Sähköauto palaa vain harvoin – mutta kun niin käy, sammuttaminen on haastavaa – yksi unohdettu riski on tiedon niukkuus
Sähköauto palaa harvoin. Vaikka Suomessa on kymmeniä miljoonia litiumioniakkuja, palokuntaa ne työllistävät vain kymmeniä kertoja vuodessa, kirjoittaa Vesa Linja-aho.
Yksi sähköautopalojen – ja akkupalojen muutenkin – tutkimista hankaloittava tekijä on palojen harvinaisuus. Suomessa on kymmeniä miljoonia litiumioniakkuja, mutta palokuntaa ne työllistävät vain kymmeniä kertoja vuodessa.
Tilanne muistuttaa harvinaisten sairauksien ja niille altistumisen tutkimista. Esimerkiksi vieläkään ei ole saatu täyttä varmuutta siitä, altistaako voimalinjan alla asuminen leukemiaan sairastumiselle vai ei. Suomessa voimalinjan alla asuminen on kielletty jo sähköturvallisuusmääräysten nojalla, joten asia ei herätä suurta tutkimuksellista mielenkiintoa. Leukemia on niin harvinainen sairaus, että yksikin ihan puhtaasta satunnaisvaihtelusta johtuva tapaus voi muljauttaa tutkimustuloksen toiseksi. Ja kun kyse on ihmisistä eikä koe-eläimistä, muiden altistavien tekijöiden poissulku on vaikeaa. Väestön tutkiminen on myös hidasta: esimerkiksi 15 vuotta sitten saatiin viitteitä, että kännykän säteily voi altistaa tietylle harvinaiselle aivosyövälle. Vasta edellisvuosina varmistui, että näin ei olekaan.
”Erilaisia riskiarvioita tehtäessä olisi hyödyllistä tietää, kuinka paljon lataaminen nostaa akun syttymisriskiä? Kaksinkertaiseksi vai kymmenkertaiseksi?”
Litiumioniakuista sanotaan useassa ammatillisessa julkaisussa, että lataamiseen liittyy korostunut syttymisriski. Tämä on sinänsä loogista: lataaminen lämmittää akkua, ja lisäksi kennon koko muuttuu hieman ladattaessa. Toisaalta sama pätee myös akun purkamiseen. Esimerkiksi kennossa oleva epäpuhtaus voi koon muuttuessa puhkaista erotinkalvon, jolloin akku lämpöryntää.
Sähköautoja palaa niin kesken ajon, pysäköitynä kuin latauksessakin, joten kaikkeen käyttöön liittyy paloriski. Mutta onko jokin näistä korostunut? Tapahtuman yleisyys pitää aina suhteuttaa ajankäyttöön: sähköauto viettää suurimman osan elämästään pysäköitynä johdon päässä, joten ei ole yllättävää, että suurin osa tulipaloista tapahtuu ladattaessa. Tai pikemminkin "ladattaessa": auto voi olla ja yleensä onkin johdon päässä, vaikka itse lataustapahtuma olisi ollut ohi jo tunteja sitten.
Erilaisia riskiarvioita tehtäessä olisi hyödyllistä tietää, kuinka paljon lataaminen nostaa akun syttymisriskiä? Kaksinkertaiseksi vai kymmenkertaiseksi? Vai vaikkapa vain 20 %? Koska akkupalot ovat harvinaisia, ilmiön tutkiminen vaatisi vähintään kymmenien tuhansien akkukennojen koeasetelman, jossa toista kennoryhmää ladattaisiin säännöllisesti ja toisia vain tarkkailtaisiin. Tällainen tutkimus on kallis toteuttaa ja saatu tulos koskisi vain kyseistä kennomallia.
