Seikkailu Kirgisiassa: Keski-Aasian vieraanvarainen valtio tarjoaa järisyttävän kauniita vuorimaisemia, jännittäviä perinneruokia ja mahdollisuuden yöpyä aidossa jurtassa

Miksi Kirgisiaan kannattaa matkustaa?

Kirgisia on Keski-Aasian kiehtova maa, josta suuri osa on Tienšanin vuoristoa. Sen korkeimmat huiput nousevat yli seitsemään kilometriin.

Kirgisiaan kannattaa reissata etenkin vaeltamaan ja vaikkapa ratsastamaan laaksoissa sekä vuorilla. Monelle vieraalle on myös tärkeää päästä kokeilemaan yöpymistä perinteisessä jurtassa – ne ovat maaseudulla edelleen paikallisten asuinsijoja.

Tuskin missään muualla minua on otettu reissaajana vastaan niin avosylin vastaan kuin Kirgisiassa, missä lähes jokaisen torpan pihaa somistaa vierasmajana palveleva jurtta.

Mitä matkailijan on hyvä tietää maan historiasta ja asukkaista?

Kirgisia on tasavalta, joka itsenäistyi Neuvosto­liiton hajotessa vuonna 1991. Väestö koostuu lukuisista etnisistä ryhmistä, joista suurimpia ovat kirgiisit, uzbekit ja venäläiset. Kulttuurissa näkyy muinaisen Silkkitien ja nomadi­perinteiden lisäksi jälkiä tsaarien Venäjän ja Neuvostoliiton alla vietetystä siirtomaa-ajasta. Tästä muistona on yleiskielenä käytetty venäjä ja länsimainen kaupunkikulttuuri.

1900-luvun alussa imperiumit olivat kiinnostuneita kasvattamaan etupiirejään Keski-­Aasiassa. Alue muodosti eräänlaisen raja­vyöhykkeen tsaarin Venäjän ja brittiläisen Intian välille. Molemmat puolet pukivat vakoojiaan milloin seikkailijoiksi, milloin etnografeiksi.

Tsaarin armeijan etnografina esiintynyt C. G. E. Mannerheim vakoili nykyisen Ferganan alueella 1900-luvun alussa. Nuori Mannerheim tapasi myös yhden alueen ensimmäisistä naisjohtajista, nimeltään Kurmanžan.

Nainen oli nuorena vastustanut ­avioliittoa hänelle suunnitellun miehen kanssa ja päätti naida rakkaudesta. Vuoden 1862 levottomuuksissa Kurmanžanin puoliso kuitenkin surmattiin. Tilanteen rauhoituttua alueen kaanit tunnustivat Kurmanžanin hallitsijaksi ja nimesivät hänet Datkaksi eli johtajaksi.

Vuonna 1906 Mannerheim ikuisti tämän nais­hallitsijan valokuvaan, joka on jäänyt yhdeksi ainoista tuolta ajalta säilyneistä otoksista. Kirgisian viidenkymmenen somin (noin 60 sentin) seteliä somistaa Kurmanžan Datkan kuva, joka pohjautuu Mannerheimin ottamaan valokuvaan.

Miten maassa kannattaa matkailla?

Lähes kaikki kansainväliset lennot laskeutuvat pääkaupunki Biškekiin. Sieltä on hyvät yhteydet bussilla ja lentokoneella ­eteläiseen Ošin kaupunkiin ja pohjoisen keskukseen Karakoliin. Junat kuljettavat lähinnä rahtia.

Kaupunkien välillä kulkee ­kimppatakseja sekä minibusseja, maršrutkia. Pikku­bussien aikataulut ovat suuntaa antavia. Bussi lähtee, kun se on täynnä. ”Maršalla“ matkustaessa kannattaa henkisesti valmistautua vessattomaan, kuumaan ja täyteen autoon. Pidemmillä matkoilla on lounaspaussi, ja vessa­taukoja pidetään pyydettäessä. Hinnat eivät juuri vaihtele. Esimerkiksi neljän tunnin kyyti Biškekistä Issyk-Kul-järvelle maksaa noin seitsemän euroa. Myös liftaamalla voi liikkua suhteellisen helposti, ja maan tapa on sopia ennalta osallistumisesta bensakuluihin.

Pohjois-Kirgisia tarjoaa kävijälle etenkin aktiiviloman kohteita. Siellä matkailu keskittyy Issyk-Kulin lähelle ja Karakolin kaupunkiin, josta pääsee suosituille vuoristo­-­ ja hevosretkille. Issyk-Kulin rannalla voi kesällä palautua patikoinnin rasituksista aurinkotuolissa ja osallistua seudun tapahtumiin.

Isompia retkeilyhaasteita kaipaava voi suunnata maan kaakkoisosaan Köl-Suun alppi­järvelle. Sinne matkailuun on syytä varautua hyvin, sillä alueella on vähemmän palveluita kuin pohjoisessa. Kirgisian keskiosassa Kara-Suu-järven seutu on hyvä alue vaelluksille.

Maan eteläosan kulttuurissa näkyy vahvasti islamin vaikutus. Se on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi pukeutumisessa, mutta uskonnollista radikalismia ei täällä juuri kohtaa.

Etelässä kannattaa tutustua Lenin’s ­Peakinä tunnetun vuoren vaelluksiin. Hurjimmat saattavat olla kiinnostuneita Lenin’s ­Peakin huiputtamisesta. Sitä pidetään kiipeily­piireissä yhtenä helpoimmin valloitettavista yli seitsemän­tonnisista vuorista.

Matkailija pärjää taajamissa kohtalaisen hyvin englannilla, mutta venäjän tai ­ainakin kyrillisten aakkosten taitaminen auttaa. ­Kirgisian-matkailijoissa näkee paljon ranskalaisia lapsiperheitä, ja palveluja onkin toisinaan tarjolla myös ranskan kielellä.

Itse kiersin maassa kesällä 2022, ja turvallisuus­tilanne vaikutti hyvältä. Tapasin myös joitakin maassa yksin reissanneita naisia, mikä kertoo osaltaan turvallisuudesta.

Millainen paikka pääkaupunki Biškek on?

Matkailtuani Kirgisiassa neljä kuukautta huomasin viettäneeni Biškekissä verrattain vähän aikaa. Se on noin miljoonan asukkaan moderni kaupunki, joka tarjoaa kyllä joitakin nähtävyyksiä. Näistä suosituimpia ovat juuri uudistettu kansallismuseo, pienen kylän kokoinen Dordoi-basaari sekä enemmän ruokaan keskittynyt Oš-basaari.

Toisaalta jatkuva tien päällä olo on kuluttavaa. Bishkekissä voi rentoutua ­jaloitellen Atatürkin puistossa tai istuskellen ihastuttavassa Vintage-viini­ravintolassa, jossa soittaa viikon­loppuisin jazz-bändi.

Illallista voi nauttia kaupungin ­perustajan, Mihail Frunzen, mukaan nimetyssä Frunze-­ravintolassa. Se sijaitsee venäläistyylisessä kartanossa, jossa voi samalla tutustua nuorten kirgiisi­taiteilijoiden ­töihin. Illalliselle Frunzessa kannattaa varata aikaa ja someja käteisenä noin 50 euroa ruokailijaa kohti.

Oš on ollut aikoinaan kuuluisa paikka. Millainen kaupunki se on?

Se on ikivanha kaupunki, joka levittäytyy Ak-Buura-joen molemmin puolin. Melko autenttisena säilynyttä kaupunkia ­hallitsee Sulaiman Too -vuori, jonne on legendan mukaan haudattu Koraanissakin esiintyvä kuningas Salomon. Unescon perintökohteeksi valittu vuori merkitsi muinaisen Silkkitien karavaaneille puolimatkan krouvia Aasian ja Euroopan välillä. Ošissa asuu noin 250 000 ihmistä, ja muslimikaupunki mataline kattoineen levittäytyy laajalle alueelle.

Ošin basaarissa on tehty kauppaa jopa yli 2 000 vuoden ajan. Täältä voi ostaa tarvikkeita vaellukselle tai vain hurmaantua tuoreiden yrttien, ­uiguurileivän ja ­Ferganan aprikoosien tuoksusta. Mikäli matkaan ei kuulu käynti Uzbekistanin puolella, Ošissa saa pilahv­iriisiä, joka muistuttaa maineikasta ­Taškentin tyyliin valmistettua riisipataa.

Missä Kirgisiassa pääsee ratsastamaan?

Kauramoottori löytyy matkailijan alle lähes joka retkelle, paikasta riippumatta. Ratsastuksen hinta vaihtelee reissusta riippuen muutamasta kympistä muutamaan sataan euroon.

Aloittelevana ratsastajana oma suosikki­paikkani on Song-Kölin järvi, jonne on helppo päästä Biškekistä. Koko maassa toimiva Community Based Travel (CBT) -verkosto järjestää alueella majoituksia paikallisten jurtissa. Se on hieno tapa tukea perinteistä elämäntapaa ja tarjota karjan­kasvatuksella eläville asukkaille lisä­tuloa. Perheiden vanhemmat lapset haluavat usein harjoitella englantia matkailijan kanssa. CBT:n kautta varatessa jurttamajoituksen hinta on tavallisesti 10-30 euroa yöltä.

Song-Kölilla ratsastus on melko edullista ja maasto helppoa. Iltaisin perheet tarjoavat koti­ruokaa ja kumissia, eli hapatettua, miedosti alkoholista hevosen­maitoa. Kokeneempi ratsastaja saa haasteita esimerkiksi Ak-Suun kylästä alkavalla paripäiväisellä hevosvaelluksella upean Altyn Arašanin kuumille lähteille.

Millainen on suosittu Ala-Kul-järven retki?

Paras paikka aloittaa tuo vaellus on ­Karakol, joka on alkanut nousta Kirgisian kakkos­kaupungiksi Ošin ohi. Katukuvassa tämä näkyy muun muassa siinä, että noin sadan­tuhannen asukkaan kaupungin palveluihin on investoitu paljon.

Karakolista löytyy kaikki mitä tarvitaan vaellukselle tai illanviettoon.

Ala-Kulin kierros on kelpo vaellus peruskuntoiselle reissaajalle. Kolmesta neljään päivään kestävän patikoinnin laki­korkeus on noin 4 000 metrissä Ala-­Kulin turkoosin­sinisellä alppijärvellä. Maasto on sopivan haastavaa: todella hankalakulkuisia paikkoja on muutama. Seudun luonto on järisyttävän kaunista. Palkinnoksi odottavat Altyn Arašanin Eco Yurt Camp -leiri ja kuumat lähteet. Niiden vesissä notkistuu väsynytkin kroppa.

Jos poikkeaa merkityltä reitiltä hieman, voi pulahtaa ”villien” kuumien lähteiden kylpyyn. Kallion kylkeen louhitut lähteet ovat turisteilta piilossa Altyn Arašanissa. Salaisen polun sijaintia voi kysellä huomaavaisesti Arašanin leiristä. Itse sain sinne kartan tupakki­askin kanteen piirrettynä, kun ystävystyin leiri­nuotiolla erään kirgiisiantropologin kanssa.

Osaan maan rajojen lähistöllä sijaitsevista retkikohteista täytyy hakea lupa. Sitä kannattaa kysellä esimerkiksi CBT:n toimistolta tai omasta majapaikasta. Käsittelyajat ovat pitkiä.

Missä Kirgisiassa kannattaa syödä?

Biškekistä löytyy ravintoloita joka nurkalta. Valitettavasti hinta ei aina vastaa laatua. Lisäksi tarjolla on kansainvälisiä pikaruokaketjuja ja niiden kirgiisikopioita.

Kirgisiassa kannattaa aina selvittää, missä on oman majapaikan alueen ­šašlik-kuja. Joka kaupunginosasta löytyy šašlik-grillivartaita tarjoavien ravintoloiden keskittymä. Vartaan, tomaatti-kurkku­salaatin ja ljebuška-­leivän sisältävä ateria maksaa seitsemisen euroa. Perinneruokia, kuten hevosenlihapastaa eli bešbarmakia, on paras kokeilla maaseudulla tai kotiruoka­illalliselle kutsuttuna.

Kirgiisit ovat ylpeitä perinteistään ja esittelevät niitä mielellään. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Paikalliset ovat ­vieraanvaraisuuden mestareita, ja kutsu teelle saattaa ­hyvinkin muuttua illalliseksi. Varmuuden vuoksi on hyvä viedä aina jotain tuliaisiksi. Torilta ostettu meloni riittää usein hyvin.

Tätä matkaa suosittelen

”Helsingistä saa meno–paluulennot Biškekiin esimerkik­­si Turkish Airlinesil­­la alkaen noin 500 eurolla. Kirgisian kiertely retkineen vie vähintään pari viikkoa. Sää on otollinen huhti–lokakuussa. Matka sopii luontoretkeilystä pitäville, kokeneille reissaajille, jotka eivät kaipaa jatkuvasti länsimaisia mukavuuksia.”

– Juho Kääriäinen –