Merituuli ei itse ratko ristikoita, mutta houkuttelee espoolaisia ratkomistalkoisiin kirjastoon
Uudentyyppiset ristikot ja tämän ajan vihjeet voivat tuoda uusia ratkojia ristikoiden äärelle, uskoo kirjastopedagogi Merituuli Hemilä. Sellon kirjastossa Espoossa ristikoita voi ratkoa yhdessä muiden kanssa.
Miljoonan suomalaisen väitetään ratkovan ristikoita, mutta heistä yksikään ei ole Sellon kirjastossa Espoossa syyskuisen tiistain aamupäivänä. Kannattaisi olla. Ristikon ratkojat -ryhmässä täytetään ristikoita yhdessä muiden ristikoista kiinnostuneiden kanssa.
Ajatus on vähän sama kuin suosituiksi muodostuneissa lukutapahtumissa. Ihmiset kokoontuvat samaan paikkaan, yhteiseen tilaan lukemaan kukin omaa kirjaansa. Yksityiseksi mielletty tekeminen, lukeminen, muuttuu yhteiseksi kokemukseksi. Nyt saman halutaan tapahtuvan ristikoiden kanssa.
Idea on hyvä, sanoo Ristikon ratkojat kirjastoon tuonut kirjastopedagogi Merituuli Hemilä. Keväällä alkaneissa kokoontumisissa kävijöitä on ollut vielä vähän, mutta potentiaalia tapahtumassa on, hän uskoo.
Ihan alkuperäinen idea on itse asiassa Hemilän äidin, joka oli toivonut vastaavaa toimintaa omalle paikkakunnalleen.
– Siellä on ollut semmoinen ristikoiden ympärille kokoontuvaa porukka, mutta he ratkoivat samaa ristikkoa. Äiti ei tykännyt siitä saman ristikon tekemisestä, vaan sanoi, että olisi tosi hauska päästä tekemään omaa ristikkoa, mutta toisten kanssa. Jos olisi joku hankala paikka voisi kysyä muilta neuvoa.
Minkä äiti ajattelee, sen tytär toteuttaa.
– Ristikot on yleensä aika yksinäistä tekemistä ja musta on ihana tuoda ihmisiä yhteen.
Hemilän mukaan Ristikon ratkojat -ryhmä sopii kaikille. Voi olla aloittelija tai jo kokenut ratkoja, oleellista on vain ottaa oma ristikko mukaan.
– Kirjasto on hyvä kokoontumispaikka. Tähän pöytään voi tulla vaikka kahvikupin kanssa.
Kahvikuppi kirjastossa?
– Joo, meillä saa kyllä syödä eväitä täällä. Me ei valitettavasti voida tarjota kahvia, mutta vieressä on kahvila, mistä voi ottaa kupin matkaan ja vaikka jonkun pullan ja mussuttaa tässä ja samalla ratkoa ristikoita.
”Sieniä vihjeissä! Tämän minä teen ihan ensimmäiseksi!”
Merituuli Hemilä ei itse ristikoita ratko. Mutta kun selaamme mukanani tuomia ristikkolehtiä, hän innostuu.
– Sieniä vihjeissä! Tämän minä teen ihan ensimmäiseksi!
Samasta Eeva ristikot -lehdestä löytyy myös dekkariteemainen ristikko ja yhdessä kuvavihjeessä on Virtasen Ville eli Darude. Hemilä pohtii, että uudella tapaa taitetut uudentyyppiset ristikot ja tämän ajan vihjeet voivat tuoda uusia ratkojia ristikoiden äärelle.
Pöydällä on osin jo täytetty Pop-Ristikot, yksi ristikkoalan tulokas, josta on puhuttu juuri uuden sukupolven ristikkolehtenä. Konservatiivisempi ristikkokansa ei välttämättä kaikkia sen ratkaisuja ja tyyliä edes hyväksy. Ratkaisusana ASMR on hyväksyttävyyden rajoilla, banaanin kuvasta lähtevä kuuden ruudun ratkaisu bansku venyttää monelle ristikkoon kelpaavan sanan käsitettä jo kunnolla.
Mutta niin vain juuri tämä lehti sai Hemilänkin tarttumaan ristikoihin.
– Me ostettiin tämä tyttären kanssa ja mentiin Helsingissä penkille istumaan ja siinä me sitten tätä täytettiin, kun odoteltiin kyytiä. Kuunneltiin laineiden liplatusta ja täytettiin tätä ja se oli tosi kiva yhteinen hetki.
Ristikon ratkojat -ryhmälle on varattu paikka Sellon kirjaston Pajassa, joka nimensä mukaisesti on varsin monitoiminen paikka. Ompelukoneista yksi on parhaillaan käytössä, 3D-printtereitäkin on useampia. Yksi hyllykkö on täynnä esimerkkejä paperiaskarteluista, naulakkoa koristaa origamitaiteltu lintu. Vieressä surisee vinyylileikkuri, jolla voi tehdä omia tarroja tai kankaaseen erilaisia painatuksia.
Pajat ovat kaikille avoimia maksuttomia työskentelypaikkoja. Espoon kirjastoista Ison Omenan Pajassa on puutyöverstas, jossa käytössä on erilaisia työkaluja.
Miksi kirjastoista on tullut tällaisia monitoimikeskuksia?
– Kirjastoista halutaan tehdä enemmän ihmisten yhteisiä olohuoneita. Halutaan tarjota paikkoja, missä ihmiset voi nähdä toisiaan ja kokoontua, tehdä erilaisia asioita, kokeilla sellaista, mitä ei välttämättä kotona pysty kokeilemaan.
Internetin uutisarkistojen kaivelu osoittaa, että Merituuli Hemilä on tuonut Selloon muitakin vekkuleita ideoita, esimerkiksi kirjaston koirakävijöille tarkoitetun ”keppikirjaston”. Se oli laatikko, josta koiralle sai ottaa kepin purulainaan. Idea oli lainattu Helsingin Itäkeskuksen kirjastolta. Nyt Ristikon ratkojien ideaa saa lainata ja viedä eteenpäin.
Eeva ristikot on A-lehtien julkaisema ristikkolehti.
Kommentti
Ensimmäinen ristikoihin liittyvä muistoni on oivallus äidin käsialasta. Ennen kuin osasin lukea, tunnistin selaamastani lehdestä äitini täyttämän ristikon. Samassa lehdessä saattoi olla useammalla käsialalla täytettyjä ristikoita. Pian opin tunnistamaan isäni täyttämät ristikot, myöhemmin myös mummoni. Äitini käsiala oli mielestäni kaunis, kaunein.
Sitten aloin täyttää ristikoita itse. Internetin synonyymisanakirjaa ei 80-luvulla vielä ollut, hain apuja äidiltä. Mutta pikkuhiljaa opin, että Tea on Ista ja kirveen kohdalle tulee usein sana tein. Piilosanat kiehtoivat, niissä tarvittiin muutakin kuin yhden sanan oivaltamisen nokkeluutta. Piti ymmärtää sanojen kaksoismerkityksiä ja vihjeitä. Äitini oli hyvä piilosanoissakin.
Vanhempani täyttävät ristikoita vieläkin. Heillä on sopimus: äiti täyttää sudokut, kryptot ja piilosanat, äijä tykkää tavu- ja kuvaristikoista.
Millainen ratkoja sinä olet?
– Kati Lahtinen –