Suosittu tapa valmistaa kahvi lisää juoman haittoja – Toisaalta yleinen kahviin liittyvä uskomus ei pidä paikkaansa

Suomalaiset rakastavat kahviaan. Peräti 83 prosenttia naisista ja 89 prosenttia miehistä juo kahvia, keskimäärin noin neljä kupillista päivässä, selviää FinRavinto 2017 -tutkimuksesta. Kupillinen on tutkimuksissa yleensä 1,25 desilitraa.

Kahvi herättää paljon tunteita ja mielipiteitä. Siitä kieltäytymistä voi joutua selittelemään. Toisaalta nykyään voidaan myös ihailla kahvinjuonnin lopettajaa, joka on pystynyt vapauttamaan itsensä piristävän juoman orjuudesta.

Mutta tarvitseeko kahvinjuontia vähentää tai kannattaako se jopa lopettaa terveyssyistä? Ei välttämättä.

Kahvilla on myös paljon terveyshyötyjä. Väestötutkimuksissa kahvinjuojilla on todettu olevan vähemmän maksasyöpää, tyypin 2 diabetesta ja jopa sydän- ja verisuonitauteja, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Monissa tutkimuksissa kahvinjuojilla on havaittu myös pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin tai sairaus on alkanut myöhemmällä iällä.

– Kahvilla on havaittu lieviä hyviä vaikutuksia monissa tutkimuksissa. Kahvi ei kuitenkaan ole mikään syöpälääke tai muistilääke. Suomalaiset juovat väkilukuun nähden eniten kahvia maailmassa, ja silti meillä on runsaasti näitä sairauksia.

Kahvin hyviin vaikutuksiin kuuluu sekin, että se ”käskee” paksusuolta tyhjenemään. Kahvi saa Laatikaisen mukaan vatsan toimimaan vettä paremmin, koska se aiheuttaa voimakkaamman ulostusrefleksin. Tästä voi olla etua niille, joilla on ongelmia suolen tyhjenemisen kanssa.

Kahvissa on terveydelle hyödyllisiä polyfenoleja, kuten klorogeenihappoa. Se on mustikan antosyaanin kaltainen antioksidantti, joka auttaa suojaamaan elimistön soluja hapettumiselta.

Osa kahvin terveellisyydestä voi liittyä myös kofeiiniin, mutta Laatikaisen mukaan kofeiinista ja sen hyödyistä kiistellään paljon.

– Siitä taas puhutaan harvemmin, että kahvi on myös hyvä kaliumin lähde. Juomalla viisi desilitraa kahvia voi saada 14 prosenttia päivän kaliumista.

Kahvi tehostaa tutkimusten mukaan myös hieman rasvanpolttoa, jos sitä nauttii ennen urheilusuoritusta. Laatikaisen mukaan käytännön vaikutus jää kuitenkin pieneksi: kahvi ei laihduta eikä vaikuta merkittävästi lihasmassaan.

Moni juo kahvia maun vuoksi – mutta moni myös virkistyäkseen tai saadakseen lisää virtaa. Sillekin löytyy perusteita: kofeiini piristää ja sen vaikutus kestää muutaman tunnin.

Reijo Laatikaisen mukaan tutkimuksissa on havaittu, että kahvi parantaa tarkkaavaisuutta ja vireystilaa jonkin verran, kun kahvia nauttii sopivasti ja oikeaan aikaan. Kahvin määrällä ja ajoituksella saattaakin voida optimoida suorituskykyä.

Jos kahvia litkii oikein paljon, vaikkapa kymmenen kuppia tai enemmän päivässä, elimistön toleranssi kasvaa. Silloin piristävää vaikutusta ei enää huomaa samalla tavalla.

– Kahvista ei enää saa sitä piikkiä, joka voisi parantaa tarkkaavaisuutta vaikkapa aamulla tai lounaan jälkeen.

Mikä sitten on sopiva määrä kahvia päivässä?

– Kaikille sopivaa määrää on mahdoton sanoa. Tutkimuksissa neljä kuppia päivässä on vielä todettu hyväksi terveydelle, mutta kukaan ei tiedä, onko kymmenen kuppia yhtään sen pahempi.

Määrän ohella keskeistä on kahvin laatu. Jos hakee kahvista terveysvaikutuksia, suodatinkahvi on paras valinta. Suodatettu kahvi ei nosta veren kolesteroliarvoja, kuten suodattamaton espresso, presso, turkkilainen kahvi tai pannukahvi.

– Kahvin sisältämä, kolesterolia nostava diterpeeni jää kiinni suodatinpaperiin.

Jos rakastaa espressoa, sitä ei silti ole pakko jättää tyystin. Laatikainen suosittelee nauttimaan sitä yhden tai kaksi kupillista päivässä ja loput suodatinkahvia.

Milloin kahvinjuontia kannattaa vähentää? Esimerkiksi silloin, jos se haittaa unta. Joillakin liian lähellä nukkumaanmenoa nautittu kofeiini vaikeuttaa nukahtamista. Myöskään raskaana oleville ei suositella runsasta kofeiinin käyttöä.

Euroopan ruokaturvallisuusviraston (EFSA) mukaan turvallinen määrä kofeiinia on aikuisille 400 milligrammaa päivässä. Kahden desin kahvimukillisesta sitä saa 90–160 milligrammaa.

Osa ihmisistä on kuitenkin niin sanottuja hitaita kofeiinin metaboloijia: heillä kofeiini hajoaa elimistössä hitaasti, jolloin siitä voi saada pienissäkin määrin isoja oireita, kuten sydämen tykytystä ja käsien tärinää.

Kofeiinin rajuin haitta lienee kofeiinimyrkytys. Terveyskirjaston mukaan sen oireita voi ilmaantua, jos saa kofeiinia 400–600 milligrammaa tai enemmän muutaman tunnin aikana. Oireisiin kuuluvat levottomuus, pahoinvointi, vapina, sydämentykytys ja hermostuneisuus sekä vaikeassa myrkytyksessä kouristukset.

Jos saman määrän kofeiinia nauttii tasaisesti päivän aikana, myrkytysoireita ei välttämättä tule. Laatikaisen mukaan kofeiinimyrkytyksiä raportoidaan lähinnä energiajuomista.

Joillakin kofeiini vaikuttaa kielteisesti mahaan ja aiheuttaa närästystä.

– Kofeiini lisää refluksia niillä, joilla siihen on taipumus. Silloin voi valita kofeiinittoman kahvin.

Sitkeästi kiertävän väitteen mukaan kahvi olisi myös diureetti, joka poistaa kehosta nesteitä ja kuivattaa sitä. Tuoreimman tiedon mukaan kahvinjuonti ei aiheuta kuivumista. Mustasta kahvista yli 95 prosenttia on vettä, ja kahvinjuonti on osa nesteen saantia.

Kahvinjuonti nostaa hetkellisesti verenpainetta. Kun pysyy kohtuudessa, kahvi ei silti kohota paineita pysyvästi ja sopii myös sydänpotilaille.

Jos kahvista ei huomaa haittoja, sen juomista ei Laatikaisen mukaan tarvitse vähentää. On silti hyvä muistaa, ettei kolesterolin nousua välttämättä huomaa kuin verikokeista.

– Kahvinjuonnin lopettamisen ihailu kuvastaa ehkä enemmän tätä aikaa. Nykyään pitäisi olla kahleista ja sosiaalisista säännöistä vapaa ja riippumaton kuin taivaan lintu. Ruokaan ja juomaan liittyvissä päätöksissä on usein mukana halua osoittaa, että tahdonvoimaa löytyy enemmän kuin muilta, Laatikainen sanoo.