Viisikymppinen Sari on asunut Helsingin rautatieasemalla 12 vuotta – Nyt hän kertoo, kuinka hieno asunto ja työpaikka vaihtuivat pesuihin julkisessa vessassa
Helsingin rautatieasemalla yli vuosikymmenen asunut Sari on kärryineen ja tavaroineen tuttu näky tuhansille työmatkalaisille. Yhtenä päivänä toimittaja ja tietokirjailija Heini Kilpamäki pysähtyi ottamaan selvää, kuka hän on. Syntyi kirja Sarin poikkeuksellisesta elämästä ja asunnottomuudesta.
Aseman Kauppakujan penkillä istuu kolme keski-ikäistä ihmistä. Yhdellä heistä on rollaattori, toisella jonkinlaiset kärryt. Kolmas kantaa pelkkää kassia. Neljäskin ilmestyy paikalle, hänen takkinsa on revennyt kainaloista ja hän on selvästi päihtynyt.
On keskiviikkoiltapäivä.
Vain yksi istujista on nainen. Naisen kärryissä on myös eniten tavaraa. Kahvoista roikkuu kestokasseja ja pussukoita. Näkyy vesipullo, pieni matto, toppatakki. Iso matkalaukku. Naisella on myös kaksi sievää juhlalaukkua, joiden hihnat kulkevat ristiin hänen vartalonsa poikki. Punaiset housut, hapsupaita, kirjavat maihinnousukengät. Isot rannerenkaat kalisevat molemmissa ranteissa.
