Apu

Sauli Niinistö Ukrainaan: Miten reagoi Venäjä? – Tästä syystä Itä-Ukrainaan ei saada rauhanturvaajia


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee Ukrainassa 12.-13. syyskuuta. Kuinka vierailuun reagoi Venäjä, jonka sotatoimet Itä-Ukrainassa luovat tummia varjoja Euroopan itälaidan tulevaisuuteen?
Kuvat Valentin Sprinchak / TASS / MV-Photos

Presidentti Sauli Niinistö tekee virallisen valtiovierailun Ukrainaan. Torstaina 12.9. hän tapaa presidentti Volodymyr Zelenskyin Kiovassa.

Presidentin kanslian mukaan asialistalla ovat Ukrainan ja Suomen kahdenväliset suhteet, maan EU-suhteet sekä Itä-Ukrainan tilanne.

Kyseessä on presidentti Niinistön ja presidentti Zelenskyin ensitapaaminen. Ukrainan edellinen presidentti Petro Poroshenko teki virallisen vierailun Suomeen tammikuussa 2017. Presidentti Niinistö vieraili edellisen kerran Ukrainassa vuonna 2014.

Niinistön ja Zelenskyin tapaamisen aiheena on myös Itä-Ukraina. Miten tapaamiseen tulee reagoimaan Venäjä, jonka joukot tukevat sotilaallisesti Itä-Ukrainan kapinallisia?

– Venäjällä vierailua tuskin pannaan merkille. Tilanne on toinen, jos spekulaatiossa väläytelty Itä-Ukrainan rauhanturvaoperaatio toteutuu ja Suomi on valmis panostamaan siihen, pohtii Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.

Rauhanturvaoperaatio asialistalla?

Nouseeko puheenaiheeksi pöydälle jämähtänyt rauhanturvaoperaatio Itä-Ukrainassa? Kangaspuron mukaan operaatio on kiinnostava ajatus, mutta kaukana toteutumisestaan.

– Kaikki myöntävät, että aselepo tarvitaan. Iso ero on siinä, mille rajoille operaation pitäisi tulla. Ukraina lähtee siitä, operaation paikka on Ukrainan ja Venäjän valtioiden rajalla. Venäjä on lähtenyt siitä, että sen pitäisi tulla tulitaukolinjalle, kapinallistasavaltojen ja Ukrainan joukkojen väliin.

Kangaspuron mukaan Ukrainan pelko on, että tulitaukolinjalle tuleva operaatio jäädyttäisi konfliktin ja vakiinnuttaisi Donetskin ja Luhanskin separatistihallinnon.

– Tätä Ukraina ei halua. Se on kiistänyt Minskin sopimuksen sen kohdan, jossa edellytetään neuvottelua tasavaltojen johdon kanssa. Ukraina on jatkanut terrorisminvastaista operaatiotaan.

Ukrainalle mieluisen mallin mukaan toteutettu rauhanturvaoperaatio tarkoittaisi Kangaspuron mukaan kapinallisten riisumista aseista ja käytännössä sitä, että Ukraina ottaisi alueen haltuunsa ja ohittaisi Minskin rauhansopimuksessa sovitut keskustelut ratkaisusta separatistien kanssa.

– Tällainen tilanne panisi Venäjän tunnustamaan, että se on sodan osapuoli. Mitä muuta heidän joukkonsa siellä tekisivät? Tätä tarkoittava aloite rauhanturvaoperaatiosta on rakennettu siten, että sitä on mahdoton toteuttaa.

Levottomuus Venäjän laidalla voi lisääntyä

Osallistuminen Itä-Ukrainan kapinallisalueiden konfliktiin ja Krimin niemimaan miehitys eivät ole ainoa sotilaallinen painekattila Venäjän federaation reunoilla tai maan etupiiriinsä lukemilla alueilla naapurimaissa.

– Moldovaan kuuluvan Transnistrian alue ja siellä olevat, konfliktia jäätyneenä pitävät venäläissotilaat ovat kysymysmerkki.

Toinen kysymys on Georgiaan kuuluva Etelä-Ossetian venäläismielinen separatistialue.

– Jos Georgiassa tapahtuisi poliittinen suunnanmuutos venäläisvastaisempaan, saakašvililäiseen suuntaan ja ne päätettäisiin palauttaa takaisin Tbilisin hallintaan, se voisi kärjistää tilanteen.

Venäjään kuuluvan Tšetšenian tasavallan ja muun Pohjois-Kaukasian tilanne on niinikään tulenarka.

– Tällä hetkellä Tšetšenia pidetään rauhallisena diktaattori Ramzan Kadyrovin kovilla voima- ja sortotoimenpiteillä. Jos tässä tapahtuu muutoksia, ja Kadyrov menettää valtansa, koko alueen dynamiikka voi mennä uusiksi. Kadyrovin rautakätinen hallinto ei ole helpottanut ainakaan tyytymättömien ihmisten elämää.

Riskialueisiin kuuluu myös Venäjän federaatioon kuuluva, Pohjois-Kaukasiassa sijaitseva Dagestanin tasavalta, josta on lähtenyt paljon väkeä Lähi-Idän sotiin, erityisesti Isisin riveihin.

– Osa taistelijoista on palaamassa, osa on leireillä, osa jossain muualla. Puhutaan tuhansista, ehkä 5 000 – 7 000 taistelijasta, joka on merkittävä määrä. Kaikki eivät varmasti pääse kontrolloidusti takaisin kotiin. On väitetty myös, että Venäjä päästi heidät mielellään pois maasta, koska halusi eroon separatisteista.

Kangaspuro muistuttaa, että silloin kun Venäjän Pohjois-Kaukasiassa on viimeksi nähty aseellisia yhteenottoja, separatistit ovat saaneet merkittävästi tukea Isisin kaltaisilta toimijoilta sekä arabivaltioista, kuten Saudi-Arabiasta ja Qatarista.

– Lähi-Idän konfliktin vuoksi nämä maat ovat niin liemessä, etten usko niiden kykenevän tukemaan Pohjois-Kaukasian separatisteja voimakkaasti. Mutta jos tilanne muuttuu, potentiaalisia rahoittajia on. Pidän mahdollisena, että konflikti voi laajentua Lähi-idästä Venäjän sisälle. Venäjällä tapahtuneet terrori-iskut kertovat, että maan alueella toimii terroristisia voimia. Siitä ei ole epäilystä, Kangaspuro sanoo.

Julkaistu: 10.9.2019