Riidan lopettaminen voi olla vaikeaa – ja siihen on syynsä – näin opit tekemään sovinnon
Riitely on normaalia, mutta pitkittyessään se heikentää ihmissuhteita. Erimielisyyksien sopimista kannattaakin opetella. Ensin on hyvä ymmärtää, miksi kiistaan voi jäädä kiinni.
Riidan lopettaminen voi joskus tuntua vaikealta. Tekisi mieli pitää kiinni omasta kannasta, ja periksi antaminen tuntuu häviämiseltä. Riidan pitkittyminen kuitenkin nakertaa ihmissuhdetta ja hyvinvointia.
– Kun riita jatkuu, se heikentää ihmisten yhteyttä, laskee mielialaa, ylläpitää ahdistuneisuutta ja voi huonontaa unenlaatua, sanoo vastaava työterveyspsykologi, psykoterapeutti ja työyhteisösovittelija Sini Cavén Pihlajalinnasta.
Kun osaa sopia erimielisyydet, luo vahvaa pohjaa ihmissuhteilleen. Lisäksi ahdistus vähenee, on rennompi olo ja itseluottamus kasvaa. Myös luottamus muihin vahvistuu, kun erimielisyyksiin löytyy ratkaisu ja ne jäävät taakse. Toisaalta riidan sopiminen voi tuntua vaikealta, jos luottamuksesta on pulaa.
– Jos ei pysty antamaan periksi ja sopimaan riitaa, asialla voi olla yhteys omaan sisäiseen avuttomuuden tunteeseen. Se voi kertoa, ettei luota itseensä tai muihin ja tuntee itsensä uhatuksi.
Kun ihmisellä on hyvä itsetunto ja itseluottamus, hän pystyy antamaan periksi. Hän tietää, ettei siitä seuraa mitään kamalaa. Toisin voi käydä, jos itsetunto, itseluottamus tai luottamus muihin ei ole kunnossa.
– Silloin ihmisestä voi tuntua, että hän menettää jotain, jos antaa periksi.
Jos riidat pitkittyvät usein, taustalla saattaa olla monenlaisia vaikeita tunteita. Keskeinen niistä on häpeän pelko. Riitelijä voi ajatella, että joutuu häpeään, jos myöntää olleensa väärässä tai antaa periksi. Häpeän välttäminen on hyvin inhimillistä.
– Meitä on opetettu siihen usein pienestä asti, kun on käsketty häpeämään jotain. Häpeän tunne kasvaa, jos saa kielteistä arvostelua. Silloin voi oppia häpeämään itseään, Sini Cavén sanoo.
Toisaalta vaikeus riidan lopettamisessa voi kertoa kontrolloinnin tarpeesta. Sekin liittyy uhatuksi tulemisen tunteeseen ja itseluottamukseen.
– Yleensä ihminen pyrkii kontrolloimaan siksi, että vieraat asiat pelottavat. Kontrollointi on yhteydessä sisäiseen avuttomuuteen ja turvattomuuteen.
Periksi antaminen riidassa voi siis tuntua kontrollin menettämiseltä. Kyse voi olla myös siitä, ettei ymmärrä toisen kantaa, mikä pelottaa. Siksi ihminen pitää sitkeästi kiinni omasta ajatuksestaan eikä halua sopia.
”Joskus pitkittyneessä riidassa voi myös olla kyse valtataistelusta, jossa kumpikaan ei halua luovuttaa.”
Persoonallisuuden piirteet vo ivat vaikuttaa sovintohalukkuuteen. Ehdottomuus ja joustamattomuus hankaloittavat riitojen sopimista, kun taas joustava mieli auttaa siinä.
– Lapsena mieli on aika avoin ja joustava. Silloin olisi hyvä treenata, miten riitoihin haetaan ratkaisuja.
Kaikki eivät kuitenkaan ole saaneet lapsena hyvää mallia riitojen sopimiseen. Jos on kasvanut ympäristössä, jossa riidat ovat pitkittyneet, ei välttämättä osaa aikuisena lopettaa riitoja.
Myös empatiakyvyllä on merkitystä. Välittävä ja muut huomioiva ihminen haluaa yleensä säilyttää ihmissuhteensa hyvinä, mikä motivoi ratkaisemaan kiistat nopeasti. Tunnekylmyys ja välinpitämättömyys muiden tunteita kohtaan taas vaikeuttavat sopimista.
Joskus pitkittyneessä riidassa voi myös olla kyse valtataistelusta, jossa kumpikaan ei halua luovuttaa. Siihen voi liittyä tarve olla oikeassa ja vaikeus myöntää virheensä. Oikeassa olemisen tarve on yhteydessä ehdottomuuteen ja korostuneeseen minätietoisuuteen.
– Tällöin ihmisen on vaikea vaihtaa näkökulmaa. Hän voi olla melko kyvytön katsomaan asioita toisen kantilta eikä pysty ymmärtämään toisia.
Vaikeus riitojen lopettamisessa voi johtua myös kypsymättömyydestä.
– Teini-ikäisenä ollaan hyvin ehdottomia, vaikka asiasta ei niin paljon tiedettäisikään. Nuoren ihmisen on tärkeää tuoda omaa näkemystään esiin vahvistaakseen itseään.
Tosin aikuinenkin voi käyttäytyä samoin. Silloin sopimisen opettelu voi olla kasvun paikka.
”Jos erimielisyys liittyy arvoihin, oikeaa vastausta ei välttämättä ole olemassa.”
Riitojen pitkittymiseen voi vaikuttaa myös niiden syy. Lähtökohtaisesti kiista on helpompi sopia silloin, kun asiaan on oikea ja väärä vastaus. Jos riidan aiheena on, kannattaako lohi kypsentää sadassa vai 200 asteessa, asia on helppo tarkistaa ja riita sopia.
Jos taas erimielisyys liittyy arvoihin tai ihmissuhteisiin, oikeaa vastausta ei välttämättä ole olemassa. Tällaisessa riidassa kyse on usein myös tunteista.
– Kun tunteet tulevat mukaan peliin, järki yleensä katoaa, Sini Cavén sanoo.
Tunnekuohun vallassa on vaikea ajatella järkevästi ja rauhoittua niin, että saisi riidan sovittua. Silloin kannattaakin ottaa aikalisä ja palata asiaan, kun tunteet ovat vähän tasoittuneet.
Riitaa lietsovat myös toisen arvostelu ja tulkitseminen. Jos sanoo toiselle, että et ikinä vie roskia ja nyt olet vihainen, kun pyysin viemään ne, soppa on valmis. Toista alkaa harmittaa arvostelu ja myös tulkinta, että hän on vihainen.
– Toisen tulkitseminen on äärettömän ärsyttävää ja ylläpitää riitaa. ▪
Asiantuntija: vastaava työterveyspsykologi, psykoterapeutti ja työyhteisösovittelija Sini Cavén, Pihlajalinna.
Opi tekemään sovinto
- Kuuntele toista kunnolla ja kerro hänelle, mitä kuulit hänen sanoneen. Ole kiinnostunut hänen näkökulmastaan ja rohkaise kertomaan lisää. Älä mitätöi toisen näkemystä, vaan pyri ymmärtämään häntä ja anna hänen ajatuksilleen tilaa. Kun kuuntelette ja ymmärrätte toisianne oikeasti, voitte myös löytää ratkaisun erimielisyyteen.
- Sovi toisen kanssa, että puhutte vuorotellen ettekä toistenne päälle. Näin molemmat saavat mahdollisuuden esittää kantansa. Jos olette parisuhteessa ja huudatte helposti yhtä aikaa, sopikaa etukäteen, että riidellessä ette tee niin. Riita on helpompi sopia, kun kumpikin saa suunvuoron.
- Rauhoita itsesi, niin riidan lopettaminen on helpompaa. Hengitä syvään ulos ja halaa itseäsi. Kosketus rentouttaa, koska keho erittää silloin rauhoittavaa oksitosiinihormonia. Pura kiukkusi toimintaan: lähde kävelylle, hakkaa halkoja tai siirtele kiviä.
- Puhu omasta näkökulmastasi ja ota vastuu sanoistasi, tunteistasi ja motivaatiostasi. Älä tulkitse toista, vaan anna hänen kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan.
- Pyydä riitakumppanilta apua tilanteen selvittämiseen. Voit kertoa hänelle, ettet osaa ratkaista riitaa, ja kysyä, voisiko hän auttaa teitä pääsemään sopuun. Kun toiselta pyytää apua, se yleensä johtaa yhteistyöhön.
- Muista, että riidan sopiminen tekee hyvää suhteellenne ja hyvinvoinnillesi. Sopuun pääseminen luo yhteyttä välillenne ja tarjoaa mahdollisuuden luoda jotain uutta yhdessä. Tämä voi motivoida löytämään sovinnon.
