Luulit ehkä, että hedelmäsokeri on terveellistä.
Niin luuli moni muukin. Fruktoosia on pidetty tavallista pöytäsokeria eli sakkaroosia parempana makeutusvaihtoehtona, sillä se ei nosta verensokeria samalla tavalla kuin sakkaroosi, ja puolet pienempi määrä fruktoosia riittää makeuttamaan pullataikinan.
Mutta nyt fruktoosikeskustelu käy maailmalla kuumana. Se kiihtyi, kun kalifornialainen professori, lasten ylipainoon erikoistunut endokrinologi Robert Lustig, aloitti näkyvän sodan sokeria ja amerikkalaista ruokateollisuutta vastaan kirjassaan Fat Chance – The Bitter Truth About Sugar.
Robert Lustigin mukaan sokeri on myrkky, jonka vaikutukset elimistössä muistuttavat alkoholin ja huumeiden vaikutuksia. Sokeri koukuttaa kokaiinin ja heroiinin lailla.
Lustigin mielestä meidän on vaikea vastustaa valkeaa myrkkyä, sillä ruokateollisuus muuntelee sen erinimisiksi makeuttajiksi ja piilottaa sen mitä yllättävimpiin tuotteisiin, kuten leipään tai tomaattikeittoon.
Ja mitä enemmän teollisuus piilottaa sokeria ravintoomme, sitä enemmän me sitä himoitsemme ja ostamme. Ja lihomme.
Lustig syyttääkin fruktoosia maailmanlaajuisesta ylipainoepidemiasta. Hänen tutkijaryhmänsä havaitsi myös, että sokerin saatavuus on suorassa yhteydessä diabeteksen määrään.
Aiemmin fruktoosia suositeltiin diabeetikoille, mutta ei enää. Nyt on huomattu, että fruktoosin aineenvaihdunta on erilainen kuin rypälesokerin eli glukoosin: se on insuliinihormonin säätelystä riippumatonta.
– Fruktoosia sisältävän aterian jälkeen veren triglyseridipitoisuus nousee ja hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus pienenee. Fruktoosi myös kohottaa verenpainetta, sanoo sisätautiopin professori, emerita Marja-Riitta Taskinen Helsingin yliopistosta.
Fruktoosilla on havaittu olevan yhteyksiä sydän- ja verisuonitauteihin sekä kihtiin, jossa virtsahapon poistuminen elimistöstä munuaisten kautta häiriintyy. Näyttää myös siltä, että fruktoosi lisää maksan rasvoittumista.
– Mutta fruktoosi ei ole myrkky, sillä luonnollisessa muodossaan eli hedelmissä tai marjoissa se ei ole terveydelle haitallista, Taskinen sanoo.
Hedelmiä ja marjoja voimme syödä huoletta, sillä niiden kuidut hidastavat fruktoosin imeytymistä elimistöön ja sokerimäärät ovat pieniä.
Onko yhtään perusteltua syytä siihen, että ylipäänsä syömme valkoista sokeria?
Ihmiskehon soluaineenvaihdunta tarvitsee energiakseen glukoosia, mutta pöytäsokeria eli sakkaroosia se ei kaipaa. Sakkaroosissa on puolet fruktoosia ja puolet glukoosia.
Glukoosia saamme kyllä muitakin hiilihydraatteja pilkkomalla, joten valkoisen sokerin voisimme jättää pois kokonaan. Ongelma on siinä, ettemme halua. Sokerin syöminen tuntuu hyvältä.
Sokerihimo vaihtelee yksilöllisesti, ja se johtuu aivokemiastamme. Mielihyväkeskuksemme palkitsee meitä sokerin syömisestä hyvänolontunteella, ja jo pieni vauva osaa yhdistää äidinmaidon makeuden mielihyvään.
Sokeriin pätee yksinkertainen nyrkkisääntö. Mitä vähemmän, sitä parempi.
– Sokeripitoisia ruokia suositaan usein hyödyllisten ravintoaineiden, kuten kuitujen, vitamiinien tai kivennäisaineiden kustannuksella, ja niiden puute heikentää terveyttä, toteaa projektipäällikkö Anni Helldán Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Parantamisen varaa olisi. Ravintosuosituksemme sanovat, ettei sokerien osuus saisi ylittää kymmentä prosenttia päivän kokonaisenergiansaannista.
Naisilla määrä ylittyy (10,5 %) ja miehillä se hipoo maksimirajaa (9,7 %).
Käytännössä suurin sallittu sokeriannoksemme tarkoittaa noin 50 grammaa eli 13 teelusikallista päivässä, jos ravinnontarpeeksi lasketaan 2 000 kilokaloria per päivä.
Vertailun vuoksi: Robert Lustigin mielestä amerikkalaiset saisivat syödä enintään 6 (naiset) tai 9 (miehet) lusikallista lisättyä sokeria päivittäin.
Finravinto-tutkimuksen mukaan työikäiset suomalaismiehet syövät yli 13 teelusikallista ja naiset reilut 11 teelusikallista sokeria päivässä. Naiset syövät vähemmän sokeria, mutta heillä sen osuus suhteessa muuhun ravintomäärään on suurempi. Hedelmät ja marjat ovat naisilla kuitenkin suurempi sokerinlähde kuin miehillä.
Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että tässä maassa jokainen päivä on napostelupäivä.
Palataan fruktoosin vaaroihin.
Hedelmiä voi siis syödä mielin määrin, mutta vaarallista on ainakin limujen litkiminen, joka lisääntyy jatkuvasti – terveysriskeistä huolimatta. Päivittäin juotujen limutölkillisten määrä on suorassa yhteydessä ainakin ylipainoon ja diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.
Meillä virvoitusjuomien makeutuksessa käytetään eniten sokeria, kun taas Amerikassa terveysongelmia aiheuttaa maissisiirappi eli glukoosi-fruktoosisiirappi, josta yli puolet on fruktoosia.
Professori Marja-Riitta Taskinen on erityisen huolissaan lapsista, joihin maailman virvoitusjuomateollisuuden mainonta kohdistuu. Jos kiinalaisen kolatölkin kyljessä komeilee maan suurin koripallotähti ja kola maksaa pikaruokalassa vähemmän kuin puhdas lähdevesi, monet nuoret valitsevat kolatölkin.
Kehitys johtaa muutamassa vuosikymmenessä valtavaan diabetesmäärien kasvuun.
– Suomessa ei ole vielä niin isoa ongelmaa kuin Amerikassa, joka on kyllästetty virvoitusjuomilla. Mutta meilläkin energiajuomien kulutuskehitys on hälyttävää. Suositusten mukaan niitä ei pitäisi juoda lainkaan, Taskinen sanoo.
Hänen mukaansa valtioiden tasolla pitäisi tehdä nopeita päätöksiä, ennen kuin on liian myöhäistä. Hänen mielestään suurin ongelmamme on napostelun kulttuuri, johon liittyy myös lisääntynyt suolankäyttö. Se on elämäntapa, jossa kaikki kantelevat mukanaan jonkinlaista virvoitusjuomapulloa.
– Luolamies käytti ravinnon etsimiseen todella paljon energiaa päivittäin. Silloin elimistön piti pystyä varastoimaan energiaa pahan päivän varalle, jos ravintoa ei löytynyt. Nyt kuljemme autolla, saamme aivan liikaa kaloreja ja olemme unohtaneet hyötyliikunnan.
Anni Helldán THL:stä muistuttaa, että makean mussuttaminen on opittu tapa, josta voi myös oppia pois.
Makeanhimoa on helpompi hallita aikuisena, jos sokeria ei ole opittu pienestä asti pitämään osana jokapäiväistä ruokaa.
*****
Sokerit selviksi
Sakkaroosi. Ruokosokeri eli tavallinen valkoinen pöytäsokeri. Sakkaroosissa on puolet glukoosia ja puolet fruktoosia. Näiksi se myös hajoaa elimistössä. Sakkaroosia valmistetaan sokerijuurikkaasta tai sokeriruo’osta.
Glukoosi. Rypälesokeri. Ihmiselle elintärkeä sokeri ja soluaineenvaihdunnan energianlähde. Kehon ruoansulatus pilkkoo kaikki ravinnosta saatavat hiilihydraatit glukoosiksi.
Fruktoosi. Hedelmäsokeri. Termi on harhaanjohtava, sillä hedelmissä on enemmän muita sokereita kuin fruktoosia. Myös kasvikset, marjat ja hunaja sisältävät fruktoosia. Riippumaton insuliinihormonin säätelystä.
Laktoosi. Maitosokeri, jota on nisäkkäiden maidossa.
Maltoosi. Mallassokeria on viljamaltaassa. Mallassokeri muuttuu alkoholiksi käydessään.
Trehaloosi. Sienisokeri, jonka elimistö pilkkoo glukoosiksi. Imeytyy hitaasti, käytetään painonhallinnassa ja urheiluelintarvikkeissa. Hyväksyttiin EU:ssa uuselintarvikkeeksi 2001.
Teksti Saara Pakarinen
Kuva 123rf
Juttu on ilmestynyt Avun numerossa 20/13.
