Ah, mikä aromi! Ruoantähteet ovat unohtuneet pöydälle tai roskapussi muhimaan – kärpäsen onneksi. Se haistaa sokeri- tai proteiinipitoisen tuoksun ja lentää sisään.

Ihmisten seurassa viihtyvät kärpäslajit ovat ravinteiden kierrättäjiä ja hajottajia. Ne päätyvät sisälle yleensä ruoan perässä, kertoo tutkimusjohtaja, biologi Jaakko Pohjoismäki Itä-Suomen yliopistosta.

– Biojäteastian ei tarvitse kauan tekeytyä, kun se jo alkaa houkuttaa kärpäsiä.

Suomessa on yli 4 000 kärpäslajia, joista vain kourallinen on ihmisille tuttuja. Joukkoon mahtuu erilaisia petoja, kasvinsyöjiä, loisia ja hajottajia, jotka syövät jätteitä, raatoja ja muuta orgaanista ainesta. Jotkut pölyttävätkin.

Huonekärpänen on ollut yleisin sisä­tilojen kärpäslaji, mutta Pohjoismäen mukaan sitä näkee nykyisin asunnoissa huomattavasti aiempaa vähemmän.

Etenkin maaseudulla viihtyvä huonekärpänen munii pilaantuviin jätteisiin tai eläinten ulosteisiin, talvehtii toukkana ja kypsyy sitten aikuisena pörräämään ja etsimään ruokaa.

Jos taas ikkunalla käy pörinä syyskylmillä tai kevättalvella auringon lämmittäessä, kyse on todennäköisesti eri lajista: ullakkokärpäsestä. Ullakkokärpäset talvehtivat aikuisina seinärakenteissa ja ikkunoiden koloissa. Niiden raatoja löytyykin ikkunoiden välistä.

Toukkina ullakkokärpäset syövät kastematoja, joten niitä elelee kaupungissakin kaikkialla, missä on nurmikkoisia puistoja tai pihoja.

Eri lajeilla on eri tyyli ottaa tilaa haltuun. Jos kärpänen lentelee vapaasti huonetilassa ja suunnistaa vaikka ruokapöytään pörisemään ihmisten päiden ympärillä, se on todennäköisemmin huonekärpänen tai joskus satunnainen raatokärpänen.

Ullakkokärpänen taas hakeutuu kohti valoa ja jää ikkunalle, koska ei muuta osaa.

– Sisätiloissa navigoiminen vaatii hyönteiseltä erityistaitoja. Jotkin lajit ovat biologialtaan sopeutuneempia suljettuihin tiloihin, kun taas luonnossa avoimilla paikoilla elävillä tulee niissä vaikeuksia, Pohjoismäki selittää.

Kovin pitkään sisään eksynyt kärpänen ei pärjää ilman ravintoa, ja se myös kuivahtaa herkästi. Jos ruokaa riittää, aikuinen kärpänen elää joitakin viikkoja.

Teoriassa kärpäset voivat saastuttaa ruokia ja levittää tauteja.

Kaupunkikodeissa hygieniariski on kuitenkin pieni. Jos kärpäsiä on häiriöksi asti, kannattaa tyhjentää roskikset ja siivota tähteet pöydiltä.

– Jos aamuyöstä tulee kärpänen kävelemään naamalle ja luontainen zen ei auta, täytyy ottaa kääritty Apu-lehti käteen ja lähteä jahtaamaan.

Kärpäsellä tosin on miltei pään peittävät verkkosilmät, hyvä lentotaito ja ripeät refleksit.

– Sisällä nähtävät lajit ovat tottuneet välttämään lintujen saaliiksi joutumista. Kyllähän ne reagoivat nopeammin kuin tällainen tumpelo nisäkäs.