Apu

Sähköautojen maihinnousu: Taksikuski, autokauppias ja eläkeläinen kertovat, mitä kaikkea sähköautot ovat mullistaneet

Sähköautojen maihinnousu: Taksikuski, autokauppias ja eläkeläinen kertovat, mitä kaikkea sähköautot ovat mullistaneet
Taksinkuljettaja uskoo sähköauton olevan etu lentokenttäkyytien kilpailutuksessa. Autokauppias moittii suppeaa valikoimaa ja virheellisiä ennakkoluuloja. Sähköautoon vaihtanut eläkeläinen kertoo, miksi paluuta polttomottoriin ei enää ole.
Julkaistu: 24.5.2021

”Asiakas oli tilannut kyydin ravintolasta kotiinsa kilometrin päähän. Kun hän huomasi istuvansa Teslassa, hän ilmoitti että ajetaankin Lohjalle. Ihan sinne asti ei menty, noin 10 kilometrin jälkeen hän totesi, että nyt voi kääntyä takaisin.”

Pekka Ihalainen, 46, taksiyrittäjä

Koronaviruspandemia on kurittanut taksialaa kovalla kädellä. Siitä huolimatta kirkkonummelainen Lähitaksin taksiyrittäjä Pekka Ihalainen teki viime elokuussa ison investoinnin ja hankki Tesla Model S:n.

Ihalainen on ajanut taksia työkseen vuodesta 2014. Autoilijana hän aloitti keväällä 2019, joten suurin osa yrittäjän urasta on mennyt pandemian aikana.

Yrittäjänä hän lähti varovasti liikkeelle käytetyllä Volvo V70:llä, mutta puolentoista vuoden jälkeen vikoja alkoi tulla niin tiuhaan, että autonvaihto oli väistämättä edessä. Ihalainen laski, että käyttökustannuksiltaan järkevintä oli ostaa sähköauto.

Uuden Teslan lähes 100 000 euron hinta oli liikaa, mutta kaksi vuotta vanha ja 23 000 kilo­metriä ajettu Model S löytyi hieman alle 70 000 eurolla. Taksiksi soveltuvien uusien dieselautojen hinnat lähtevät noin 35 000–40 000 eurosta.

− Edellisessä autossa polttoainekustannukset olivat 600–700 euroa ja huoltokustannukset keskimäärin 150 euroa kuukaudessa. Samoilla ajo­kilometreillä Teslassa sähkökustannukset ovat noin 150 euroa kuussa. 600 euroa kuukaudessa tekee vuositasolla 7 200 euroa. Viidessä vuodessa se on 36 000 euroa halvempi kuin dieselauto, Pekka Ihalainen avaa laskelmiaan.

Sähkötaksi on sopinut hyvin Pekka Ihalaisen tarpeisiin yksinyrittäjänä. – Uudenvuodenyö on toistaiseksi ainoa kerta, kun olen joutunut lataamaan autoa niin, että keikkoja oli ilmassa.

Parempi jälleenmyyntiarvo kuin polttomoottoriautossa

Auton elinkaarikustannuksissa parempi jälleenmyyntiarvo kääntää vaakaa vielä enemmän Teslan puolelle. Taksikäytössä suurimmat erot polttomoottoriautoon ovat käyttökustannusten lisäksi hiljaisuus ja kiihtyvyys. Ulkomitoiltaan iso ja 2 300 kiloa painava auto kiihtyy nollasta sataan 3,8 sekunnissa.

− Ei siihen ainakaan puolessa vuodessa ole kyllästynyt, Ihalainen virnistää.

Huoltoasemilla Ihalainen käy nykyään vain ostamassa kahvia ja pesettämässä autoa. Lataukset hoituvat kotipihassa, missä 17 kilowatin tehoinen kotilatausasema lataa 75 kilowatti­tunnin ajoakun lähes tyhjästä melkein täyteen kolmessa tunnissa. Ihalaiselle tämä järjestely sopii, sillä hän on auton ainoa kuljettaja.

Julkisilla latausasemilla hän arvioi ladanneensa Teslaansa puolen vuoden ja 25 000 ajo­kilometrin aikana kymmenisen kertaa. Koronan vaikutuksista taksialaan kertoo se, että normaalisti samassa ajassa kilometrejä olisi kertynyt noin 40 000.

Tesla herättää Pekka ihalaisen mukaan runsaasti mielenkiintoa asiakkaissa. Jos muita puheenaiheita ei löydy, auton sähköisyydestä riittää puhuttavaa aina.

Toistaiseksi pisimmän keikkansa Ihalainen ajoi talven ensimmäisen kunnon lumimyräkän keskellä, kun Inkoon satamasta piti viedä rahtilaivan polttoainenäyte Kotkaan analysoitavaksi keskellä yötä. Auto arvioi kulutuksensa reitillä etukäteen, mutta ankaraa tuulta ja lumisadetta se ei osannut huomioida.

− Se meni aika tipalle. Perillä Kotkassa akkua oli jäljellä kuusi prosenttia.

Asiakkaissa Tesla herättää runsaasti mielenkiintoa. Jos muita puheenaiheita ei löydy, auton sähköisyydestä riittää aina puhuttavaa. Joskus kyyti voi myös muuttua suunniteltua pidemmäksi ajoneuvosta johtuen.

− Asiakas oli tilannut kyydin ravintolasta kotiinsa kilometrin päähän. Kun hän huomasi istuvansa Teslassa, hän ilmoitti että ajetaankin Lohjalle. Ihan sinne asti ei menty, noin 10 kilometrin jälkeen hän totesi, että nyt voi kääntyä takaisin, Ihalainen naurahtaa.

Pekka Ihalaisen mukaan jokainen sähköauto on taksiyhtiölle etu kilpailussa lentokenttäkyydeistä

EU:n direktiivit ohjaavat päästöjen vähentämiseen

Taksiliikenne pyörii Suomessa vielä pääasiassa dieselin voimalla, ja sähkötaksien yleistymistä hidastavat ennakkoluulojen lisäksi latausverkostoon ja -aikoihin liittyvät haasteet.

Korona-aika on romahduttanut kyytien kysynnän, mutta samaan aikaan yrittäjiä pitäisi saada seuraamaan Pekka Ihalaisen esimerkkiä sähköistymisestä. Tämä johtuu EU:n niin sanotusta puhtaiden ajoneuvojen direktiivistä, jonka mukaan vähintään 38,5 prosenttia julkisten hankintasopimusten kalustosta on oltava vähäpäästöisiä.

Esimerkiksi lentokenttien taksiliikenteen kilpailutuksissa jokainen kalustosta löytyvä sähköauto on kuljetusvälitysyrityksille, kuten Lähitaksille, kullanarvoinen. Tämä vaikutti myös Pekka Ihalaisen päätökseen ryhtyä sähköautoilijaksi.

− Veikkaan, että viimeistään kahden vuoden päästä nämä vaatimukset ovat voimassa. Kun minulla on vähäpäästöinen auto, tiedän varmasti mahtuvani mukaan lentokenttäliikenteeseen. Normaaliaikoina se on erittäin tärkeä tulonlähde.

”Suoranaista dieselfobiaa täällä ei näy. Niin sanotut vanhan liiton automiehet eivät ainakaan vielä hanki sähköautoja.”

Hannes Vuorma, 28, myyntipäällikkö, Kamux

Vaikka keskustelu sähköautoista käy julkisuudessa kuumana, käytettyjen autojen kaupan lattiatasolla keskustelu ei toistaiseksi näy samassa määrin.

− Yleensä sähköautoon päätyvät asiakkaat ovat tehneet valinnat ennen liikkeeseen tuloa. He ovat usein kohtuullisen kiinnostuneita tekniikasta ja tehneet isot pohjatyöt jo kotona, vaihtoautoja myyvän Kamuxin Konalan toimipisteen myyntipäällikkö Hannes Vuorma kertoo.

Täyssähköautoja enemmän asiakkaiden kanssa keskustellaan hybridiautoista, sillä ne voivat toimia välietappina polttomoottorista kohti sähköä.

− Siinä on sellainen luontainen siirtymä, pääsee sinuiksi sähkötekniikan kanssa. Osa näistä ihmisistä siirtyy sitten myöhemmin täyssähköön.

Vuorma tuli alalle heti armeijan käytyään, joten kokemusta on kertynyt kahdeksan vuoden ajalta. Autokauppoja hän arvelee tehneensä kahdesta kolmeen tuhatta. Täyssähköautoja on näistä ollut noin 50. Hannes Vuorman kokemuksen mukaan käytetyn täyssähköauton hankkimista harkitsevien asiakkaiden mielessä suurimmat kysymykset liittyvät auton toimintasäteeseen, akustojen kestoon ja niiden takuuaikoihin.

− Miten pakkaset vaikuttavat? Onko akusto edelleen 100-prosenttisessa uuden kunnossa vai onko siitä pudonnut toimintasädettä? Ja paljonko auto todellisuudessa kuluttaa sähköä? Vuorma luettelee.

Päästöasiat eivät Hannes Vuorman mukaan näy arjen keskusteluissa autokaupassa. – Ehkä niitä poliittisia päätöksiä on tehty ennen kuin tullaan tänne.

Sähköautoja hankkivat tekniikasta kiinnostuneet

Tekniikan kehityksen vaikutus sähkö­autojen hintoihin on sekin kuuma puheenaihe, mutta asiakkaiden mielessä sähköauton tuleva vaihtoarvo ei erityisemmin pyöri.

− Aika vähän asiakkaiden kanssa käydään keskusteluja siitä, mikä tämän auton arvo on viiden vuoden päästä.

Tällä hetkellä sähköautoja ja lataushybridejä hankkivat erityisesti uudesta tekniikasta kiinnostuneet ihmiset. Toinen ryhmä ovat ekologisia valintoja painottavat. Vuorman mukaan asiakkaan valinta voi perustua täysin päästöttömyyteen, mutta kaikki päästöistä kiinnostuneet eivät osta sähköautoja. Helpompaa onkin sanoa, ketkä niitä eivät osta.

− Niin sanotut vanhan liiton automiehet eivät ainakaan vielä hanki sähköautoja, Vuorma toteaa.

Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen kasvihuonepäästöt vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa ne nollaan vuoteen 2045 mennessä. Hannes Vuorman mukaan päästöasiat eivät näy arjen keskusteluissa autokaupassa, ja dieselautojakin myydään samaan tapaan kuin ennen.

− Suoranaista dieselfobiaa täällä ei näy.

− Niin pitkään kuin ihmiset kulkevat, meille on sama mikä käyttövoima on kyseessä. Me myymme sitä mitä uutena valmistetaan ja mikä pikkuhiljaa valuu käytettyjen markkinoille, Hannes Vuorma sanoo.

Suurin kysyntä premium-luokan sähköautoilla

Vuorman mukaan suurin kysyntä sähköautoissa kohdistuu Kamuxillakin premium-luokan autoihin. Eniten myydään Tesloja, koska ne ovat olleet pisimpään markkinoilla ja niitä on myyty uutena eniten. Näistä suurin osa on tuontiautoja, sillä kotimaasta ostettavaa ei vielä löydy tarpeeksi.

Traficomin tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2020 lopussa liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joista sähköautoja oli hieman alle 10 000 ja ladattavia hybridejä vajaat 46 000.

Vuonna 2030 tavoitteena on 700 000 ladattavaa autoa, joista enemmistö on täyssähköautoja. Liikenteen sähköistyminen muuttaa väistämättä myös vaihtoautojen kauppaa. Suurta mullistusta Hannes Vuorma ei käytettyjen autojen kauppaan kuitenkaan odota.

− Niin pitkään kuin ihmiset kulkevat, meille on sama mikä käyttövoima on kyseessä. Me myymme sitä mitä uutena valmistetaan ja mikä pikkuhiljaa valuu käytettyjen markkinoille.

− Näiden autojen parempi tunteminen on meillä selvä kehityskohta. Jonkin verran opiskellaan koulutusten kautta, mutta aika paljon käytännön työn kautta, Hannes Vuorma kertoo.

Sähköautojen valikoima on vielä suppea

Kamux on keskittänyt vaihtoehtoisten käyttövoimien valikoimaa Konalan, Lempäälän Ideaparkin ja Espoon Niittykummun liikkeisiin. Nämä ovat myös myyjille hyviä paikkoja oppia, sillä sähköautojen yleistyminen vaatii paljon opettelua ja kouluttautumista.

Uuden tekniikan ymmärtämisen ohella pitää pysyä kärryillä päivittyvien versioiden vaikutuksista autojen toimintasäteisiin. Vaatimukset korostuvat käytettyjen autojen kaupassa, jossa myyjät eivät keskity vain yhteen merkkiin.

− Näiden autojen parempi tunteminen on meillä selvä kehityskohta. Jonkin verran opiskellaan koulutusten kautta, mutta aika paljon käytännön työn kautta.

Hannes Vuorma ajaa itse toistaiseksi perinteisillä käyttövoimilla. Perheen ykkösautona on dieselauto ja työmatkat hoituvat pienellä bensa-Golfilla. Sähköön siirtymisessä mietityttävät samat syyt kuin asiakkaillakin. Kakkosautossa hinta ja perheauton kohdalla myös valikoiman suppeus, kun esimerkiksi asuntovaunun vetämiseen vaihtoehtoja on vain Teslan Model X.

− Olen miettinyt sähköautoa ja käynyt koeajamassakin. Valikoima on vielä vähän suppea, mutta en näe mahdottomana, että joskus ajaisin täyssähköautolla.

”Se ajamisen helppous viehätti. Pelkät nappulat joista valitaan eteen tai taakse, ei mitään viiveitä eikä nykimisiä. Ei sen koeajon jälkeen bensamoottori ollut enää vaihtoehto.”

Aulis Maaniitty, 71, eläkeläinen

Salolainen Aulis Maaniitty, 71, ehti ajaa bensa-autoilla lähes 52 vuotta, mutta kun hän ja vaimonsa Eva helmikuussa 2019 istahtivat koe­ajolle Hyundai Kona -täyssähköautoon, paluuta entiseen ei enää ollut.

− Se ajamisen helppous viehätti. Pelkät nappulat joista valitaan eteen tai taakse, ei mitään viiveitä eikä nykimisiä. Ei sen koeajon jälkeen bensamoottori ollut enää vaihtoehto. Tuli sellainen tunne, että nyt jos ei vaihda sähköön, ei sitä tee koskaan, Aulis Maaniitty muistelee.

Aulis Maaniitylle tärkeä tekijä sähkö­auton valinnassa oli mahdollisimman laaja toimintasäde, mikä rajasi jonkin verran vaihtoehtoja. Hyundai Kona 64 kilowattitunnin ajoakustolla valikoitui tulevaksi ajoneuvoksi, koska sen 449 kilometrin toimintasäde oli ”heti Teslasta seuraava”.

− Voi talvellakin kelillä kuin kelillä käydä pojan luona Helsingissä. Range on 350 kilometriä, vaikka olisi 20 astetta pakkasta. Ja kesällä ajaa hyvinkin Helsingin-matkan, Aulis Maaniitty toteaa ja kumoaa samalla sähköautojen talvi­käytön hankaluuteen liittyvän myytin.

Yhdeksästä yhteentoista kuukauteen vaihdelleet uusien autojen toimitusajat meinasivat tulla vaihdon esteeksi, mutta kun maahan saatiin lokakuussa 2019 erä nopean toimituksen autoja, Maaniityistä tuli sähköautoilijoita. Puolentoista vuoden aikana sähköisiä ajokilometrejä on kertynyt 21 000.

Ilmalämpöpumpulla varustetun sähkö­auton käyttömukavuus talvella on tehnyt Aulis Maa­niittyyn vaikutuksen. – Ikkunoita ei tarvitse skrapata, ja sisätilat ovat heti lämpimät.

Myös ympäristönäkökulma painoi vaakakupissa

Uuden tekniikan viehätyksen lisäksi myös ympäristönäkökulma painoi vaakakupissa. Aiempi kolmisylinterisellä bensamoottorilla varustettu Peugeot 2008 oli jo kulutukseltaan ja päästöiltään suhteellisen pieni, mutta sähköautolla päästöt painuivat nollaan.

− Kun ikää alkoi olla, sitä ajatteli, että jotakin voisi vielä tehdä päästöjen vähentämiseksi, Aulis Maaniitty toteaa.

Täyssähköauto oli hankintahinnaltaan noin 20 000 euroa Maaniittyjen aiempia autoja kalliimpi. Kalliimman tekniikan seurana tulevat kuitenkin ympäristöhyötyjen lisäksi edullisemmat käyttökustannukset.

− Sähkön hinnasta se tietysti riippuu. Meillä se on veroineen ja siirtomaksuineen noin 12 senttiä kilowattitunnilta. Auton latauskustannukset ovat muina vuodenaikoina noin 2 euroa per 100 kilometriä, eivätkä ne talvikuukausinakaan nouse kuin 2,5 euroon, Maaniitty kertoo.

”Sähköauto on kyllä kätevä kaupungissa, mutta Lapin-matkoja sillä ei voi tehdä.” Tuon sähköautokriitikoiden suusta usein kuullun lauseen Maaniityt osoittivat vääräksi viime syksynä. Ruskaretki Salosta Ylläkselle onnistui helposti, 975 kilometrin ajomatka taittui käytännössä kahdella latauksella. Ensimmäinen pysähdys pika­laturille tapahtui Seinäjoella ja toinen Kemin eteläpuolella.

− Sillä virralla olisi päässyt Ylläkselle asti, mutta Pellossa hiukan varmistelin ja latasin 50 kilometriä toimintasädettä lisää, Maaniitty toteaa.

− Puolentoista vuoden aikana on pikalatureissa mennyt rahaa ehkä 10 euron verran, Maaniitty naurahtaa.

Saariston rengastie yhdellä latauksella

Viime elokuussa Maaniityt kiersivät sähköautolla Saariston rengastien. Aulis Maaniitty oli etukäteen tarkistanut, minkälaiset latausmahdollisuudet reitin varrelta löytyy. Niille ei ollut lopulta mitään tarvetta.

− Täydellä akulla lähdetiin kotoa Salosta, ja samalla latauksella tultiin kotiin asti.

Aulis Maaniitty tietää, että sähköauton latauksen järjestäminen mietityttää monia ihmisiä. Pelkona on, että autoa tarvitsee ladata jatkuvasti ja lataamista varten on investoitava arvokkaisiin kotilatausasemiin.

Maaniityn Hyundain ajoakut on ladattu pääsääntöisesti kotipihassa super-sukoksi päivitetystä pistorasiasta, joka kestää jatkuvaa 16 ampeerin virtaa lämpiämättä.

− Yön yli ladatessa toimintamatkaa kertyy 10 tunnissa noin 200 kilometriä. Normaalisti talvellakin riittää näillä ajoilla lataaminen kerran viikossa, Maaniitty kertoo.

Julkiset latauspisteet Maaniitty katsoo matkapuhelimen karttasovelluksesta. Erilaisten liikkeiden kuten esimerkiksi Lidlin ilmaisia pikalatureita hän on hyödyntänyt asioinnin yhteydessä. Maksullisista latauspalveluntarjoajista lompakosta tai matkapuhelimesta löytyvät K-Lataus, Virta ja Fortum.

− Puolentoista vuoden aikana on pikalatureissa mennyt rahaa ehkä 10 euron verran, Maaniitty naurahtaa.

Kirjaudu ja lue
Haluatko lukea koko jutun?
Voit jatkaa lukemista kirjautumalla palveluun. Lukeminen on maksutonta.
1 kommentti