Totta vai tarua: Saako sydänsairas saunoa?

Tarua

Saunominen on sydänsairaille turvallista, suorastaan terveellistäkin. Lämpö laajentaa verisuonia, jolloin verenpaine laskee. Sauna ja sydänterveys -tutkimuksen mukaan keskimääräinen yläverenpaine laski välittömästi saunomisen jälkeen keskimäärin 137 elohopeamillimetristä 130:een ja alaverenpaine 82:sta 75 elohopeamillimetriin. Yläpaine pysyi alhaisemmalla tasolla vielä 30 minuuttia saunomisen jälkeen.

Lisäksi valtimoiden jäykkyys saattaa vähentyä ja syke voi nousta, samoin kuin keskiraskaassa liikunnassa. Saunominen myös lievittää stressiä, mikä myös vaikuttaa edullisesti sydänterveyteen. Jotta terveyshyötyjä tulisi, saunassa pitäisi käydä säännöllisesti 4–7 kertaa viikossa. Yksi kerta viikossa ei riitä. Höyrysaunan terveysvaikutukset ovat samat.

Verenpaine- ja sydänlääkkeet voi ottaa joko ennen tai jälkeen saunan. Saunominen ei vaikuta lääkkeiden tehoon. Tärkeintä on, että lääkkeiden otto on päivittäinen rutiini.

Muistathan myös juoda saunomisen yhteydessä riittävästi vettä tai muuta alkoholitonta janojuomaa. Kun hikoilee saunassa pitkään, kehosta haihtuu nestettä tavallista enemmän. Jos juominen unohtuu, seurauksena voi olla nestevaje. Se voi aiheuttaa lauteilta noustessa huimausta ja johtaa joskus pyörtymiseenkin. Iso lasillinen vettä ennen ja jälkeen saunan on sydänsairaalle hyvä ohjenuora.

Totta

Sydänsairaan kannattaa olla varovainen löylyn lyömisessä. Miedommat löylyt ovat usein suositeltavampia kuin esimerkiksi 100 asteessa saunominen. Puusaunassa on kosteampi ilma kuin sähkösaunassa, ja löylyä voi usein lyödä vähän enemmän.

Kovat löylyt eivät kuitenkaan ole sydänsairaalta kiellettyjä, mikäli keho kestää hyvin korkeaa lämpötilaa. Kokeilemalla tiedät, mitä siedät ja mitä et. Keho kertoo myös, miten pitkään lauteilla voi istuskella. Sydänsairaille ei ole erityisiä lämpötila- tai aikarajoja saunomisessa. Oma vointi ratkaisee.

Älä ryntää suoraan löylyistä järveen, mereen tai uima-altaaseen, vaan jäähdyttele hetki pukuhuoneessa tai laiturilla. Suuret lämpö­tilamuutokset saavat verenpaineen pomppaamaan nopeasti ylös, mistä voi seurata joskus jopa sydänoireita. Siksi kylmään veteen pitäisi mennä maltilla, pikkuhiljaa lämpötilan muutokseen totutellen. Näin uiminen on sydänsairaallekin turvallista.

Turvallisuutta lisää se, ettei saunomisen yhteydessä nautita alkoholia, vaan veteen mennään selvin päin. Alkoholi on usein mukana hukkumisonnettomuuksissa. Hukkumiset tapahtuvat monesti kotirannassa, ja monet hukkuneet ovat ikäihmisiä, joilla on jokin sydän- tai verisuoni­sairaus. Olisi myös hyvä, ettei seniori, etenkään sydänsairas, menisi yksin uimaan saunasta tai muutenkaan.

Asiantuntija: ylilääkäri Anna-Mari Hekkala, Sydänliitto.