Näin kestät rupsahtamista – helli kehoasi ja puhu itsellesi nätisti – viisi vinkkiä

1. Etsi miellyttäviä asioita

Pohjimmainen suhde omaan kehoon syntyy varhain. Siihen vaikuttaa paljon se, kuinka kunnioittavasti meitä on lapsina kohdeltu ja millaista kosketusta olemme saaneet. Jos vanhemmalla on esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmia, lapsen hoitaminen voi olla mekaanista ja kosketuksesta puuttuu tunneyhteys, hellyys ja huolenpito. Tällöin lapsi oppii, että hän ei ole hellittelyn ja silittelyn arvoinen. Myös koulukiusaaminen ja muut traumaattiset tapahtumat voivat jättää syvän häpeäjäljen.

Ikääntyessä iho veltostuu ja aiemmin sopivat vaatteet alkavat usein puristaa. Keho ei välttämättä toimi enää entiseen tapaan. Muutokset voivat aiheuttaa häpeän tunteita, mutta vanheneminen on väistämätöntä. Jos taistelee sellaista vastaan, mitä ei voi voittaa, hukkaa vain voimavaroja. On parempi miettiä, mikä omassa kehossa on hyvää ja mistä siinä pitää. Mieleen voi tulla, että on saanut myönteistä palautetta esimerkiksi silmistä tai hymystä.

2. Helli ja hoivaa kehoasi

Mieti, miten voisit nauttia ja iloita omasta kehostasi ja suhtautua siihen lempeästi, vaikka jotkin sen osat herättäisivät joskus inhon tunteita. Toisen ihmisen kosketus esimerkiksi hieronnassa tai hyvinvointihoidossa on yksi tapa vaalia ja helliä omaa kehoaan. Myös itse voi silitellä ihoaan tai levittää sille hyväntuoksuista vartalovoidetta. Näin kehosuhteeseen saa lämpöä, hyväksyntää ja armollisuutta.

3. Tunnista sisäinen puheesi

Moni sättii ja moittii kehoaan, mutta ei aina edes tiedosta sisäisen äänen motkotusta. On myös helppoa luulla, että siinä koko totuus: tällainen minä olen, koska ajattelen näin. Kielteisten ajatusten väliin kannattaa lyödä kiilaa. Onko ihan oikeasti niin, että olen kokonaan huono tai aivan hirveän näköinen päästä varpaisiin?

Ajattele, jos vieressäsi kulkisi koko ajan mollaava ja sättivä ystävä. Pitäisitkö sellaista kaveria mukana? Kun tiedostaa, että ajattelee itsestään rumasti, voi yrittää pehmentää ajatuksiaan tai löytää mukaan lempeää näkökulmaa.

4. Nauti kehon toimivuudesta

Kehomuutoksia voi tarkastella myös toiminnallisuuden näkökulmasta. Kehosi on tuonut sinut tähän kohtaan elämässä. Vaikka iho veltostuu ja rupsahtaa, kannattaa iloita, jos keho toimii kuitenkin pääosin hyvin. Olet onnekas, jos pystyt tekemään yhä asioita, joista nautit, vaikkapa reissaamaan. Tämä on usein itsestäänselvyys, jota ei tule ajatelleeksi.

Kehollaan kannattaa tehdä mitä tahansa, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Näin tuntuma siihen paranee. Kun oppii tuntemaan kehoaan, tietää, miten se reagoi erilaisiin ärsykkeisiin. Silloin pääsee ikään kuin lähemmäksi kehoaan. Samalla hyvän olon hormonit lähtevät hyrräämään. Mieliala ja yleinen hyvinvointi kohenevat kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi jooga voi olla joillekin hyvä tapa tutustua omaan kehoon.

5. Anna itsellesi lupa surra

Ulkonäön rupsahtamista ja iän tuomia rajoitteita saa surra. Muutokset saavat tuntua kurjilta. Tunteille on ominaista, että ne tulevat ja menevät. Mikään tunne ei jää kalvamaan mieltä ikuisiksi ajoiksi. Pikkuhiljaa raunioiden keskelle voi rakentua jotain ihan uutta. Voit ajatella, että tässä minä nyt olen ja tällainen minä olen. Näin kehosta ei tule riita- tai taistelukumppania, vaan kaveri, jonka kanssa voi elää sopuisasti.

Vertaistuki auttaa. Tarjolla on erilaisia ryhmiä, joissa voi tavata samankaltaisia ihmisiä. Sitä kautta voi saada hyväksyntää ja kokemuksen, ettei ole ainut ja yksin asian kanssa. Myös ammattilaisapua voi hyödyntää. Esimerkiksi fysioterapeutilta voi saada vinkkejä oman kehollisuuden työstämiseen.

Asiantuntija: kouluttajapsykoterapeutti ja psykologi Anna Kaakinen, Mehiläinen psykoterapiapalvelut.