Kimmo Ohtonen: Susille nappi otsaan vaan, sanoi Sipilä – Laiton tapetuksi tuleminen suden yleisin kuolinsyy – Kuuntele podcast

Susille nappi otsaan vaan, sanoi keskustan kansanedustaja, entinen pää­ministeri Juha Sipilä taannoin puolueensa Pohjois-Pohjanmaan piirin syyskokouksessa.

Sipilän puheet voisi sivuuttaa populistisena huomiohakuisuutena. Kaikenlaisia aivopieruja on kuultu viime vuosien aikana milloin minkäkin puolueen edustajan suusta, mutta entisen pääministerin rujo klikkisyötti jätti varjoonsa susikonfliktin monimutkaisen todellisuuden.

Susi luokitellaan edelleen Suomessa erittäin uhanalaiseksi, ja laji on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin nojalla, mutta eri tahot kuten Metsästäjäliitto ja useat kansanedustajat ovat ajaneet voimakkaasti muutosta siihen.

Syksyn aikana suden kannanhoidollista metsästystä vaativa kansalaisaloite on kerännyt yli 60 000 ääntä.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että susien kannan­hoidollinen metsästys toteutetaan Suomessa talvella 2021–2022. Edellytyksenä on, että susikannan on pysyttävä riittävällä suojelutasolla metsästyksen jälkeenkin.

Susikonflikti on ajankuva 2000-luvun Suomesta

Sipilä ei ole ainoa poliitikko, joka on ronskein sanankääntein vaatinut susien listimistä. Ongelmasta näyttääkin tulleen yksi perussuomalaisten ja keskustan välisen valtataistelun keppihevosista.

Susikonflikti on pirullinen, mutta kertova ajankuva 2000-luvun Suomesta, jossa arkaainen maaseudun ja kaupunkien välinen vastakkainasettelu on edelleen jyrkkä.

Susikonfliktilla ratsastavien päättäjien palopuheita kuunnellessa kiinnostavaa on myös se, mistä seikoista ei juuri haastella. Kuten siitä, että sutta on vainottu armotta jo vuosikymmenten ajan.

Tieteellisten tutkimusten mukaan laittomasti tapetuksi tuleminen on suden yleisin kuolinsyy Suomessa.

Sipilänkin provokaatio oli kategorinen, ja tietyissä porukoissa se on voitu ottaa vastaan vallanpitäjän rohkaisuna ampua susi aina mahdollisuuden tullen, luvan kanssa tai ilman.

Salametsästys on vaikuttanut negatiivisesti kaikkeen, niin viranomaistyöhön kuin ongelmien ratkaisuyrityksiin ja siten ruohonjuuritasolla susialueiden ihmisten arkeen.

Ääriryhmät hallitsevat keskustelua

Susikonfliktissa ei ole kysymys vain pelosta villieläintä kohtaan. Ilmiössä on myös ennen kaikkea kyse ihmisen pelosta toista ihmistä kohtaan.

Susialueilla ja sosiaalisessa mediassa keskustelua hallitsevat ääriryhmät, jotka käyvät aggressiivisesti heidän kanssaan eri lailla ajattelevien kimppuun. Sen takia suurin osa ihmisistä ei halua julkisesti kommentoida asiaa millään tavalla.

Konfliktia syventää entisestään, että päättäjätkin viittaavat kintaalla tutkitulle tiedolle, ja tieteellisesti tehtyjä susikannan arvioita väheksytään, kun ne eivät vastaa omaa mutu-tuntumaa.

Susiongelmia on pyritty jo vuoden ajan ratkomaan viisivuotisessa LIFE-hankkeessa. Yhteistyötä kehitetään susialueilla poliisin, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen sekä lukuisten paikallisten toimijoiden kesken.

Hanke on vasta aluillaan, mutta edistysaskelia on jo otettu. Hanke on hieno esimerkki siitä, että monisyisiä yhteiskunnallisia ongelmia voidaan ratkoa pitkäjänteisellä, monenkeskisellä vuoropuhelulla, kiihkottomasti, tutkitun tiedon pohjalta.

Vaikka Sipilä tuntee, että hänen ”ei onneksi tarvitse enää miettiä liian tarkkaan” sanomisiaan, olisi hänen hyvä muistaa, että hän ja muut kansanedustajat näyttävät esimerkkiä muille siitä, miten yhteiskunnallisia ongelmia ratkotaan ja vastuuta kannetaan.

Päivitetty 10.12. – Ilmestynyt 24.11.2020