
Kuukauden kestävää tapahtumaa varten Qatarin aavikolle rakennettiin seitsemän uutta stadionia, 136 harjoituskenttää, lentokenttä, metrojärjestelmä, uusia teitä ja satakunta uutta hotellia. Sadoista tuhansista kisaturisteista valtaosa saapui paikalle lentäen, moni päiväseltään naapurikaupunkien Abu Dhabin ja Dubain majoituspaikoista.
– Jalkapallon MM-kisojen kuten muidenkin isojen kansainvälisten urheilutapahtumien suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät lentoliikenteestä ja uusien stadionien rakentamisen jättimäisestä energia- ja materiaalijalanjäljestä, sanoo Madeleine Orr, Lontoon Loughboroughin yliopiston luennoitsija ja akateemisten Sport Ecology -ryhmän perustaja.
Kun kolmella edellisellä kerralla MM-kisojen hiilijalanjälki on ollut 2,2–2,8 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kisaa kohti, on Qatarin kisojen hiilijalanjäljeksi arvioitu jopa 10 miljoonaa tonnia. Silti Qatar ja Fifa markkinoivat kisoja hiilineutraaleiksi. Qatar kertoo kompensoivansa ilmastokuormitusta päästöoikeuksia ostamalla.
Monet tutkijatahot ovat ympäristön puolesta huolissaan. On ehdotettu, että kisat voitaisiin pelata olemassa olevilla stadioneilla, joita yhdistää energiatehokas infrastruktuuri ja toimiva liikenneverkko. Jalkapallon MM-kisoille voisi jopa harkita pysyvää tapahtumapaikkaa.
– Kaikkein ympäristöystävällisin stadion on se, jota ei ole rakennettu, sanoo Carbon Market Watchin viestintäjohtaja Khaleb Diab. Hän on huolissaan siitä, millaista kisojen jälkeistä käyttöä maailmanluokan stadioneille on Qatarin kaltaisessa pienessä maassa.
Uusia mahdollisuuksia on luvassa.
– Hyvin pian meillä on korkealuokkaista hologrammi- ja projektoritekniikkaa, jonka avulla voisi näyttää livenä, miltä kenttä näyttää esimerkiksi Kiinassa, mutta olisitkin paikan päällä Wembleyllä. Meidän pitää tehdä maailman suurimmasta keskitetystä juhlatapahtumasta maailman suurin hajautettu juhla, Orr visioi.
Vuoden 2026 jalkapallon MM-kisoissa kaikki on taas entistä suurempaa, kun joukkueita on 32:n sijaan 48. Kisaisäntinä ovat Yhdysvallat, Meksiko ja Kanada.