Apu

Näin Suomi vanhenee – Milloin on oikea aika puhua eläkeiän nostosta tai eläkkeiden laskemisesta?

Näin Suomi vanhenee – Milloin on oikea aika puhua eläkeiän nostosta tai eläkkeiden laskemisesta?
Suomalaiset elävät entistä vanhemmiksi entistä parempikuntoisina, mutta maa ei vanhene tasaisesti. Ja eläkerahat on saatava jostakin.
Julkaistu: 20.11.2020

Suomi vanhenee. Lapsia syntyy yhä vähemmän. Väestö harmaantuu, ja työssä käy yhä harvempi suomalainen. Laajenevan eläkeläisjoukon eläkkeitä ja terveyskuluja ei voida kattaa.

Saman asian voi ajatella myös toisin: suomalaiset elävät entistä pidempään. Lisäksi tuoreen tutkimuksen mukaan iäkkäät suomalaiset ovat paljon paremmassa kunnossa henkisesti ja ruumiillisesti kuin ikätoverinsa takavuosikymmeninä.

Fakta joka tapauksessa on, että Suomessa on enemmän iäkkäitä kansalaisia kuin koskaan ennen. Suunta ei ole kääntymässä.

Päinvastoin, lähivuosikymmeninä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa edelleen. Myös syntyvyys on laskenut viime vuodet ja vuosikymmenet.

Kyseessä on raju muutos. Miten se muuttaa Suomea ja miten siihen sopeudutaan?

Eläkeikäisiä enemmän kuin koskaan

Jo melkein joka neljäs suomalainen on täyttänyt 65 vuotta. Tuo ikäluokka kasvaa entisestään lähivuosikymmeninä. Aikaisempaa iäkkäämpi kansa muuttaa koko maata. Lähde: Tilastokeskus.

Demografinen neloskierre – Mitä se tarkoittaa?

Suomi on demografisessa neloskierteessä, sanoo Timo Aro. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä johtavana asiantuntijana työskentelevä Aro on ehkä Suomen tunnetuin muuttoliiketutkija. Hänen mukaansa Suomen väestön ikärakenteen muutokset ovat historiallisen suuria tällä ja ensi vuosikymmenellä.

Demografisessa neloskierteessä on käynnissä neljä suurta muutosta yhtä aikaa, Aro selittää. Ensinnäkin syntyvyys laskee, ja lasten määrä vähenee. Samaan aikaan iäkkäiden, erityisesti yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa.

Suomessa on 2040 noin 400 000 yli 75-vuotiasta enemmän kuin nyt. Kolmanneksi työikäisen väestön määrä pienenee.

"Käynnissä on ollut ja on demografinen muutos, joka vahvistaa vahvoja ja heikentää heikkoja."
Timo Aro, Konsulttitoimisto MDI

Kaiken huipuksi Suomessa on käynnissä muuttoliike, joka kärjistää alueiden eroja.

– Jo nyt erot alueiden välillä ovat suuria, puhumattakaan siitä, millaisia ne ovat tulevaisuudessa.

Muuttoliikkeessä puhutaan kasvukolmiosta, jonka kulmissa ovat Turku, Tampere ja Helsinki. Siinä kolmiossa asuu reilusti yli puolet suomalaisista ja siinä on yli puolet Suomen työpaikoista.

– Kolmiossakin kasvu on keskittynyt juuri sen kärkiin, suurimpiin kaupunkeihin ja niiden kehysalueille. Esimerkiksi kolmion keskellä on Hämeessä alueita, joilla ei mene hyvin, Aro kertoo.

Suuret ikäluokat tulivat eläkeikään

Sotien jälkeiset niin sanotut suuret ikäluokat ovat erottuneet suomalaisesta väestöpyramidista vuosikymmeniä. Vuonna 1960 suuret ikäluokat olivat lapsia ja nuoria, 1990 parhaassa työiässä ja nyt jo suurelta osin eläkkeellä.

Suurimmat ikäluokat 1960:

Lähde: Tilastokeskus.

Suurimmat ikäluokat 1990:

Lähde: Tilastokeskus.

Suurimmat ikäluokat 2020:

Lähde: Tilastokeskus.

Mikrosijainti merkitsee eli postinumerolla on väliä

Aivan viime vuosikymmenen aikana ovat Aron mukaan korostuneet hyvinkin pienten alueiden väliset erot. Aikaisemmin Suomi oli yhtenäinen valtio, muuttoliikkeet suuntautuivat suuralueelta toiselle, terveys-, ikärakenne- ja toimeentuloerot muodostuivat alueiden, vaikkapa Itä- ja Länsi-Suomen välille.

– Nyt oleellista on mikrosijainti. Saman kunnan tai kaupungin sisällä eri postinumero voi merkitä suurta eroa.

Kiihtyvään eriytymiseen on Aron mukaan johtanut moni asia, mutta tärkein moottori on jo pitkään ollut muuttoliike harvemmin asutuilta seuduilta kaupunkeihin, erityisesti keskisuuriin ja suuriin, hyvät opiskelumahdollisuudet tarjonneisiin kaupunkeihin.

"Kun elinajanodote pitenee, eläkkeellä vietetty aikaa pitenee myös, jos eläkeikää ei nosteta. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat, kun väestö ikääntyy."
Ohto Kanninen, Palkansaajien tutkimuskeskus

Muuttajat ovat nuoria: neljä viidesosaa maan sisällä muuttavista on alle 35-vuotiaita. Kun sellainen muutto jatkuu vuosikymmeniä, se vaikuttaa lähtö- ja tulopaikkakuntien koulutus- ja työtarjontaan, asuntomarkkinoihin ja muuhunkin.

– Käynnissä on ollut ja on demografinen muutos, joka vahvistaa vahvoja ja heikentää heikkoja. Kuntien kehitys perustuu luonnolliseen väestönlisäykseen sekä kuntien väliseen ja kansainväliseen muuttoliikkeeseen, Aro tiivistää.

Muuttoliike on myös vääristänyt varsinkin muuttotappiopaikkakuntien ikärakennetta. Kun nuoret aikuiset lähtevät, suhteellisesti suurempi osa jäljelle jääneistä ihmisistä on iäkkäitä. Lasten määrä vähenee, kun lisääntymisikäisiä ei juuri enää kunnassa asu. Seurauksena on Aron mukaan näennäinen tasapainotila.

– Kunnassa ei ole esimerkiksi koulutustarjontaa houkuttelemassa tulomuuttajia, mutta iäkkäät ihmiset eivät muuta pois, eikä nuorempia juuri ole enää poismuuttajiksi.

Eläkeikäisten osuus väestöstä

Maa ei vanhene tasaisesti. Väestön ikääntyminen korostuu erityisesti maakuntien reunamien pienissä kunnissa, joista moni on jo menettänyt suuren osan nuoristaan. Lähde: Tilastokeskus, Paavo-aineisto.

Maaltamuuton suunta voi kääntyä

Aro ei usko, että alkaneella vuosikymmenellä Suomen väestönkehityksessä nähdään suuria heilahduksia. Jo nyt supistuneiden, harvaan asuttujen alueiden väestön kutistuminen jatkuu. Väestönkasvu taas keskittynee entistä harvemmille alueille. Osa nyt kasvavista alueista menettää vauhtinsa ja voi alkaa menettää väestöä.

Yllätyksiäkin tulee. Koronaviruskriisin yhteydessä julkisuudessa alettiin puhua maallemuuttobuumista. Ajatus oli, että viruksen ja rajoitustoimien pelästyttämät ja sujuvan etätyön rohkaisemat kaupunkilaiset alkavat palata maaseutukuntiin.

Timo Aro selvityksen perusteella ainakaan vielä muuttoliikkeen suuren kuvan ei voi sanoa muuttuneen. Toisaalta tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana yli sata kuntaa sai muuttovoittoa, kun samaan aikaan viime vuonna muuttovoittoa sai vain runsaat 50 kuntaa.

Aikaisempaa huomattavasti useampiin suomalaisiin kuntiin, myös maaseutukuntiin, muutti siis enemmän ihmisiä kuin niistä pois. Maaseutukuntien muuttajamäärät olivat silti hyvin pieniä verrattuna suurten kaupunkien saamaan muuttovoittoon.

Aron mukaan maaseutuasumisen saama positiivinen huomio ja muutokset muuttoliikkeessä voivat kääntää suuren maaltamuuton suuntaa ainakin jonkin verran, mutta johtopäätöksiä voi tehdä vasta pidemmän seurannan pohjalta.

– Japani on tässä väestökehityksessä 10–15 vuotta meitä edellä. Se ei ehkä ole mikään maailman dynaamisin maa, muttei ole ajautunut kaaokseenkaan, Ohto Kanninen sanoo.

Elinajanodote pitenee

Muuttotappioista pitkään kärsineissä kunnissa tulevat muuta maata aikaisemmin esiin ne ongelmat, joita väestön vanhenemisesta seuraa.

– Kun elinajanodote pitenee, eläkkeellä vietetty aikaa pitenee myös, jos eläkeikää ei nosteta. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat, kun väestö ikääntyy, kansantalouteen ja väestöön perehtynyt projektikoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuskeskuksesta tiivistää ongelman.

Jos aikaisemmin vaikkapa 40 vuoden työura ja 20 vuoden eläke sen jälkeen oli realismia, niin nyky-Suomessa, jossa ihmiset elävät yhä pidempään, eläke voisikin olla vaikkapa 30 vuotta.

Kanninen selittää, että suomalaisessa eläkejärjestelmässä suurimman osan nyt eläkkeellä olevien eläkkeistä maksavat parhaillaan työssä käyvät ihmiset ja yritykset työeläkemaksuillaan. Siksi on ongelma, jos huoltosuhde heikkenee. Huoltosuhteella kuvataan sitä, paljonko työikäisiä väestössä on alaikäisiä ja eläkeikäisiä kohti. Mitä vähemmän työikäisiä, sitä suuremmat eläkemaksut per työntekijä.

Suomessa – ja koko Euroopassa – kuviota mutkistaa pidentyneen eliniän lisäksi laskenut syntyvyys. Vähentyvät lapsimäärät tosin parantavat huoltosuhdetta aluksi, sillä alaikäisten huollettavien määrä pienenee. Lopulta käy silti niin, että suurten eläkeläisikäluokkien eläkkeillä on kovin vähän maksajia.

"Uhkakuvia tykätään maalata, mutta ehkä edessä on vain vähän toisenlainen maailma."
Ohto Kanninen, Palkansaajien tutkimuskeskus

Jos eläkemaksuja ei haluta korottaa, pulmaan on karkeasti kaksi ratkaisua, Kanninen sanoo.

– Joko työuria pitää pidentää, eli nostaa eläkeikää, tai eläkkeitä pitää laskea.

Eläkeiän nosto on poliittisesti hankalaa, mutta silti vanhuuseläkettä on Suomessa hilattu ylöspäin. Kannisen mukaan se onkin ollut erittäin tärkeää tulevaisuuden kannalta. Hän uskoo, että kansalaiset ymmärtävät sen.

– Voi tietenkin herättää katkeruutta, jos nuoremmat polvet katsovat, että nuo pääsivät eläkkeelle 63-vuotiaana ja me vasta 73-vuotiaana. Mutta ehkä voi ajatella niinkin, että vanhempien ikäluokkien ansiosta meille on jäänyt parempi maailma, jossa eletään pidempään.

Suomessa eläkeikää lähestyvien ihmisten työllisyysaste on pitkään ollut heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Viime vuosina suunta on kääntynyt, Kanninen kertoo.

– Ei ole ihan selvää, miksi Suomi nyt kuroo eroa kiinni. Mutta esimerkiksi peruskoulu-uudistus alkaa näkyä vasta nyt eläkeikää lähestyvissä ikäluokissa. Ihmiset ovat paremmin koulutettuja ja terveempiä.

Jyväskylän yliopisto julkaisi aikaisemmin tänä vuonna tutkimuksen, jonka mukaan nykyisten 75- ja 80-vuotiaiden lihasvoima, kävely- ja reaktionopeus, päättelykyky ja muisti ovat paljon parempia kuin 30 vuotta aikaisemmin syntyneen verrokkiryhmän.

Työikäisten määrä vähenee

Jos suomalaisten oletetaan tulevan työelämään parikymppisinä ja lähtevän töistä 65-vuotiaina, työikäisten määrä on vähentynyt jo vuosia. Tilanne tasaantuu tulevaisuudessa, kun myös eläkkeelle jäävien ikäluokkien koko pienenee. Lähde: Tilastokeskus.

Suomi pääsi maailman iäkkäimpien kerhoon

Pidempi elinikä ja vieläpä aikaisempia ikäpolvia paremmassa kunnossa. Voisiko se johtaa automaattisesti siihen, että esimerkiksi työelämässä viihdytään aiempaa pidempään, vai onko ajatus turhan optimistinen?

– Kyllä se minusta tuntuu enemmän realismilta. Toinen puoli on se, että on varmasti positiivista, jos meillä on eläkeläisiä, jotka ovat terveempiä kuin koskaan. Ihmiset voivat osallistua vaikkapa lastenlasten hoitoon tai kansalaisjärjestötoimintaan iäkkäinäkin, Kanninen sanoo.

Vaikka Suomen väestö on jo nyt yksi maailman iäkkäimmistä, tulevaisuutta voi Kannisen mukaan katsoa Japanissa.

– Japani on tässä väestökehityksessä 10–15 vuotta meitä edellä. Se ei ehkä ole mikään maailman dynaamisin maa, muttei ole ajautunut kaaokseenkaan. Talous pyörii, ja eläkkeet maksetaan. Uhkakuvia tykätään maalata, mutta ehkä edessä on vain vähän toisenlainen maailma. Vyötä ehkä pitää kiristää eläkeikää nostamalla tai eläkkeitä pienentämällä, mutta mikään romahdus tuskin on edessä.

9 kommenttia