Latauspistettä hankittaessa taloyhtiössä on syytä olla tarkkana – sähköautot pitää saada ladattua myös kriisin tai kyberhyökkäyksen aikana

Omakotitalossa sähköauton lataaminen onnistuu tyypillisesti mutkattomasti. Auton voi ladata vaikka autotallin voimapistorasiasta tai asennuttaa autokatokseen tai autotalliin haluamansalaisen latausaseman. Latausaseman saa tyypillisesti alle tonnilla, ja mahdollisesti tarvittavan, pääsulakkeiden palamisen ehkäisevän kuormanhallintayksikön muutamalla sadalla eurolla. Asennuksen hinta tulee totta kai vielä erikseen, mutta ei senkään pitäisi päätä huimata.

Taloyhtiömaailma on monimutkaisempi, etenkin kun maallikot päättävät kymmenien tuhansien arvoisista kaupoista. Kuinka toimii kuormanhallinta? Entä lataussähkön laskutus? Mitä tarkoittaa "V2G ready" tai "OCPP-yhteensopiva" latauspiste? Näihin kysymyksiin kannattaa pyytää konkreettinen vastaus myyjältä, mielellään sähköpostitse.

Osa latausasemista saattaa toimia vain tietyn laitetoimittajan tai operaattorin pilvipalvelun tai paikallisen taustajärjestelmän kanssa. Tämä voi olla edullinen ratkaisu, mutta johtaa siihen, että kyseisen toimittajan kanssa ollaan sitten tekemisissä jatkossakin.

Sähköinfrastruktuurin kanssa on perinteisesti totuttu siihen, että sähkö tulee pistorasiasta. Tietokoneiden kaatumiseen ja jumittamiseen on totuttu, mutta saunan kiuas lämpenee ja pesukone pyörii, vaikka nettiyhteys tökkisi. Latauspisteiden ei pitäisi olla poikkeus.

Pilvipalvelujen käyttö latausinfrassa on joskus välttämätöntä, esimerkiksi suurissa taloyhtiöissä laskutus on yleensä järkevintä hoitaa kuukausimaksullisella pilvipalvelulla. SIlti kannattaa miettiä ja kysyä, miten järjestelmä suoriutuu tilanteesta, jossa internetyhteys menetetään. Sähköautot pitää saada ladattua myös kriisin tai kyberhyökkäyksen aikana.