Euroopan turvallisuuden järkkyminen on saanut niin Suomen kuin Ruotsin pohtimaan Nato-jäsenyyttä. Ruotsin Nato-keskustelulla on erityispiirteensä, kertoo Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.
Ruotsilla on pitemmät liittoutumattomuusperinteet kuin Suomella, joten sotilasliitto olisi Ruotsille merkittävä muutos. Geopoliittinen asema on toinen: Ruotsilla ei ole suoraa maayhteyttä Venäjään.
Ruotsi myös supisti asevoimiaan ja luopui yleisestä asevelvollisuudesta kylmän sodan jälkeen.
Forsberg kuvitteli ennen Ukrainan sotaa, että Suomi liittyisi Natoon todennäköisimmin Ruotsin perässä. Nyt aloite Nato-harkinnalle onkin tullut Suomesta.
– Ruotsin pitää päättää, seuraako se Suomea. Suomi selvästi kirittää Ruotsia, mutta ruotsalaiseen kulttuuriin kuuluu diskuteerata asiasta.
Esteitä Ruotsin ja Suomen liittymiselle Natoon ei ole
Suomessa keskeiset päättäjät ilmoittavat Nato-kannastaan tässä kuussa. Forsberg arvioi, että Ruotsissakin tehdään samoin.
– Jos jäsenyyttä haetaan, samanaikaisesta Nato-hakemuksesta olisi hyötyä kaikille, Forsberg sanoo.
Kahden samankaltaisen maan liittymisprosessi olisi sujuvampi ja jäsenmaiden ratifioinnit voitaisiin tehdä samalla aikataululla.
Forsbergin mukaan Naton puolustussuunnittelun kannalta olisi yksinkertaisempaa, että Pohjolan keskellä sijaitseva Ruotsi liittyisi Natoon. Jos Suomi liittyisi, mutta Ruotsi ei, jälkimmäinen jäisi eräänlaiseen välitilaan.
– Nato-maiden näkökulmasta Ruotsi ja Suomi asettuvat samaan nippuun, esteitä kummankaan liittymiselle ei ole, Forsberg arvioi.
Venäjän raja ei olisi rasite Suomelle eikä puolustusvoimien vahvuus Ruotsille.
– Vaikka Suomessa on panostettu vahvemmin omaan puolustukseen, Ruotsi on ollut aktiivinen kriisinhallintakumppani, ja myös sen asevoimat ovat Naton kanssa yhteensopivat. Lisäksi molemmat ovat vahvoja demokratioita.
