Puolentoista tunnin kävely päivässä vähentää alaselkäkipuja yllättävän tehokkaasti, paljastaa tutkimus
Selkäkivut piinaavat isoa osaa suomalaisista. Tutkimus paljastaa, että jo puolentoista tunnin päivittäinen kävely voi vähentää kipujen riskiä merkittävästi.
Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella.
Reilun puolentoista tunnin kävely päivittäin saattaa auttaa ehkäisemään alaselkäkipuja ja niiden pitkittymistä. Tämä selvisi norjalaistutkimuksessa, johon osallistui 11 000 keskimäärin 55-vuotiasta. Heillä ei ollut pitkittyneitä alaselkävaivoja nelivuotisen seurannan alussa. Kävelyn määrää ja tehokkuutta seurattiin aktiivisuusmittareilla noin viiden päivän ajan.
Tulosten perusteella vähintään 100 minuuttia päivittäin kävelevät sairastuivat alaselkäkipuihin noin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin korkeintaan 78 minuuttia päivässä kävelevät. Myös kävelyvauhti vaikutti alaselkäkipujen pitkittymisen riskiin, mutta ei yhtä paljon kuin kävelyn määrä. Alaselkäkipuja pidettiin pitkittyneinä, jos ne olivat jatkuneet vähintään kolme kuukautta.
Tulokset vahvistavat näkemystä fyysisen aktiivisuuden merkityksestä alaselkäkipujen ehkäisyssä, mutta niitä kannattaa kuitenkin tulkita varovasti. On esimerkiksi mahdollista, että paljon liikkuvat ovat terveempiä ja siksi pienemmässä sairastumisvaarassa.
Suomalaisista noin 40 prosentilla on ollut selkäkipuja edeltävän kuukauden aikana ja 80 prosenttia on kärsinyt niistä jossain vaiheessa elämäänsä. Kymmenesosalla kivut pitkittyvät. Merkittävä osa selkäkivuista johtuu raskaasta tai selkää rasittavasta työstä, joten niitä voidaan vähentää myös parantamalla työturvallisuutta ja kiinnittämällä huomiota ergonomisiin työtapoihin.
Lähde: JAMA Network Open
Parempi näkö pitää pystyssä
Kaihi voi heikentää näkökykyä huomattavasti, ja siksi se kannattaisi aina leikata. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kaihileikkaus vähentää myös potilaiden kaatumisia sekä niistä aiheutuvia luunmurtumia ja muita vammoja. Tutkimuksessa hyödynnettiin terveysrekisterin tietoja yli 60-vuotiaista kaihipotilaista, joista osa oli leikattu kymmenen vuoden kuluessa diagnoosista ja osa ei.
Kun potilaiden tietoja verrattiin, leikkauksella hoidetut olivat kaatuneet selvästi harvemmin kuin muut samanikäiset kaihipotilaat. Lisäksi heillä oli vähemmän lonkkamurtumia, olkaluun, värttinäluun ja nilkan murtumia sekä vammasta aiheutuvia aivoverenvuotoja.
Lähde: Journal of the American Geriatrics Society
