Makdan piti saada Suomesta töitä hoiva-avustajana, sitten suomalaisyritys perui työpaikan viestillä – ”Tämä on resurssien haaskaamista”

Etiopialainen Makda saapui Suomeen toukokuussa 2024 mukanaan oleskelupa ja halu tehdä töitä. Luvattu työpaikka hoiva-avustajana oli kuitenkin peruttu ennen kuin hän matkusti Etiopiasta pohjoiseen.

– Tulin Suomeen, koska halusin vastauksen siihen, miksi minua kohdellaan näin, 26-vuotias Makda kertoo Helsingin keskustassa.

Apu360 ei julkaise Makdan oikeaa nimeä hänen haavoittuvan asemansa vuoksi. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

Makda oli yksi niistä etiopialaisista, jotka olivat vielä jokin aika sitten olleet rekrytointiyritys Silkkitien asiakkaita. Silkkitie on hoivajätti Attendon tytäryhtiö, joka välittää ulkomailta Suomeen töihin hoiva-avustajia ja sairaanhoitajia. Viime aikoina yritys on ollut esillä sen entistä etiopialaista kumppania koskevan rikosjutun takia.

Makdan oli määrä tulla töihin Attendon toimipisteeseen. Mihin kaupunkiin ja minne tarkemmin, sitä Makda ei ollut vielä saanut tietää. Makdan työsopimus Attendon kanssa oli allekirjoitettu joitain kuukausia ennen oleskeluluvan saamista, marraskuussa 2023.

Yllättäen helmikuun lopussa 2024 Makda saikin Etiopiaan sähköpostin Silkkitieltä. Siinä sanottiin, että ”odottamattomien olosuhteiden vuoksi” työnantaja oli päättänyt työsopimuksen irtisanomisesta.

Irtisanomisen syyksi annettiin ”tietyt ulkoiset syyt”, joita työnantaja ei esitellyt sen tarkemmin. Makda poistettiin Silkkitien rekrytointiohjelmasta. Apu360 on nähnyt Makdan saaman sähköpostin.

Ensin Makda luuli, että viesti oli tullut väärään osoitteeseen, sillä sähköpostin saapumiseen saakka hänen rekrytointiprosessinsa oli sujunut mallikkaasti. Oleskelulupa Suomeen oli saapunut Makdalle Etiopiaan postitse vuoden 2024 alussa.

Mutta sähköposti ei ollut virhe. Makda kuvailee nyt, että tapahtumat olivat hänelle suuri järkytys.

Makda ei ole kertonut perheelleen Etiopiassa, että Attendo purki hänen työsopimuksensa. Hän ei halua huolestuttaa kotiväkeään. ”En valinnut, että näin kävisi”, hän sanoo.

Makda on yksi noin 70:sta etiopialaisesta, jotka saapuivat Suomeen sen jälkeen, kun Silkkitie oli päättynyt olla jatkamatta etiopialaisten hoitajien rekrytointia Suomeen. Aikaisemmin Attendon irtisanomien etiopialaisten tilanteesta on kertonut Yle.

Lähihoitajia edustavasta Superista kerrotaan, että myös liitto selvittää etiopialaisten hoitajien työsopimusten päättämiseen liittyvää asiaa.

Nyt Makda säästää rahaa, jotta voisi muuttaa omaan vuokra-asuntoon. Hän asuu etiopialaisen perheen luona pääkaupunkiseudulla ja on joutunut lainaamaan rahaa ystäviltään.

Silkkitie oli lopettanut työntekijöiden rekrytoinnit Etiopiasta sen jälkeen, kun yrityksessä oli herännyt epäilyjä dokumenttihuijauksista. Epäilyt tulivat ilmi sen jälkeen, kun Silkkitie oli purkanut sopimuksen Etiopiassa toimineen kumppanin kanssa. Yrityksen toimitusjohtaja Elisa Vepsäläinen kertoi huijausepäilyistä Apu360:n jutussa marraskuussa.

Entistä kumppania epäillään rikoksista, ja juttu on käräjäoikeuden käsittelyssä. Hänen epäillään perineen rekrytointiohjelmaan valituilta niin sanottuja kynnysrahoja. Silkkitie on yksi rikosjutun asianomistajista, eikä yritystä epäillä rikoksesta. Makda ei ole rikosjutussa asianomistajana.

Makdalla ja muilla ryhmään kuuluneilla etiopialaisilla oli oleskeluluvat, ja he saapuivat Suomeen kolmessa ryhmässä. Valtaosa heistä saapui maalis- ja huhtikuussa ja 10 toukokuussa. Makda kuului toukokuussa saapuneiden ryhmään.

61:lle Suomeen saapuneelle hoitajalle Silkkitie ja Attendo järjestivät uuden työhaastattelun, kielitestin ja mahdollisuuden työllistymiseen. Sen sijaan Makdalle ja muille viimeisille saapujille ei tarjottu mahdollisuutta uuteen tapaamiseen ja haastatteluun.

Makda kokee, että hänet jätettiin tyhjän päälle. Hänen tiedossaan on, että jotkut päättivät lähteä Suomesta muualle etsimään toimeentuloa.

Apu360 on nähnyt Magdan sairaanhoitajan tutkintotodistuksen ja tutkinnon kurssien arvosanalistauksen. Hän on suorittanut kurssit huomiolla ”very great distinction”, joka tarkoittaa erittäin hyviä arvosanoja. Tutkintotodistuksessa on leima Etiopian ulkoministeriöstä.

Makdalle kyse on oikeudenmukaisuudesta. Hän ei pidä Attendon ja Silkkitien toimintaa vastuullisena. Mitä Makda toivoisi nyt?

– Toivon, että meillekin tarjotaan työtä. Aivan vähintään haluaisin kuulla anteeksipyynnön, Makda sanoo.

Miksi Makdalle ja muille toukokuussa Suomeen saapuneille etiopialaisille ei enää järjestetty mahdollisuutta uuteen haastatteluun ja työllistymiseen?

– He ovat ehdottomasti olleet harmillisimmassa asemassa, vastaa Silkkitien toimitusjohtaja Elisa Vepsäläinen. Hänen mukaansa suurin osa Etiopiasta saapuneista hoitajista on onnistuttu työllistämään.

Mutta miksi juuri näitä kymmentä ihmistä ei enää tavattu uudestaan ja suotu mahdollisuutta työllistymiseen, kun aiemmin Suomeen saapuneille tapaaminen kuitenkin järjestyi?

Vepsäläinen vastaa, että siinä vaiheessa he halusivat pysäyttää epäillyn rikollisen toiminnan, jota poliisi tutki.

– Meille yksilön tukeminen tässä tilanteessa on ensisijaisesti sitä, että maksamme kynnysrahat takaisin, hän sanoo.

Vepsäläinen ei kommentoi suoraan Makdan tapausta mutta sanoo, että suuri osa viimeisistä Suomeen tulijoista ei ole kertonut Silkkitielle maksaneensa niin sanottuja kynnysrahoja rikoksista epäillylle kumppanille. Vepsäläisen mukaan Silkkitiellä kuitenkin epäillään, että he ovat maksuja siitä huolimatta maksaneet. Vepsäläinen sanoo epäilevänsä, että osa hoitajista ei uskalla kertoa maksaneensa niitä.

Makda kertoo, ettei hän maksanut suuria summia Silkkitien etiopialaiselle kumppanille. Hän osti lentoliput Suomeen itse. Hän kuitenkin maksoi rikoksesta epäillyn kumppanin paikalliselle yritykselle niin sanotun rekisteröintimaksun. Makda toimitti tiedot maksusta myös Suomen poliisille. Apu360 on nähnyt kuitin 30 000 birrin eli noin 230 euron maksusta sekä Makdan poliisille lähettämän sähköpostin.

Miksi raja vedettiin juuri Makdaan ja muihin Suomeen viimeisinä saapuneisiin etiopialaisiin? Miksi 61:lle ihmiselle järjestyi uusi tapaaminen ja työllistymismahdollisuus mutta lopuille ei?

Vepsäläinen vastaa, että silloin kun he järjestivät 61:lle hengelle Suomessa uuden tilaisuuden, Silkkitiellä havaittiin, että epäilty rikollinen taho tai tämän kumppani koordinoi yhä joukkoa tai osaa siitä, vaikka poliisitutkinta oli alkanut. Vepsäläisen mukaan epäilyä vahvisti rajavartiolaitoksen, poliisin ja Migrin kanssa käyty keskustelu siitä, että ryhmän saapuminen Suomeen vaikutti olleen oleskelulupahakemuksia ja muita yksityiskohtia myöten ammattimaisesti toteutettu.

– Siinä oli riski, että osallistumme rikolliseen toimintaan, jos jatkamme yhteistyötä, Vepsäläinen sanoo.

Mitä Vepsäläinen vastaa Makdan kritiikkiin siitä, että Silkkitie ja Attendo eivät ole toimineet eettisesti häntä ja muita viimeisiä Suomeen saapuneita etiopialaisia hoitajia kohtaan?

– Ymmärrän kritiikin todella hyvin. Siis todella hyvin. Se on aidosti tosi valitettavaa yksilön näkökulmasta.

– Laajemmin tässä on ollut tarkoituksena pysäyttää rikollinen toiminta, Vepsäläinen sanoo.

Voisivatko viimeiset Suomeen saapuneet etiopialaiset vielä tulevaisuudessa työllistyä Silkkitien ja Attendon kautta?

– Olemme vielä jatkaneet tilanteen selvittelyä ja harkinneet talven aikana kokonaistilannetta. Asia ei ole vielä täysin loppuun käsitelty. Pohdimme edelleen, mitä teemme viimeisen ryhmän kanssa, hän sanoo.

Makda sai viime kesänä osa-aikaisesti töitä henkilökohtaisena avustajana. Hänen oleskelulupansa on toistaiseksi voimassa toukokuuhun 2025 saakka. Hän etsii kokoaikaista työtä, jotta voisi jatkaa työntekoa Suomessa ja saada uusittua oleskelulupansa. Hän on stressaantunut tilanteesta.

Makda haluaisi edetä urallaan ja päästä aikanaan työskentelemään sairaalassa myös Suomessa. Ennen kaikkea hän haluaisi koulutustaan vastaaviin töihin. Hän on sairaanhoitaja, joka on aiemmin tehnyt työtä lasten päivystyksessä.

Makda on jatkanut suomen opiskelua pääkaupunkiseudulla. Hänen nykyinen työnantajansa on antanut Makdasta erinomaisen suosituksen. Apu360 on nähnyt suositusdokumentin.

Makda ajattelee, että hänellä olisi Suomelle hoitajana paljon annettavaa. Hänellä ei ole tarvetta hakea Suomesta turvapaikkaa, ja tarvittaessa hän voisi palata Etiopiaan, vaikkei sitä haluakaan.

– Tämä on resurssien haaskaamista, hän sanoo.