Apu

Rottien määrä Helsingissä kasvaa, mutta ne tunnetaan huonosti – emme edes tiedä, mitä ne syövät – muutos tulossa koululaisten ansiosta

Rottien määrä Helsingissä kasvaa, mutta ne tunnetaan huonosti – emme edes tiedä, mitä ne syövät – muutos tulossa koululaisten ansiosta
Monen mielestä rottia on näkynyt pandemia-aikaan entistä enemmän, mutta havainnot voivat johtaa harhaan. Niiden määrä onkin ehkä lievässä kasvussa. Tutkija myöntää, että tunnemme rotat edelleen kovin huonosti.
Julkaistu: 13.1.2022

Vilahtiko tuolla seinänvierellä piiloon jokin hiirtä isompi otus? Pandemia-aikana rottahavainnot tuntuvat lisääntyneen.

– Rottien määrä taitaa olla ainakin Helsingissä lievässä kasvussa, arvioi tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.

Aivelo on tautiekologi ja loisten tutkija, joka on mukana yliopiston kaupunkirottatutkimuksessa, jossa yritetään ottaa tolkkua rotista.

Ehkä tuhansia vuosia ihmisen kyljessä eläneistä rotista tiedetään yllättävän vähän. Sen vuoksi Aivelokin kommentoi Helsingin rottamäärää varauksella, eikä osaa sanoa mikä koko maan tilanne on.

– Rottakanta vaihtelee paljon ajan ja paikan mukaan. Näihin aikoihin vuodesta rottakanta romahtaa, kun olot ovat karut. Kesällä se taas kasvaa.

Rottahavainnoissa paikalla on väliä. Helsingin Kallion kaduilla havaittu rotta saattaa olla harmiton ohikulkija, mutta omakotitalon pihalla jo yksikin rottahavainto voi kertoa ongelmasta.

Vaurailta alueilta enemmän havaintoja

Aivelon mukaan lisääntyneet rottahavainnot voivat kertoa kannan kasvusta, mutta ne voivat myös viedä harhaan.

Esimerkiksi rakennustyömaiden räjäytysten melu voi ajaa rotat liikkeelle koloistaan ja ihmisten näkyville. On myös huomattu, että rottahavaintoja tulee herkemmin vaurailta alueilta kuin köyhemmiltä. Rotat pistävät siistissä ympäristössä helpommin silmään.

Suomessa – kuten kaikkialla maailmalla – rotta on riippuvainen ihmisestä. Niitä elää tiettävästi kaikissa kaupungeissa sekä monilla maatiloilla ja teollisuuslaitoksissa ainakin Rovaniemen tasalle saakka.

Rotat näyttävät viihtyvän parhaiten tiheimmin asutuilla alueilla. Erityisen hyvin rotan ja ihmisen kytköstä ei vielä ymmärretä. Aivelo kertoo, ettei edes tarkalleen tiedetä, mitä rotat syövät. Niille kelpaavat ihmisten jätteet, mutta on epäselvää, kuinka tärkeä osa ravintoa ne ovat.

– Talvella jätteiden merkitys varmasti korostuu. Riippuvuus ihmisestä puhuu myös sen puolesta, että jätteillä on rotille paljon merkitystä.

– Siitä, missä rotan näkee, voi päätellä kertooko havainto ongelmasta. Jos vaikkapa Helsingin Kalliossa näkee joskus rotan, se ei välttämättä ole ongelma. Sen sijaan omakotitalon pihalla jo yksikin rottahavainto voi kertoa ongelmasta.

"Varmaankin rotta voi meilläkin jotain tauteja levittää, mutta jos se olisi merkittävä levittäjä, se olisi sellaiseksi varmasti jo huomattu."
Tuomas Aivelo

Rottavahingot jyrsittyjä johtoja

Maailmalla rotat aiheuttavat tuhoa elintarvikevarastoissa. Lisäksi ne levittävät tartuntatauteja. Suomessa rotta ei tällaisia laajoja ongelmia aiheuta.

– Varmaankin rotta voi meilläkin jotain tauteja levittää, mutta jos se olisi merkittävä levittäjä, se olisi sellaiseksi varmasti jo huomattu.

Suomessa rottien aiheuttamat ongelmat ovat enemmänkin jyrsittyjä sähköjohtoja tai reikiä seinissä. Toisin sanoen rotista on melko vähän haittaa, vaikka ne monia inhottavat. Aivelon mukaan suureksi paisunut rottapopulaatio voisi aiheuttaa arvaamatonta harmia myös Suomessa.

– Ehkä rotat ovat kuten korona. Kukaan ei haluaisi kokea niitä ongelmia, joita seuraisi siitä, jos rottia olisi hyvin paljon. Eikä kukaan oikein tiedäkään, mitä ne ongelmat olisivat.

On yhä epäselvää, ovatko rotat esimerkiksi Helsingissä siirtyneet paikasta toiseen pandemian vuoksi etätöihin siirtyneiden ihmisten tuottamien jätteiden perässä.

Pandemian vaikutus rottien määrään

Toistaiseksi ei ole vielä selvää, ovatko rotat esimerkiksi Helsingissä siirtyneet paikasta toiseen pandemian vuoksi. Näin on aiemmin arveltu voivan käydä, jos ihmisten siirtyminen etätöihin olisi siirtänyt myös jätteiden tuottamisen työpaikoilta ja ravintoloista koteihin ja asuinalueille.

Aivelon mukaan tietoa ei kuitenkaan ole siitäkään, missä päin Helsinkiä tuotetaan millaistakin jätettä.

– Suomessa ravintolat ovat kuitenkin voineet tarjota ainakin noutoruokaa koko pandemian ajan, joten vaikutus ei ehkä ole niin suuri.

Varmuutta asiaan on kuitenkin luvassa, sillä kaupunkirottatutkimuksessa on kerätty yhdessä lukiolaisten ja yläkoululaisten kanssa jälkitietoa rottien liikkeistä vuodesta 2018. Kun tätä dataa päästään purkamaan, selvinnee ovatko rottien liikkeet muuttuneet korona-aikana.

Kommentoi »