Onko sinullakin someniska? Nykyiset elämäntavat tuovat ongelmia niska-hartiaseudulle – Näin purat jumit

1. Miksi juuri niska ja hartiat jumiutuvat usein?

Niska-hartiaseutu ylikuormittuu helposti, sillä sen pitää kannatella päätä jatkuvasti. Aikuisen pää painaa 4,5–5,5 kiloa ja liikkuu koko ajan. Nykyihmisen pää roikkuu kaiken lisäksi usein hieman etukenossa, kun katsomme puhelinta, tablettia tai läppäriä.

Pahin hartianseudun jumiuttaja on staattisuus. Moni viettää liian pitkiä aikoja paikallaan joko töissä tai muuten vain istuen ja vaikkapa lehteä lukien. Paras jumeja ehkäisevä asento onkin aina seuraava asento. Koko päivää ei kannata viettää samalla tuolilla istuen. Tekee hyvää nousta välillä seisomaan, ja istumispaikkaakin tulisi vaihdella. Vähintään tunnin välein kannattaisi pitää tauko.

Jos tekee töitä tietokoneella, näytön tulisi olla silmien korkeudella. Jos katsoo sitä alaspäin, pää painuu etukenoon ja hartiat kuormittuvat. Myös stressi tai viima voi saada hartiat jännittymään. Joskus paras lääke onkin rentoutuminen tai kaulahuivi.

Niska-hartiaseudun jumista voi tulla päänsärkyä, näköhäiriöitä, huimausta ja käsien kylmyyttä ja puutumista. Näistä huimaus, puutuminen ja näköhäiriöt ovat syitä lähteä lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle. Lisäksi äkillinen tai paheneva kova kipu niska-hartiaseudulla tai päässä kertoo siitä, että asia on hyvä tutkia.

Joskus jumi pääsee niin pahaksi, että koko hartianseutu kramppaa, ja päätä on vaikea liikuttaa. Kramppi on kehon hätähuuto, jossa lihakset ovat jysähtäneet jumiin suojatakseen kehoa. Silloin tarvitaan usein lihas-relaksanttia.

2. Mitä tekemistä hampailla ja silmillä on jumien kanssa?

Jos niska on usein kireä, eikä ole käynyt hammaslääkärissä pitkään aikaan, voi yllättyä. Joskus niskakipu ja -jännitys johtuu siitä, että puree hampaitaan huomaamattaan yhteen.

Silmät kannattaa myös tutkituttaa. Jos näkö on huonontunut ja silmälasit jääneet vaihtamatta uusiin, saattaa alkaa kumartua kohti näyttöä, lehteä tai käsityötä. Silloin niska joutuu kannattelemaan päätä huonossa asennossa, ja resepti kipuihin on valmis.

Jos niska-hartiaseutu on jatkuvassa jumissa, eikä syytä löydy, kannattaa suunnata fysioterapeutille tutkittavaksi. Toisinaan ongelma ei piilekään hartianseudulla, vaan muualla kehossa. Jumi voi johtua vaikkapa nilkasta, jonka virheasento kuormittaa kehoa alhaalta ylös.

3. Millainen tyyny kannattaa valita?

Ihanteellinen tyynyn korkeus riippuu nukkujasta ja asennosta. Esimerkiksi leveäharteinen kylkinukkuja tarvitsee melko korkean tyynyn, jotta pää pysyy oikealla tasolla. Selällään nukkuja taas hyötyy matalammasta tyynystä, jottei pää taivu eteenpäin suhteessa vartaloon. Jos nukkuu korkean tyynyn kanssa vatsallaan, niska kiertyy takaviistoon. Usein paras tyyny on keskikokoinen tai sitä hieman matalampi.

4. Millainen liikunta vetreyttää hartioita?

Hyvä kunto auttaa jaksamaan arjessa ja pitämään hyvän ryhdin. Huonokuntoinen taas väsyy helpommin, ja väsyneenä asento usein lysähtää. Siksi kannattaakin pitää huolta aerobisesta kunnosta ja hengästyä säännöllisesti.

Lihaskunto on sekin tärkeä. Kun niska-hartiaseudun lihakset ovat vahvat, ne jaksavat kannatella päätä.

Niskan ja hartioiden vahvistamisen voi aloittaa niin, että makaa selällään, tekee pienen nyökkäysliikkeen vieden leukaa sisään ja niskaa pitkäksi ja nostaa takaraivoa irti alustasta pitäen niskan pitkänä. Sen jälkeen pidetään 10 sekunnin tauko ja toistetaan sama usean kerran. Jos liike tuntuu vaikealta, lihakset ovat heikot. Silloin niitä kannattaa treenata säännöllisesti.

Kolmas osa hyvää kuntoa on liikkuvuus. Niinpä selkärangan liikkuvuutta kannattaa kehittää. Aloita kiertävillä liikkeillä. Seiso hyvässä asennossa ja tee hidasta nyrkkeilyliikettä niin, että vedät vuorotellen kyynärpäätä mahdollisimman pitkälle taakse ja sitten työnnät käden suorana eteen.

5. Miksi pienistä lapsista kannattaa ottaa mallia?

Pienet lapset istuvat selkä tikkusuorana – juuri kuten kuuluukin. Vanhetessa ryhti kuitenkin usein lysähtää. Pikkulapsiperheessä lapsi saattaakin istua ryhdikkäänä syöttötuolissaan, kun vanhemmat ovat kumartuneina lehtien tai ruutujen ääreen tai retkottavat takakenossa omissa tuoleissaan.

Hyvä ryhti ehkäisee niska- ja hartiavaivoja. Ihmiskeho on suunniteltu toimimaan parhaiten silloin, kun kaikki osaset ovat oikeilla paikoillaan.

Kehon voidaan ajatella koostuvan kolmesta laatikosta: päästä, rintakehästä ja lantiosta. Niiden pitäisi olla päällekkäin, jotta tämä laatikkotorni pysyy pystyssä. Jos jokin laatikko on vinksallaan, eli esimerkiksi pää roikkuu edessä, keho kuormittuu.

6. Mikä auttaa someniskaan?

Kun katselee päivät pitkät puhelimen ruutua, voi aiheuttaa itselleen someniskan eli niskan kiputilan. Se syntyy, kun pää roikkuu edessä ja seitsemäs kaularangan nikama joutuu koville.

Jos tila jatkuu, nikaman sidekudos alkaa rasittua ja sen ympärille kertyy rasvaa. Silloin syntyy emännänkyhmy eli niskan rasvakeräytymä.

Kyhmystä voi päästä eroon, mutta se vaatii pitkäjänteistä työtä. Niskan ja hartioiden lihaksia pitää vahvistaa ja ryhti korjata. Somen selaaminen puhelimella tai käsitöiden tekeminen etukumarassa ei käy laatuun, vaan ergonomiaa täytyy parantaa. Opettele nostamaan puhelin silmien tasolle.

Jos pää on jatkuvasti taipuneena alaspäin, someniskan lisäksi seuraa muutakin: rintakehä lysähtää kasaan. Tuntuu kuin rinnan päällä olisi paino, eikä happi oikein kulje. Kun oikaisee ryhtiä, hengitys sujuu taas paremmin.

Hyvä tapa korjata ryhtiä on rintarangan taaksetaivutus. Makaa selälläsi ja aseta rintakehän alle tyyny tai pyyherulla niin, että pää osuu lattiaan ja rintakehä on sitä korkeammalla. Pysy asennossa muutaman minuutin ajan.

7. Kylmää vai lämpöä?

Useimmiten niska- ja hartiakivut johtuvat lihaksista. Silloin kipuun auttaa lämpö, sillä se pehmittää lihaksia.

Aina lämpöhaude ei kuitenkaan tee hyvää. Joskus ongelman takana eivät nimittäin ole lihakset, vaan selkäranka tai hermot. Silloin lämpö voi pahentaa oireita ja kylmä auttaa niihin. Ranka- ja hermoperäisen kivun tunnistaa siitä, että se on usein paikallista, terävää ja polttavaa kipua, joka voi säteillä sormiin ja olkavarsiin.

Asiantuntija: fysioterapeutti Heikki Hartikainen, Urheilumehiläinen