Avun pääkirjoitus: Rokote ei torju kulkutautia, ellei sitä ota tarpeeksi moni
Toimituspäällikkö Mikko Vienonen kysyy, millaisessa maailmassa nykyään eläisimme ja minkälaisen hinnan olisimme maksaneet, jos enemmistö ihmisistä olisi kieltäytynyt rokotuksista niiden keksimisestä asti.
Ensimmäiset testatut koronarokotteet on pistetty ihmisiin ainakin Britanniassa, ja pian rokotetaan jo suomalaisiakin.
Ihanaa, joko tästä ankeudesta päästään?
Ei vielä. Maski- ja turvavälisuositukset jatkunevat vielä kuukausikaupalla, ja nyt kaivataan kaikilta malttia vielä enemmän kuin viime keväänä.
Rokote ei torju kulkutautia, ellei sitä ota tarpeeksi moni – esimerkiksi tuhkarokkoa vastaan syntyy laumasuoja vasta, kun 95 prosenttia väestöstä on joko sairastanut taudin tai saanut rokotteen sitä vastaan.
Kukaan ei vielä tiedä, kuinka suuri osa kansasta on rokotettava, jotta koronaa vastaan syntyisi vastaava laumasuoja. Siksi kaikkien olisi suositeltavaa rokotuttaa itsensä heti, kun se suinkin on mahdollista.
Viime vuosina maailmalla on levinnyt sosiaalisen median siivittämänä ikävä ilmiö, rokotevastaisuus. Epäilyksiä saattaa herättää, että rokote koronaa vastaan kehitettiin poikkeuksellisen nopeasti, mutta testimutkia ei ainakaan länsimaissa ole suoristettu.
Nopeat tulokset ovat päinvastoin osoitus tehokkaasta maailmanlaajuisesta yhteistyöstä. Väheksymättä ihmisten pelkoja voi vastustajilta kysyä, millaisessa maailmassa nykyään eläisimme ja minkälaisen hinnan olisimme maksaneet, jos enemmistö ihmisistä olisi kieltäytynyt rokotuksista niiden keksimisestä asti.
Ja sinä, joka pelkäät saavasi vakoiluun soveltuvan mikrosirun elimistöösi, huolesi on täysin turha: sinulla on se jo puhelimessasi, läppärissäsi, autossasi ja jopa kodinkoneissasi.
