Talirauhasilla on tärkeä tehtävä. Jos iho ja päänahka eivät rasvoittuisi lainkaan, iho kuivuisi ja halkeilisi. Tali voitelee ihoa ja pitää sen pehmeänä. Jos talin eritys on hyvin runsasta, puhutaan seborrooisesta ihosta, talivuodosta tai taliköhnästä. Se on todella tavallinen riesa.

Talin eritys on voimakasta päänahassa, miehillä usein myös parta-alueella, nenänpielessä, kulmakarvojen seudulla ja korvissa. Päänahassa runsas talin eritys voi näkyä rasvaisena hilseenä. Sitä voi olla joskus vaikea erottaa atooppisesta hilseilystä, jonka taustalla on hiuspohjan kuivuus.

Talin tuotantoa säätelevät pitkälti geneettiset tekijät ja hormonit. Kun hormonitoiminta murrosiässä alkaa, talin eritys vilkastuu. Runsas talivuoto itsessään ei ole sairaus, vaan ominaisuus kuten vaikkapa silmien väri. Ikääntyessä ihon rasvoittuminen vähenee, kun hormonitoiminta hiipuu.

Jos talin tuotanto runsasta, hiuksia on pestävä riittävän usein. Toiset pärjäävät parilla pesulla viikossa, mutta joidenkin on pakko pestä hiukset päivittäin. On väärä luulo, että hiukset lakkaisivat rasvoittumasta, jos niitä ei pese. Ennemminkin siitä seuraa ongelmia, kuten päänahan ihottumia. Jos talia ei pese pois, se härskiintyy ja hiuksista tulee nopeasti rasvaiset ja tunkkaisen hajuiset. Myös ihon normaaliflooraan kuuluvat bakteerit ja hiivat viihtyvät rasvaisessa päänahassa turhan hyvin, jolloin päänahka alkaa herkästi hilseillä, kutista ja punoittaa.

Peseminen vähentää päänahan mikrobikantaa ja talin määrää. Jos talin tuotanto on vilkasta, pese hiukset päivittäin. Vaahdota sampoo hyvin ja hiero se pyörivin liikkein päänahkaan. Jos tuntuu, että hiukset jäävät rasvaisen ja tahmaisen oloisiksi eivätkä puhdistu, ne voi pestä kahteen kertaan.

Apteekeista saa sampoita rasvoittuvalle ja hilseilevälle päänahalle. Tällaisissa sampoissa on usein ainesosia, jotka vähentävät mikrobien ja hiivojen määrää sekä rauhoittavat hilseilyä, kutinaa ja punoitusta. Sopivan tuotteen löytää kokeilemalla.

Jos ei kärsi hilseilystä, kutinasta tai punoituksesta, erikoissampoita ei välttämättä tarvita, vaan sopivan tuotteen voi löytää päivittäistavarakaupan hyllystäkin. Myös kuivasampoissa on talia ja likaa imeviä ominaisuuksia, mutta ne eivät puhdista hiuspohjaa samalla tavalla kuin vesi- ja sampoopesu.

Vaikka tieteellistä näyttöä asiasta ei ole, sampoita kannattaa vaihdella. Monella on kokemusta siitä, että alun perin hyvin toiminut sampoo voi menettää tehonsa, jos sitä käyttää pitkään.

Ihotautilääkärille kannattaa mennä, jos rasvoittuvan päänahan sampoot eivät auta, hiuspohjaan ilmestyy ihottumaa, hilsettä tai karstaa eikä apteekissa reseptittä myytävä hydrokortisoni taltuta oireita. Tarvittaessa ihotautilääkäri voi määrätä päänahkaan siveltävää ihoa rauhoittavaa kortisoniliuosta. Jos tilanne on kovin hankala, käytetään joskus myös aknelääkkeitä, kuten isotretinoiinia. Se on A-vitamiinijohdos, joka vähentää talin eritystä. Rasvoittuminen vähenee kuitenkin vain väliaikaisesti, eikä lääke sovellu jatkuvaan käyttöön.

Asiantuntija: ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Johanna Förster, Ihosairaala.