Ravintolarajoitusten kevennys ei poistanut ongelmia, sanoo Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta tuttu yrittäjä Anniina Manner

Noin kaksi vuotta sitten Suomi laitettiin kiinni ja siitä alkoi yrittäjien epävarma aika. Ensitreffit Alttarilla -ohjelmastakin tuttu ravintolayrittäjä Anniina Manner kuvailee kulunutta kahta vuotta vuoristoradaksi. Hän omistaa Loimaalla Lanko-nimisen ravintolan yhdessä yhtiökumppaninsa kanssa.

– Olen ollut nyt neljä vuotta yrittäjänä, josta puolet on mennyt koronan keskellä. Haastavaa aikaa on ollut.

Hän kertoo, että asiakasmäärät ovat muuttuneet. Nykyisin asiakkaita käy noin kolmasosa siitä, mitä määrät ovat aiemmin olleet. Ravintolassa on tarjolla arkisin lounasta klo 14 saakka sekä ala carte-tarjoilu iltayhdeksään. Viikonloppuöisin lounasravintola muuttuu baariksi.

Konseptia on pitänyt miettiä uusiksi korona-aikana.

– Rajoitusten aikaan olemme myyneet vähän enemmän mukaan otettavaa ruokaa, hän sanoo.

Sekava järjestelmä

Manner nostaa esille muutamia lainsäädännöllisiä asioita rajoituksista. Rajoituspäätökset syntyvät nopeasti, joka vaikuttaa ravintolan toimintaan. Työntekijät on lomautettava ja ravintolaruokiin käytettävien raaka-aineiden käyttöä on mietittävä, ettei niitä mene pilalle.

– Kiinteät kulut, kuten vuokrat, juoksevat koko ajan. Kun kassavirta pysähtyy tai hiljenee, on mietittävä monta kertaa, että miten tätä hommaa pyöritetään.

Yrittäjät ovat saaneet korvauksia rajoituksista johtuneista taloudellisista menetyksistä. Tukien hakukierrokset ovat pitkiä ja byrokraattisia.

– Tietoa liikkuu huonosti esimerkiksi siitä, milloin tuet tulevat hakuun tai milloin ne maksetaan. Meiltä yrittäjiltä vaaditaan nopeaa reaktiota, mutta päätökset rajoitusten purkamisista ja tuista tulevat hitaasti. On hullua, että nämä eivät vieläkään kohtaa. Jos käsketään, että ravintola suljetaan tänään, korvaukset pitäisi saada nopeasti.

Hän ihmettelee, että miksei kahden vuoden aikana ole saatu tähän joustavuutta. Manner on yrittäjänä hakenut useita tukia kahden vuoden aikana. Niillä on pystytty kattamaan pakollisia kuluja.

Tuet ovat sinänsä olleet riittäviä, etenkin täyssulkujen aikaan. Täyssulkujen aikaan tuet ovat kattaneet kiinteitä kuluja suuhteellisen hyvin. Sen sijaan koronatukien hakukierrokset ovat aiheuttaneet päänvaivaa.

– Osassa hakukierroksista on käytetty vertailujaksona yritysten edellisen vuoden tuloja. Yrityksen liikevaihdon on pitänyt laskea tietty prosenttimäärä, jotta se voisi saada korvauksia. Esimerkiksi Lankolla vertailu kauteen nähden tulos on tippunut huimasti, mutta jotta korvauksia olisi saatu, on pudotuksesta puuttunut muutama prosentti. Se tarkoittaa, ettemme ole saaneet korvauksia suurimmasta osasta hakukierroksia.

Hän miettii, olisiko tukiin käytetyt rahat voitu käyttää vaikka terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseen. Päättäjille hänellä on painavaa sanottavaa.

– Onko oikein, että ravintola-, hotelli- ja tapahtuma-alan elinkeinonharjoittajia on runneltu näin pahasti kahden vuoden aikana.

Asiakkaat hämillään muuttuneista rajoituksista

Soitan helmikuun alussa Anniina Mannerille ja kysyn, miten rajoitusten väljennyttyä ravintolassa menee.

Tilanne ei ole juurikaan muuttunut, vaikka ravintola saa olla nyt muutaman tunnin myöhempään auki. Yksi työntekijä on pystytty kutsumaan takaisin töihin, muut työntekijät ovat edelleen lomautettuna. Hän sanoo, että pöytävarauksia on tehty nyt aiempaa enemmän, joka on hyvä suunta. Asiakkaat ovat olleet hämillään rajoitusten muututtua.

– Rajoitusten höllentäminen on ollut välimuoto, joka on lisännyt yrittäjien työmäärää. Varsinaisesti ravintolan taloudellista toimintaa tämä ei ole ainakaan vielä helpottanut. Lomautettuna olevia henkilöitä ei vielä pysty kutsumaan enempää töihin. Yrityksen kassassa on edelleen aikamoinen lovi.

Kaikista eniten Manner toivoo sitä, että maaliskuussa päästään purkamaan kaikki rajoitukset lopullisesti. Parempaan suuntaan ollaan siis menossa.