Sydänlihastulehdukseen voi sairastua lievänkin hengitysinfektion jälkeen – näin tunnistat ja hoidat se oikein – viisi vinkkiä

1. Tarkkaile oloasi infektion jälkeen

Sydänlihastulehduksen aiheuttaa tavallisimmin virus. Se voi tulehduttaa sydänlihaksen samalla tavalla kuin keuhkokudoksen, limakalvot tai aivokalvot. Kyseessä voi olla esimerkiksi influenssavirus, Epstein-Barrin virus, sytomegalovirus, adenovirus, herpesvirus tai koronavirus.

Usein sydänlihastulehdus iskee hengitystieinfektion tai borrelioosin jälkitautina. Infektion oireita ovat esimerkiksi yskä, kurkkukipu, lihassäryt ja kuume. Vaikka hengitystieinfektio olisi hyvin lievä, siitä voi seurata sydänlihastulehdus. Toisaalta sydänlihastulehdus voi olla lieväoireinen, mutta aiheuttaa vakavia seurauksia

Sydänlihastulehduksen voi sairastaa joskus myös tietämättään. Sen taustalla voi olla myös autoimmuunisairaus tai sydämen alueelle saatu sädehoito.

2. Muista sydäninfarktin mahdollisuus

Kun sepelvaltimo tukkiutuu sydäninfarktissa, syntyy hapenpuutetta ja rintakipua. Myös sydänlihastulehdus aiheuttaa tyypillisesti kipua, jota erityisesti rasitus saattaa pahentaa – samoin kuin sepelvaltimotaudissakin. Kipu voi olla puristavaa tai pistävää. Lisäksi saattaa tulla rytmihäiriöitä ja jopa tajunnan menetys. Huonolla tuurilla sydänlihastulehdus voi viedä hengen, mutta se on onneksi harvinaista.

Itse on mahdotonta tietää, onko kyseessä sydäninfarkti vai sydänlihastulehdus. Aluksi lääkärikin voi epäillä sepelvaltimotautikohtausta. Toisinaan sydänlihastulehdusta sairastavan EKG eli sydänsähkökäyrä voi muistuttaa infarktipotilaan sydänfilmiä. Sydänmerkkiaineet, kuten troponiinit, nousevat, kuten infarktissa. Vasta lisätutkimuksissa, esimerkiksi sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa, selviää, kummasta on kyse.

3. Mene viivyttelemättä lääkäriin

Jos flunssan tai muun infektion aikana ilmenee rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriötuntemuksia, kannattaa lähteä viivyttelemättä päivystykseen. Perustutkimuksia ovat sydänfilmi, sydämen ultraäänitutkimus ja verikokeet. Tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia, esimerkiksi sydämen magneettitutkimus. Joskus otetaan jopa kudosnäytteitä sydämestä.

Joskus sydänlihastulehduksen alkuvaiheessa saatetaan tarvita lyhyttä sairaalahoitoa. Tulehdusta hoidetaan oireenmukaisesti lääkkeillä ja nesteytyksellä. Bakteeriperäiseen tulehdukseen käytetään antibiootteja, mutta virusten aiheuttamiin tulehduksiin ei ole juurikaan lääkkeitä. Useimmiten infektion aiheuttama sydänlihastulehdus paranee hyvin.

4. Malta levätä riittävästi

Sydänlihastulehdus pitää ottaa vakavasti. Mitään raskasta ei pitäisi tehdä pariin viikkoon, joskus jopa useaan kuukauteen. Jos työ on fyysisesti kuormittavaa, tarvitaan sairauslomaa, mutta sängyn pohjalle ei tarvitse jäädä. Kevyt, rauhallinen kävely on yleensä turvallista, jos syke ei nouse. Kuntoliikuntaa pitää kuitenkin välttää, kunnes on parantunut. Liikuntaharrastuksiin saa palata vasta, kun sydänfilmi näyttää normaalilta ja verikokeissa sydänmerkkiaineet ovat laskeneet.

On valitettavan tavallista, että ihmiset eivät malta levätä tarpeeksi. Liikunnasta nauttivan on usein hankala pysyä paikoillaan, mutta jälkiseuraukset voivat olla vakavia. Rehkiminen voi johtaa sydämen vajaatoimintaan tai pahimmillaan sydämen pysäyttävään rytmihäiriöön. Varuskunnissa on aiempien kuolemantapausten vuoksi nykyisin tiukka linja: hengitystieinfektiota sairastava ei saa tehdä fyysisiä harjoitteita.

5. Vältä rankkaa saunomista

Sydänlihastulehdusta sairastava voi ottaa kevyet löylyt, mutta kovaa saunomista kannattaa välttää. Sydämensyke nimittäin nousee, kun lämpötila kasvaa. Kunnon saunominen voi vastata jo urheilusuoritusta. Uimistakaan ei suositella, sillä rytmihäiriön iskiessä voi hukkua.

Asiantuntija: työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni, Terveystalo.