1. Ruotsissa ammuttiin viime vuonna kuoliaaksi 63 henkilöä, Suomessa kaksi. Mikä selittää naapurimaan kiihtyvää aseväkivaltaa?
Ruotsiin on syntynyt gangsterikulttuuri. Siihen on monta syytä: Ensinnäkin pitkään jatkunut segregaatio, jossa asuinalueet ja koulut eriytyvät toisistaan ja joka tuottaa turhautuneita nuoria miehiä, jotka hakeutuvat rikolliselle uralle. Huumekauppa alkoi kasvaa noin kymmenen vuotta sitten ja eri jengien jäsenet alkoivat ampua toisiaan kilpaillessaan markkinoista, tai siksi että joku koki kunniansa loukatuksi. Samaan aikaan poliisi teki ison organisaatiomuutoksen ja sulki esimerkiksi Rinkebyn paikallisen poliisiaseman Pohjois-Tukholmassa, kuten kerron kirjassani "Kunnes kaikki kuolevat". Samaan aikaan kun jengit alkoivat sotia toisiaan vastaan, poliisi oli poissa alueelta. Vasta 2020 Rinkeby sai poliisiasemansa takaisin.
2. Liittyykö jengirikollisuus maahanmuuttoon?
Ruotsi on vastaanottanut paljon maahanmuuttajia, mikä on vaikuttanut tiettyihin asuinalueisiin. Tulijoiden täytyy tietysti asua jossain, ja he ovat muuttaneet sinne, missä on sukulaisia ja ihmisiä vanhasta kotimaasta. Maahanmuuttajavaltaisista asuinalueista ei ole pidetty hyvää huolta eikä niiden kouluihin ole panostettu. Yritykset, viranomaiset ja etniset ruotsalaiset ovat muuttaneet sieltä pois. Ruotsi ei ole myöskään vaatinut, että tulijat oppivat ruotsin kielen ja ymmärtävät maan kulttuuria. Maahanmuutto oli pitkään kysymys, johon ruotsidemokraateilla oli tavallaan yksinoikeus. Muut eivät oikein uskaltaneet puhua siitä, ettei heitä leimattaisi rasisteiksi.
Ampumisista epäiltyjen taustat
3. Missä tilanteessa jengisota on nyt, syyskuussa 2023?
Eniten jengiväkivaltaa on Tukholman alueella, missä on käynnissä kymmenkunta eri jengien välistä konfliktia. Keskeinen konflikti on Dalen- ja Foxtrot-jengien välillä, joita johtavat Mikael "Kreikkalainen" Tenezos ja Rawa "Kurdikettu" Majid. Mutta nyt Foxtrot-jengi on jakautunut kahtia ja sen eri johtohahmot ja heidän alaisensa sotivat toisiaan vastaan. Se alkoi kiistana huumemarkkinoista, mutta siihen liittyy myös sisäistä tyytymättömyyttä, jotkut jengiläiset kokevat tulleensa huonosti kohdelluiksi. Viime viikkojen kuudesta kuolemaan johtaneesta ampumisesta suurimman osan epäillään liittyvän Foxtrot-jengin sisäiseen valtataisteluun.
4. Uppsalassa murhattiin äskettäin 60-vuotias nainen, jonka poika on yksi Foxtrot-jengin johtohahmoista. Ovatko rikollisten omaiset nyt tappolistalla?
Jengipomot pysyttelevät yleensä kauempana ja lähettävät rivisotilaansa tekemään likaiset työt. Esimerkiksi "Kurdikettu" pakoilee Ruotsin oikeuslaitosta ja kilpailijoidensa kostoa Turkissa, mistä hän on ostanut kansalaisuuden. Jos konfliktien osapuolet eivät pysty vahingoittamaan toisiaan, he vahingoittavat toistensa perheitä. He tuntevat toistensa heikkoudet ja haluavat satuttaa vihollisiaan pahimmalla mahdollisella tavalla. Jo aiemmin on kohdistettu räjähdeiskuja perheenjäseniin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun jengiläisen äiti ammutaan kuoliaaksi.
5. Viime vuonna Ruotsissa tehtiin 90 räjähdeiskua, tänä vuonna elokuun loppuun mennessä jo 120. Miten iskut liittyvät jengisotaan?
Räjähdeiskuilla jengiläiset haluavat kylvää pelkoa, lähettää viestin siitä, mitä voi tapahtua. Räjähdyksissä ei yleensä kuole ketään, mutta ne ravistelevat kokonaisia asuinalueita ja tuhoavat liikehuoneistoja.
6. Poliisi mursi vuonna 2020 rikollisten käyttämän Encrochat-viestipalvelun. Sieltä saatujen todisteiden perusteella Ruotsissa on tuomittu jo 400 henkilöä yhteensä yli 2 300 vuoden vankeusrangaistuksiin. Miksi rikollisuus vaikuttaa silti vain yltyvän?
Encrochatin perusteella tuomittiin monia johtavia rikollisia. Sen jäljiltä jengimaailmaan syntyi vallan tyhjiö, ja nuoret rikolliset alkoivat kilpailla vallasta. Se johti kaaokseen ja ampumisten lisääntymiseen. Ongelma on, että yhteiskunta ei ole onnistunut pysäyttämään niitä nuoria ja jopa 12-vuotiaita lapsia, jotka suunnittelevat rikollista uraa.
7. Kesällä kaksi 14-vuotiasta poikaa katosi nuorisokodista ja löydettiin surmattuina, ja syyskuussa murhattiin 13-vuotias poika. Tapaukset liittyvät jengisotaan. Miksi näin nuoret joutuvat sen uhreiksi?
Siksi, että myös tekijät ovat nuoria. Vanhemmat rikolliset käyttävät heitä hyväkseen lapsisotilaina. Alaikäiset tekevät väkivaltarikoksia pienestä rahasummasta tai jopa ilmaiseksi, kiivetäkseen arvojärjestelmässä tai siksi, että se on jännittävää. Ja lapsia päätyy myös uhreiksi.
Kuolemaan johtaneiden ampumistapausten 2022–2023 (viimeinen tieto 21.9.) sijainnit Ruotsin kartalla
8. Ruotsin hallitus haluaa laskea rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa nykyisestä 15 vuodesta. Auttaisiko se?
Se on vaikea kysymys, ja oikeastaan toimittajan roolini ulkopuolella: minä yritän vain kuvata todellisuutta. Mutta uskon, että voisimme oppia Suomen ja Tanskan kokemuksista. Tanskassa myös alaikäinen murhaaja voidaan tuomita pitkään vankeusrangaistukseen. Ruotsissa he päätyvät muutamaksi vuodeksi nuorisokotiin, jossa heillä on esimerkiksi oikeus käyttää nettiä. Suomi ja Tanska ovat myös onnistuneet paremmin vakavien rikosten selvittämisessä.
9. Miten kuvailisit nuoria jengirikollisia?
Olen haastatellut kirjojani varten yli 200 ihmistä, mutten ole löytänyt selkeää vastausta siihen, miksi joistakin lapsista tulee rikollisia. Monen vanhemmat ovat maahanmuuttajia, mutta lapset ovat syntyneet Ruotsissa ja käyneet ruotsalaista koulua. On monia, jotka asuvat sosiaalis-taloudellisesti heikoilla alueilla, eivät ole oppineet kunnolla ruotsia eivätkä pärjänneet koulussa . Osalla on diagnooseja. Toisaalta on monia, joiden ruotsi on hyvä ja joilla on ollut kaikki mahdollisuudet pärjätä koulussa, mutta he ovat valinneet rikollisuuden. Viime aikoina rikollisjengeissä on alkanut näkyä myös etnisesti ruotsalaisia, keskiluokkaisia nuoria. Gangsterikulttuurin vetovoima on niin vahva, että se vetää puoleensa myös heitä.
Suomi ja Ruotsi vertailussa
10. Miten gangsta rap liittyy jengirikollisuuteen?
Jengit markkinoivat itseään gangsta rapin avulla. Useilla jengeillä on omia artisteja, jotka räppäävät rikoksista ja käyttävät jengien tunnuksia musiikkivideoillaan. Gangsta rap on nykytilanteen ilmentymä, mutta sitä ei voi syyttää nykytilanteesta. En ole sitä mieltä, että vanhempien pitäisi kieltää lapsiaan kuuntelemasta räppiä – vai olisiko Rolling Stoneskin pitänyt kieltää, hehän käyttivät huumeita ja tukivat sitä kautta Etelä-Amerikan huumekartelleja? Mutta aikuisten pitäisi tietää enemmän musiikkityylistä ja olla läsnä niillä alustoilla, missä lapsetkin ovat. Lapset seuraavat jengikonflikteja musiikin ja sosiaalisen median kautta, se on kuin koko ajan päivittyvä reality-ohjelma.
11. Onko syytä pelätä, että Ruotsin jengirikolliset laajentavat toimintaansa Suomeen?
Sitä on jo tapahtunut. Kesällä pidätettiin kolme tukholmalaisen Dödspatrullen-jengin (Kuolemanpartio) jäsentä epäiltynä Suomessa tehdyistä huumerikoksista.
Aiemmin luultiin, että Ruotsiin salakuljetetaan 10–15 tonnia huumausaineita vuodessa, kunnes Encrochat-viestit paljastivat, että määrä on noin kymmenkertainen, 100–150 tonnia. Ruotsissa on kyllä suuret markkinat, mutta osa huumeista jatkaa Suomeen ja Norjaan ja ruotsalaisjengit haluavat laajentaa markkinoitaan edelleen. Väkivaltainen maine on silloin tärkeä: halutaan, että paikalliset rikolliset pelkäävät henkensä puolesta ja siirtyvät syrjään.
Huumeiden käyttö
12. Huumekauppa on jengien ydinbisnestä. Voisiko huumeiden laillistaminen olla ratkaisu?
Siitä minulla ei ole mielipidettä. Mutta nykytilanteessa käyttäjien pitäisi ymmärtää, että jokainen viiva kokaiinia liittyy jengirikollisuuteen. Ei voi naiivisti sanoa, että minun tuttu myyjäni on niin ystävällinen, pukeutuu hyvin ja puhuu hyvää ruotsia tai suomea. Ne huumeet on aina ostettu jostain, monessa portaassa. Ostamalla huumeita sponsoroit jengisotaa ja murhia.
13. Miten Suomi voi välttää Ruotsin tekemät virheet?
Pysäyttäkää gangsterikulttuurin kehitys heti alkuvaiheessa. Älkää antako koulujen ja asuinalueiden eriytyä toisistaan, vaan pitäkää huoli, että sosiaalis-taloudellisesti heikommista oloista tulevat lapset pääsevät osaksi yhteiskuntaa. Loppujen lopuksi kyse on ihmisten omista valinnoista ja vastuusta, mutta emme saa antaa jengikulttuurin normalisoitua.