Sukupolvien välinen kuilu aiheuttaa toisinaan väärinymmärryksiä – Tämän vuoksi vanhempia kannattaisi kuitenkin oppia ymmärtämään
Ihmisten voi olla vaikea ymmärtää toisiaan, jos he ovat kasvaneet erilaiseen maailmanaikaan. Ymmärrystä kannattaa kuitenkin opetella, sillä se voi jopa vähentää yksinäisyyttä.
Meistä ihmisistä on moneksi. Toisia ymmärtää heti vaivatta, mutta toiset ovat kuin kotoisin eri planeetalta. Joskus ero korostuu eri sukupolvien välillä.
– Tärkeimpiä syitä tähän on se, että aivot pyrkivät toimimaan energiatehokkaasti. Viihdymme kaltaistemme kanssa, koska se on aivoille helppoa, sanoo psykologian tohtori, ajatus- ja kehitysjohtaja Katri Kanninen Heltistä. Hän tekee myös Terapiassa-podcastia, jossa käsittelee tavallisia mielen haasteita.
Aivojen laiskuus saa aikaan sen, että ihminen hakeutuu usein niiden seuraan, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita, jotka pukeutuvat samanhenkisesti – ja jotka ovat suunnilleen samanikäisiä. Me kuplaudumme ja samalla keksimme stereotypioita meistä eroavista ryhmistä.
– Stereotypiat syntyvät, koska aivot yksinkertaistavat herkästi asioita liikaa.
Toisaalta kyse on myös siitä, kuinka itsekeskeinen ihminen on. Lasten elämä pyörii oman navan ympärillä.
– Lapsuuden jälkeen moni kypsyy ja oppii arvostamaan muita ja erilaisuutta. Kaikki eivät kuitenkaan viisastu vanhetessaan, vaan 60 prosenttia ihmisistä jää jumiin itsekeskeiseen vaiheeseen ja etsii aina samanmielisiä, Kanninen sanoo.
Kypsymiseen vaikuttaa moni asia. Osin kyse on siitä, onko oppinut lapsena, että maailma on kiinnostava ja ihmiset lähtökohtaisesti hyviä.
– Kun olo on turvallinen, ihminen tutkii luontaisesti maailmaa ja on kiinnostunut muista. Jos hän on kokenut, että maailma on vaarallinen ja muut ilkeitä tai välinpitämättömiä, hän sulkeutuu.
Aivot myös muovautuvat koko ajan. Mikäli on kohdannut erilaisia ihmisiä ja joutunut esimerkiksi opiskellessa ottamaan vastaan uusia asioita, aivot ovat tottuneet siihen. Perimä taas voi vaikuttaa siihen, pitääkö muita uhkana.
– Toiset ovat avoimempia, ja heidän on helpompi ottaa vastaan erilaisuutta. On kiehtovaa, että äänestyskäyttäytyminenkin on yhteydessä geeneihin. Ne vaikuttavat osin siihen, kuinka liberaali ihminen on.
Vanhempien ihmisten voi olla vaikea ymmärtää, miksi nuoret voivat niin huonosti.
Eri sukupolvet ovat kasvaneet erilaisessa maailmassa, ja heillä voi olla hyvinkin erilainen maailmankuva. Vanhempien ihmisten voi olla vaikea ymmärtää, miksi nuoret voivat niin huonosti.
– Heidän nuoruudessaan ajateltiin, että ihmisen pitää pärjätä ja olla reipas. Tällaiseen aikaan kasvaneiden saattaa olla hankala sisäistää, että nykyään puhutaan avoimesti omista haasteista.
Arvomaailma on muutenkin muuttunut. Heti sodan jälkeen syntyneet tunsivat vielä sodan uhan. Epävarmassa maailmantilanteessa kasvaneet arvostavat usein turvallisuutta.
– Ennen tavoiteltiin yhtä hyvää työpaikkaa, jossa pysyttiin. Monet nuoremmat taas arvostavat vapautta eivätkä halua olla niin sidottuja työhön. Tätä voi olla vaikea käsittää, jos on elänyt uhan alla.
Koska ajat ovat taas epävarmempia, seuraavat sukupolvet saattavat kääntyä konservatiiviseen suuntaan. Tämä voi tuntua oudolta vanhemmista, jotka ovat kapinoineet edellisen sukupolven konservatismia vastaan.
Myös lastenkasvatus on muuttunut paljon. Aihe herättää usein voimakkaita tunteita, mistä voi seurata konflikteja sukupolvien välille.
– Aiemmin keskityttiin ulkoiseen turvaan ja pärjäämiseen, mutta tunteita ilmaistiin usein niukasti. Nykyisin kasvatuksessa korostetaan yksilöllisyyttä. Lapset saavat puhua joskus liiankin suoraan ja arvostella isovanhempiaan. Se voi loukata.
Tarvitseeko nuorempiaan tai vanhempiaan sitten ymmärtää? Ainakin kannattaisi.
Pahimmillaan ymmärryksen puute voi johtaa siihen, että sukulaiset eivät halua tavata toisiaan. Voi tuntua kauhealta, jos lapset tai lapsenlapset eivät tule käymään.
– Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyminen ovat tappavia tauteja. Yhteys sukulaisiin lisää mielen hyvinvointia, fyysistä terveyttä ja elinikää, Katri Kanninen sanoo.
Yhteyden puute voi aiheuttaa myös identiteettiongelmia. Kannisen vastaanotolla käy paljon nuoria, jotka eivät ymmärrä, keitä ovat ja mistä tulevat.
– Jos ihminen ei ole yhteydessä sukuunsa, hänen identiteetistään jää puuttumaan pala.
Lapsenlapset jäävät paitsi myös isovanhempiensa elämänviisaudesta ja avusta, jos eivät pidä yhteyttä näihin. Sodan jälkeisen ajan kokeneet voivat tuoda mielenrauhaa nuoremmille, sillä he tietävät, että sodastakin selvittiin.
Kun isovanhemmat tapaavat lapsenlapsiaan ja pyrkivät ymmärtämään näitä, he voivat saada uusia näkökulmia ja ideoita.
– Kokemus siitä, että on väärinymmärretty, voi saada iästä riippumatta tuntemaan itsensä epäkelvoksi tai näkymättömäksi. Se on kivuliasta ja surullista.
Asiantuntija: psykologian tohtori, ajatus- ja kehitysjohtaja Katri Kanninen, Heltti.
Näin opettelet ymmärtämään muita – Viisi vinkkiä
- Muista, että koko ajan voi kehittyä. Kun ymmärrät, että aivot haluavat toimia säästöliekillä ja tehdä helppoja asioita, voit työskennellä niitä vastaan. Älä tartu aivojen tarjoamiin stereotypioihin ja ennakkoluuloihin. Kokeile ajatusleikkiä ja listaa paperille viisi saman sukupolven mahdollisimman erilaista edustajaa. Huomaat, että kaikki vanhukset tai nuoret eivät ole samanlaisia.
- Kuuntele aktiivisesti. Pyri aitoon vuorovaikutukseen ja lähde liikkeelle tutkijan asenteella. Älä oleta tietäväsi, miten toisen sukupolven edustaja ajattelee, vaan osoita kiinnostustasi kyselemällä.
- Harjoita empatiaa. Yritä asettua toisen asemaan. Kun ymmärrät, millaista elämää hän on elänyt ja millaisessa maailmassa kasvanut, sinun on helpompi ymmärtää myös hänen ajatuksiaan.
- Ole kohtelias. Eri sukupolvien välillä on kulttuurisia eroja. Mieti, miten puhut toiselle. Isovanhemmilleen ei välttämättä kannata puhua samoin kuin kavereilleen eikä lastenlapsille pidä päivitellä nykymaailmaa ikävään sävyyn. Loukkaava kielenkäyttö tai päivittely eivät kavenna sukupolvien välistä eroa.
- Älä tuomitse. Kukaan ei halua tulla tuomituksi tai olla tekemisissä tuomitsevan ihmisen kanssa. Vältä myös lapsesi tai lapsenlapsesi kontrollointia. Siitäkään ei kukaan pidä. Kun seuraavan kerran tapaat jonkun eri sukupolvea edustavan, ajattele, että olkapäälläsi olisi kamera. Mitä sille tallentuisi? Näkyisikö tallenteella uteliaisuutta, kiinnostusta ja lämpöä vai paheksuntaa ja hiljaisuutta?
