Kun muut asiat elämässä tuntuvat hallitsemattomilta, kirjanpito tuo lohtua. Oma valinta ei esimerkiksi ole se, mihin luokkaan ja taustaan syntyy. Romaanilla on teospari, Pääomani-näytelmä, joka sai kantaesityksensä Q-teatterissa 13. helmikuuta. Ironista on, että koronan takia näytelmän kevään esitykset on peruttu.

Milja Sarkola: Pääomani (Teos)

LAURA MYLLYMÄKI

Kolmas täysosuma

Harry Salmenniemen kolmas tarinakokoelma Uhrisyndrooma ja muita novelleja on hienoa jatkoa Uraanilampulle (2017) ja Delfiinimeditaatiolle (2019). Kokoelman pitkässä nimikkonovellissa kirjoittamisesta kirjoittava kirjoittaja ruoskii ja epäilee itseään Dostojevskin väkivahvan Kellariloukon hengessä. Novellien muoto vaihtelee, ja aina perustellusti. Sukufilmejä on kooste erilaisten kuvitteellisten elokuvien synopsiksista. Tiivis Puhujan oravat on karussa häkellyttävyydessään teoksen vahvimpia. Viitteitä taas tuo mieleen alaviitteiden suurmestari David Foster Wallacen.

Harry Salmenniemi: Uhrisyndrooma ja muita novelleja (Siltala)

JUKKA VÄÄNÄNEN

Erityinen esikoinen

Näytelmiä, kuunnelmia ja tv-draamaa kirjoittaneen Marko Järvikallaksen esikoisteos Mihin täällä voi mennä on kokoelma tiiviitä ja toistuvasti yllättäviä kertomuksia, joiden päähenkilöt ovat omalaatuisissa tilanteissa usein omalaatuisessa mielentilassa. Avaustarina Vaatteet johdattaa komeasti Järvikallaksen maailmaan: se on yhtä aikaa sekä nyrjähtänyt että samastuttavan traaginen. Myös Monttu on tarina, joka on useastakin syystä pakko lukea uudelleen.

Yhtä tarinaa yli muiden on mahdoton nostaa, mutta Kun minä istun, sinä seisot on liki hypnoottista luettavaa.

Marko Järvikallas: Mihin täällä voi mennä (Siltala)

JUKKA VÄÄNÄNEN

Sattuman soittoa

Marjo Pajusen neljäs teos Jonkinlainen kotiinpaluu (liekö nimi nyökkäys U2:lle?) on yhdeksän kertomuksen sympaattinen paketti elämän sattumanvaraisuudesta ja yllätyksistä. Taiten kirjoitetun kokoelman niminovelli kertoo kotikonnuilleen Ranskasta palaavasta naisesta, joka saa oppia, että sattuma ajaa aina unelmien ja suunnitelmien ohi. Myös Harry Wirtanen vaihtaa duuriin näyttää, että mitään suunnitelmaa ei voi pitää ennalta varmana.

Marjo Pajunen: Jonkinlainen kotiinpaluu (Boheemipokkarit)

JUKKA VÄÄNÄNEN

Julkaistu: 16.4.2020
Kommentoi »